Miksei masto pystyssä?

Siiri

Osaako joku viisaampi selittää, miksi Suomessa on niin yleistä nostaa ja säilyttää purjeveneet maissa ilman mastoa? Ihan älyttömän oloista ähellystä on se maston kanssa pelaaminen joka vuosi.

Nostimme juuri veneemme muutamaksi päiväksi maihin Espanjassa. Mastolle ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, eikä isolla kentällä ole yhtään venettä, josta olisi masto pois.

Jos masto olisi pitänyt ottaa pois, operaatio olisi ollut valtava, ei missään suhteessa varsinaiseen työhön, joka on pohjan putsaus ja maalaus.

Omalla kerhollani Suomessa olen kuullut selkaisen selityksen, että veneillä on kaatumisvaara, jos mastot ovat pystyssä. Ei taida pitää paikkaansa. Lauttasaaren Sindbadilla on hyvinkin suuria veneitä masto pystyssä maissa, ja täällä espanjalaisella venekentällä tuuli viimeksi toissapäivänä 35--40 kn koko päivän. Ei mitään ongelmia, vaikka vieressä laiturissa yhdestä veneestä katkesi masto.

Ovatko mastotalkoot vain joku suomalainen perinne?

174

3942

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Varma tieto

      Lumi kuluttaa alumiinia.

    • 19+12

      Siiri, oletko nähnyt meidän nostopaikoilla noita lukkinostureita? Niillä nosto ja kuljetus säilytyspaikalle käy hienosti masto paikallaan. Meillä harrastetaan yleisesti kuorma-auton hiabbinostureita ja siirtoa auton lavalla hiabin nokassa. Yli 8 tonnisilla toki on nostot tehtävä muilla keinoin meilläkin.

      • Siiri

        Jollain ne Sindbadin isot paatit masto pystyssä nostetaan. Eikä sielläkään minusta ole lukkinosturia. Toki homma on lukkinosturilla kaikkein helpointa. Täälläkin on kaksi: pieni noin 20-tonninen, ja iso 100-tonninen. Miksiköhän lukkinostureita ei muuten Suomessa juurikaan ole, vaikka veneitä on paljon ja ne kaikki joka vuosi nostetaan?

      • Bossu
        Siiri kirjoitti:

        Jollain ne Sindbadin isot paatit masto pystyssä nostetaan. Eikä sielläkään minusta ole lukkinosturia. Toki homma on lukkinosturilla kaikkein helpointa. Täälläkin on kaksi: pieni noin 20-tonninen, ja iso 100-tonninen. Miksiköhän lukkinostureita ei muuten Suomessa juurikaan ole, vaikka veneitä on paljon ja ne kaikki joka vuosi nostetaan?

        Lukkinosturit vaatii, että pihan täytyy olla täysin tasainen, kallistumaa enintään pari-kolme astetta, muuten voisi varmaan runko vääntyä. Siihen ei useimmat venetelakat pysty. Lukissa on varmaan joku automatiikka, joka estää sen käytön epätasaisella pohjalla. Suomessa venetelakat on useimmiten tehty kaatamalla puut, poistamalla isoimmat kivet ja levittämällä 20-40 senttiä soraa maalle. Tasaisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota.

      • 20'
        Bossu kirjoitti:

        Lukkinosturit vaatii, että pihan täytyy olla täysin tasainen, kallistumaa enintään pari-kolme astetta, muuten voisi varmaan runko vääntyä. Siihen ei useimmat venetelakat pysty. Lukissa on varmaan joku automatiikka, joka estää sen käytön epätasaisella pohjalla. Suomessa venetelakat on useimmiten tehty kaatamalla puut, poistamalla isoimmat kivet ja levittämällä 20-40 senttiä soraa maalle. Tasaisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota.

        Lisäksi Suomessa noita Hiab-nostoautoja käytetään muuhunkin kuin veneiden nostoon ja laskuun. Lukkinosturit seisoisivat tyhjänpanttina suurimman osan vuodesta.

      • ja vielä
        20' kirjoitti:

        Lisäksi Suomessa noita Hiab-nostoautoja käytetään muuhunkin kuin veneiden nostoon ja laskuun. Lukkinosturit seisoisivat tyhjänpanttina suurimman osan vuodesta.

        Ja sitten lukki vaatii vielä sen oman altaan, johon vene ajetaan lukin alle.

      • Herra huu
        Siiri kirjoitti:

        Jollain ne Sindbadin isot paatit masto pystyssä nostetaan. Eikä sielläkään minusta ole lukkinosturia. Toki homma on lukkinosturilla kaikkein helpointa. Täälläkin on kaksi: pieni noin 20-tonninen, ja iso 100-tonninen. Miksiköhän lukkinostureita ei muuten Suomessa juurikaan ole, vaikka veneitä on paljon ja ne kaikki joka vuosi nostetaan?

        "Miksiköhän lukkinostureita ei muuten Suomessa juurikaan ole, vaikka veneitä on paljon ja ne kaikki joka vuosi nostetaan?"

        Suomessa on aika vähän kaupallisia telakoita. Suurinosa on kerhotoimintaa ja veneiden nosto todella kausittaista. Ehkä 4pv vuodessa tarvitaan nosturia.
        Veikkaan että kerhon vuosikokouksessa ei hirveesti tule kannatusta kerhovaroin hankittavalle lukkinosturille joka seisoo käyttämättömänä 360pv vuodessa. Lisäksi meillä on aika pienet ja ahtaat telakka-alueet. Tässä ehkä syy miksi lukkinostureita ei ole.

      • Maailman napa
        Herra huu kirjoitti:

        "Miksiköhän lukkinostureita ei muuten Suomessa juurikaan ole, vaikka veneitä on paljon ja ne kaikki joka vuosi nostetaan?"

        Suomessa on aika vähän kaupallisia telakoita. Suurinosa on kerhotoimintaa ja veneiden nosto todella kausittaista. Ehkä 4pv vuodessa tarvitaan nosturia.
        Veikkaan että kerhon vuosikokouksessa ei hirveesti tule kannatusta kerhovaroin hankittavalle lukkinosturille joka seisoo käyttämättömänä 360pv vuodessa. Lisäksi meillä on aika pienet ja ahtaat telakka-alueet. Tässä ehkä syy miksi lukkinostureita ei ole.

        "Suomessa on aika vähän kaupallisia telakoita. "

        Taas kommentti jossa kuvitellaan että Helsinki on yhtä kuin koko Suomi.

        Tiedoksesi: Suomessa on aika paljon kaupallisia telakoita ja aika pieni osa telakkatoiminnasta on kerrhotoimintaa.

      • näin on
        Maailman napa kirjoitti:

        "Suomessa on aika vähän kaupallisia telakoita. "

        Taas kommentti jossa kuvitellaan että Helsinki on yhtä kuin koko Suomi.

        Tiedoksesi: Suomessa on aika paljon kaupallisia telakoita ja aika pieni osa telakkatoiminnasta on kerrhotoimintaa.

        Onhan Turussakin muutama vene ja sekä Raumalla että Kotkassakin jokunen lisää. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin yhtä paljon kuin muualla yhteensä. Ja noilla kaikilla mainituilla paikkakunnilla seurojen telakointi on määrällisesti hallitsevaa yhdessä kuntien suoraan tarjoamien alueiden kanssa. Kaupallisten telakoiden osuus on pieni lisä tarjonnassa.

      • MaailmanNapa!
        näin on kirjoitti:

        Onhan Turussakin muutama vene ja sekä Raumalla että Kotkassakin jokunen lisää. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin yhtä paljon kuin muualla yhteensä. Ja noilla kaikilla mainituilla paikkakunnilla seurojen telakointi on määrällisesti hallitsevaa yhdessä kuntien suoraan tarjoamien alueiden kanssa. Kaupallisten telakoiden osuus on pieni lisä tarjonnassa.

        Ei pidä paikkaansa. Mutta eihän se yllätä tämä hesalaisten kyvyttömyys nähdä omaa napaansa pitemmälle.

      • näin se on nähtävä r
        MaailmanNapa! kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa. Mutta eihän se yllätä tämä hesalaisten kyvyttömyys nähdä omaa napaansa pitemmälle.

        Ja mikähän osa tuossa ei muka pitänyt paikkaansa? Sekö, että n. puolet köliveneistä on pääkaupunkiseudulla (sattuu olemaan totta)? Vai sekö, että mainittujen paikkakuntien kölivenekanta telakoidaan pääosin seurojen alueile (sekin nimittäin on totta)?

        Helsinki ei ehkä ole maailman napa, mutta Kehä III ulkopuolella ei Manner-Suomessa ole mitään maininnan arvoista.

    • sama vaiva

      Vai oikein valtava operaatio? Ei se täällä Suomessa mikään valtava operaatio ole. Saman verran se vie aikaa kuin siellä Espanjassakin mastotyöt telakoitaessa. Tuulianturien ja windexien haku ja vetonarujen veto fallien tilalle on yhtä suuri vaiva kuin maston lasku. Tiedän, jotkut jättää jopa rullapurjeet paikoilleen. Mutta ei se, että joku niin tekee, tee siitä viisasta toimintaa. Ja jos nyt kysyy, mistä tiedän, voin sanoa tiedon tulevan useamman vuosikymmenen kokemuksesta. Suunnilleen niin kauan masto pysyi yhtäjaksoisesti pystyssä.

      Ei mastoa täälläkään lasketa, jos vene nostetaan vain pikaista pohjan pesua ja maalausta varten. Helsingissä taas telakointi mastoineen on kielletty maisemallisiin syihin vedoten.

      • Siiri

        Rohkenen kyllä väittää, että tuon meidän noin 20-metrisen kannen läpi tulevan maston kahdella keularullalla ja barduunoilla pois ottaminen ja takaisin laittaminen on nimenomaan valtava operaatio. Suomessa se on ainakin meidän kerhollamme pakko tehdä joka vuosi, mutta en sitä kyllä muuten tekisi kuin ehkä viiden vuoden välein. Mastoon toki kiivetään ja se tarkastetaan reissussa kerran kuukaudessa.

      • ilmankos...
        Siiri kirjoitti:

        Rohkenen kyllä väittää, että tuon meidän noin 20-metrisen kannen läpi tulevan maston kahdella keularullalla ja barduunoilla pois ottaminen ja takaisin laittaminen on nimenomaan valtava operaatio. Suomessa se on ainakin meidän kerhollamme pakko tehdä joka vuosi, mutta en sitä kyllä muuten tekisi kuin ehkä viiden vuoden välein. Mastoon toki kiivetään ja se tarkastetaan reissussa kerran kuukaudessa.

        No voi hirvitys, jopa 20 m. Mulla on vaivainen 17 m barduunoilla ja vain yhdellä ilman rullaa olevalla foililla. Niin pikkuinen masto, ei ihmekään, jos sen nosto ja lasku ei olekaan mikään valtava operaatio. Nyt se tehdään käsin veivaten mastonosturilla, autonosturilla se vaatisi vielä oleellisesti vähemmän aikaa ja vaivaa. Ylivoimaisesti suurin ja raskain vaihe on viedä ja tuoda se masto mastotelineelle ja takaisin. En siis rohkene väittää, mutta minä en olekaan niin rohkea.

    • 2344

      "Osaako joku viisaampi selittää, miksi Suomessa on niin yleistä nostaa ja säilyttää purjeveneet maissa ilman mastoa?"

      Meillä täällä koska maa on halvempaa kuin espanjassa on varaa omiin taloihin ja tontteihin niin vene on monella omassa pihassa.

      Sähköjohdot ja sillat rajoittavat veneen kuljetuksen masto pystyssä. Eikä pihalla vene pysyisi tukevan teräspukin päällä myrskyssä pystyssä maston kanssa, ilman mastoakin iso vene heilahtelee kovassa tuulessa.

      • Siiri

        Tuo pukki on toinen ihme juttu.

        Suomessa harrastetaan metallisia "tallapukkeja". Meilläkin on kuusitallainen Nobilis. Pelottavasti heiluu vene sillä ilman mastoakin, eikä yhtään tee mieli ottaa edes yhtä tallaa kerrallaan pois maalausta varten.

        Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin.

        40-jalkaisessa meillä on nyt kahdeksan tuollaista pukkia, ja vene seisoo tukevasti kuin olisi betoniin valettu.

        Paljon isommatkin veneet pysyvät noilla tukevasti pystyssä mastoineen myös myrskyssä.

        Sanoivat, että puupukit maksavat valmiina noin 90 euroa kappale. Minusta nuo näyttäisivät siltä, että tekisin itse ne Suomessa noin 30--40 euroa kappale. Siitä tulisi kahdeksalle pukille hintaa vaikkapa 350 euroa. Meidän kuusitallainen Nobilis taitaa olla useamman tonnin peli.

      • ilkivaltaa sielläkin
        Siiri kirjoitti:

        Tuo pukki on toinen ihme juttu.

        Suomessa harrastetaan metallisia "tallapukkeja". Meilläkin on kuusitallainen Nobilis. Pelottavasti heiluu vene sillä ilman mastoakin, eikä yhtään tee mieli ottaa edes yhtä tallaa kerrallaan pois maalausta varten.

        Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin.

        40-jalkaisessa meillä on nyt kahdeksan tuollaista pukkia, ja vene seisoo tukevasti kuin olisi betoniin valettu.

        Paljon isommatkin veneet pysyvät noilla tukevasti pystyssä mastoineen myös myrskyssä.

        Sanoivat, että puupukit maksavat valmiina noin 90 euroa kappale. Minusta nuo näyttäisivät siltä, että tekisin itse ne Suomessa noin 30--40 euroa kappale. Siitä tulisi kahdeksalle pukille hintaa vaikkapa 350 euroa. Meidän kuusitallainen Nobilis taitaa olla useamman tonnin peli.

        "Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin."

        Tuollaiset ovat ilkivallan tekijän unelma, vähän potkua pukkin ja vene nurin.

      • Suomalaisesta
        ilkivaltaa sielläkin kirjoitti:

        "Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin."

        Tuollaiset ovat ilkivallan tekijän unelma, vähän potkua pukkin ja vene nurin.

        Hyvin suomalainen näkökulma, valitettavasti.

      • t23y
        Suomalaisesta kirjoitti:

        Hyvin suomalainen näkökulma, valitettavasti.

        Eihän ilkivaltaa ole kuin suomessa;-)

      • F-dock
        Siiri kirjoitti:

        Tuo pukki on toinen ihme juttu.

        Suomessa harrastetaan metallisia "tallapukkeja". Meilläkin on kuusitallainen Nobilis. Pelottavasti heiluu vene sillä ilman mastoakin, eikä yhtään tee mieli ottaa edes yhtä tallaa kerrallaan pois maalausta varten.

        Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin.

        40-jalkaisessa meillä on nyt kahdeksan tuollaista pukkia, ja vene seisoo tukevasti kuin olisi betoniin valettu.

        Paljon isommatkin veneet pysyvät noilla tukevasti pystyssä mastoineen myös myrskyssä.

        Sanoivat, että puupukit maksavat valmiina noin 90 euroa kappale. Minusta nuo näyttäisivät siltä, että tekisin itse ne Suomessa noin 30--40 euroa kappale. Siitä tulisi kahdeksalle pukille hintaa vaikkapa 350 euroa. Meidän kuusitallainen Nobilis taitaa olla useamman tonnin peli.

        Moi!
        Siinä on muutama pointti, miksi se masto otetaan siellä kotiseurassasi pois. Jos ajattelet nostotapahtumaa, niin kyllä ne pystyssä olevat mastot on siinä muiden nostojen tiellä. Niitä veneitä nostellaan kuitenkin hieman eri aikaan. Sitten se kaatumisriski on varsin todellinen. Joka vuosi yksi tai kaksi venettä kaatuu muutenkin.
        Naapureita varmaankin häiritsee se lisämeteli mikä mastoista aiheutuu, ehkä se "näköhaittakin" on jotenkin mukana. Sitten on veneen rakenteet, eiköhän nekin hieman kovemmalla ole, jos se masto on pystyssä (tuuli, lämpölaajeneminen ym). On hyvä että tarkistat rikin reissussa ollessa (aikaakin on siihen paremmin!), mutta näin kaikki ei kuitenkaan toimi. Ne puupukit sitten. Kotisatamassasi on puupukit kielletty. Niitä ihmeellisiä virityksiä on nähty ja niitä veneitä on kaatunut esim. pohjanpesijöiden päälle. Jos sinulla on hyvät puupukit, niin kaikilla ei aina näin ole jne. (miksen saa käyttää tätä "hyvää" pukkiani, kun tollakin on puuta). Muutenkin ne sinun puupukit voisi talven sulamis-/lumensatamis-/pakkasliikkeessä olla hieman huono vaihtoehto meille. Ehkä kiilat hieman liikkuisivat!? Jos vene on 1-2 kk kuivilla, on sillä eroa kun se on 6-8kk kuivilla. Mutta näistähän voidaan olla montaa mieltä...

      • mikä ihme
        Siiri kirjoitti:

        Tuo pukki on toinen ihme juttu.

        Suomessa harrastetaan metallisia "tallapukkeja". Meilläkin on kuusitallainen Nobilis. Pelottavasti heiluu vene sillä ilman mastoakin, eikä yhtään tee mieli ottaa edes yhtä tallaa kerrallaan pois maalausta varten.

        Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin.

        40-jalkaisessa meillä on nyt kahdeksan tuollaista pukkia, ja vene seisoo tukevasti kuin olisi betoniin valettu.

        Paljon isommatkin veneet pysyvät noilla tukevasti pystyssä mastoineen myös myrskyssä.

        Sanoivat, että puupukit maksavat valmiina noin 90 euroa kappale. Minusta nuo näyttäisivät siltä, että tekisin itse ne Suomessa noin 30--40 euroa kappale. Siitä tulisi kahdeksalle pukille hintaa vaikkapa 350 euroa. Meidän kuusitallainen Nobilis taitaa olla useamman tonnin peli.

        Kannattaisi asetella se vene oikein siihen pukille ja jakaa paino yhtäläisesti kaikille talloille. Loppuisi se heiluminen. Minulla on vain neljä tallaa, eikä vene heilu mihinkään. Maalausta varten voi vallan mainiosti ottaa yhden tallan kerrallaan pois.

        Kauemmas lähtiessä metallipukkeja on tavattu Englantiin saakka. Siitä etelämpänä ei taida olla yhtäkään poikkeusta puupölkkyihin. Ei niissä mitään vikaa ole, kyllä vene niiden päällä pysyy kaikissa oloissa, vieläpä mastoineen hurrikaania lukuunottamatta. Sellaisen sattuessa veneet sitten menevätkin kuin dominonappulat. Puupölkyt olisivat silti huono idea routivassa maassa.

        Monilla telakoilla on sitten omat pukit. Usein niiden ideana on se, että venettä siirrellään telakka-alueella nostamalla pukista. Lukilla vene vain nostetaan rannalle, eihän sillä voisi viedä venettä riittävän lähelle toista venettä. Toinen käytetty tapa siirtelyyn on "potkulauta", jolla vene nostetaan pohjasta kölin kahta puolta. Kuten jo edellä kerrottu, telakointitavat vaihtelevat paljolti sen mukaan, onko kaupallinen telakka vai seuran satama.

      • muista routa
        Siiri kirjoitti:

        Tuo pukki on toinen ihme juttu.

        Suomessa harrastetaan metallisia "tallapukkeja". Meilläkin on kuusitallainen Nobilis. Pelottavasti heiluu vene sillä ilman mastoakin, eikä yhtään tee mieli ottaa edes yhtä tallaa kerrallaan pois maalausta varten.

        Täällä harastavat puisia nelijalkaisia pukkeja, jotka työnnetään veneen kylkeen/pohjaan kiinni ja lyödään puukiilat veneen ja pukin väliin.

        40-jalkaisessa meillä on nyt kahdeksan tuollaista pukkia, ja vene seisoo tukevasti kuin olisi betoniin valettu.

        Paljon isommatkin veneet pysyvät noilla tukevasti pystyssä mastoineen myös myrskyssä.

        Sanoivat, että puupukit maksavat valmiina noin 90 euroa kappale. Minusta nuo näyttäisivät siltä, että tekisin itse ne Suomessa noin 30--40 euroa kappale. Siitä tulisi kahdeksalle pukille hintaa vaikkapa 350 euroa. Meidän kuusitallainen Nobilis taitaa olla useamman tonnin peli.

        Suomessa ei voi käyttää suoraan maahan tuettuja puupölkkyjä routimisen vuoksi. Vakuutuskaan ei korvaa jos vene kaatuu tai pohja vaurioituu roudan liikuttaman tukipuun takia.

      • Suomalaisesta
        t23y kirjoitti:

        Eihän ilkivaltaa ole kuin suomessa;-)

        En ole koskaan kuullut Suomessakaan edes kaupunkitarinaa sellaisesta, että joku olisi käynyt kaatamassa pukeilla olevan veneen.

    • muistseonviisasta

      Mulla on Itä-Helsingissä 15 metrinen maston lasku joka syksy ja aikaa kuluu noin kolmeminuuttia.Köysien ja vaijereiden paketoinnissa mastonsäilytyspaikalla menee tunti tai ehkä puolitoista.Keväällä voi ennen maston pystytystä tarkastaa liitokset ja jne.Tykkään vaan huolehtia omaisuudestani ja varmistaa,ettei purjehdittaessa putoa mitään niskaan.

    • tunari...

      Niinpä. Muita suomalaisia Espanjassa harvinaisia omituisuuksia ovat mm.talvirenkaiden vaihtaminen autoon, kattolumien pudottaminen ja talojen lämmittäminen.

    • seppomartti

      Suomessa veneiden nosto/ lasku on valtaosin jäänyt amatöörimäiseksi autonosturien kanssa puuhasteluksi. Ainoa syy mastojen poistoon on: niin on ennenkin tehty. Puumastojen aikaan se oli tarpeellista mm lakkauksen vuoksi. Haittana maston pystyyn jättämiselle veneen peittämisen hankaluuus. Pitäisi olla mittojen mukaan tehty pressu, joka olisi maston ympäriltä suljettavissa. Tai kaksi pressua. Ei veneet etelämpänä mihinkään maasäilytyksessä kaadu talvimyskyjen aikana. Monin paikoin ei ole edes pukkeja vaan tuetaan pölkyillä ja kiiloilla maaperään. Joissakin marinoissa on firman puolesta pukit, joita hydrauliikalla ja lukeilla näppärästi yksi mies siirtelee vene pukki kerrallaan. Saadaan hetkessä joukon taaimmainen vene veteen tarvittaessa isoltakin kentältä. Suomalaisilla olisi paljon kehitettävää ja opittavaa purjeveneiden telakoinnissa. Ylös/alas pohjan maalaus sinkkien vaihto aikaennätykseni on 23 tuntia 38ft veneessä- masto pystyssä.

      • 20+19

        Kannattaisi nyt tässä muistaa, että Suomessa suuri(n?) osa purjeveneistä telakoidaan seurojen ja kuntien telakointialueille, ei kaupallisille telakoille. Silloin autonosturit tai seurojen omat nostohärvelit ovat ainoa mahdollisuus, ei täällä taida millään seuralla olla varaa lukkinostureihin.
        Eli tuo "kehitettävää/opittavaa" ei tässä suhteessa oikein pidä paikkaansa. Täällä on kehitetty täkäläisiin oloihin sopeutetut menetelmät.

    • Ylläpitoa riittää

      Masto alas ja takaisin ylös noin 300 € Kreikassa saadun tarjouksen mukaan. Suomessa venekerhoissa yleensä mastonosturi, joka jäsenille ilmainen. Pystyssä vai ei talven yli on kai hieman makuasia. Suomessa laskin maston joka syksy. Nyt on ollut pystyssä yhtäsoittoa 3 vuotta Italiassa ja Kreikassa. Keväällä on kuitenkin käytävä joko ylhäällä mastossa tai otettava se alas, jotta voi tarkistaa onko kaikki ok.

    • 3+6

      Espoossa myös kaupunki kieltää järjestyssäännöissään telakoimisen masto ylhäällä. Varmaan tuulen ujellus voisi häiritä jotakuta lähistöllä asuvaa. Kuten kirjoitit niin ei kai muuallakaan telakoitaisi masto ylhäällä, jos siitä olisi vakavaa haittaa tai vaaraa. Sinällään väänntövoimat, jotka aiheutuvat maston kautta kiintesäti pukeilla tuettuun veneseen ovat aivan toista luokkaa kuin vedessä, jossa vene saa vapaasti kallistella. Maalla painen kohdistuu pukkien kämmenien kautta runkoon ja voi aiheuttaa ainakin hiusmurtumia. En muuten ymmärrä miten masto voi katketa, kun vene on laiturissa? Olisiko sinun mielikuvituksesi tuotetta....

      • Siiri

        Ei ole mielikuvituksen tuotetta. Vene oli itse asiass suomalainen ketsi nimeltä Tasimi.

        Sen mesaanimasto katkesi satamassa, kun tuulta oli puuskissa reilut 40 kn.

        Siinähän tuo näyttää edelleen makaavan katkennut mesaani isomaston takastaagin päällä. Luulisin, että seuraavassa myrskyssä katkeaa staagi ja menee isomasto, ellei omistaja ennen sitä ehdi paikalle

        Mutta samassa myrskyssä puupukeilla seisovien isojenkin veneiden kanssa ei ollut mitään ongelmia. Meitä pelotti lähinnä tuulen puolella satamassa ollut iso rautavene, joka lähestyi välillä aika uhkaavasti. Onneksi peräköydet pitivät.

    • 12 + 8

      Miksi näin Suomessa:
      1) Suomessa veneet nostetaan pääosin utonostureilla ja tällöin masto on tiellä
      2) Suomessa venepukit ovat veneenomistajien omia ja lähes kaikki erilaisia
      3) Monen paikkakunnan järjestyssäännöt kieltävät mastot maisemasyistä

      Muualla maailmassa:
      1) veneiden säilytys ja satamatoiminta ammattimaisempaa, joka marinassa lukkinosturi jolla masto pystyssä nosto ei haittaa
      2) myös venepukit tulevat marinan puolesta, veneitten omistajilla harvoin omia pukkeja. Venepukit sitten joko sama standardikokoinen metallipukki koko satamassa (esim Hollanti jne) jota yksi mies siirtää trukilla, tai sitten puupölkyt jotka satama hoitaa myöskin.
      3) masto pystyssä tai alhaalla on sitten omistajan oma valinta muualla maailmassa. Mutta maston laskeminen onkin sitten tuntityönä veloitettavaa homma jota ei itse saa tehdä vaan marinan henkilöstö tulee olla mukana

      • Järjestyslaki

        "3) Monen paikkakunnan järjestyssäännöt kieltävät mastot maisemasyistä"

        Eivät kiellä sillä Suomessa ei yhdelläkään paikkakunnalla ole järjestyssääntöjä. Ei ole ollut enää vuosiin. Järjestyslaki kumosi ne kaikki.

      • 4+4
        Järjestyslaki kirjoitti:

        "3) Monen paikkakunnan järjestyssäännöt kieltävät mastot maisemasyistä"

        Eivät kiellä sillä Suomessa ei yhdelläkään paikkakunnalla ole järjestyssääntöjä. Ei ole ollut enää vuosiin. Järjestyslaki kumosi ne kaikki.

        Järjestyslakikommenttisi pitää tietysti paikkansa. Mutta ainakin Stadissa se kielto silti on ja se on toteutettu telakointipaikkojen vuokrasopimusten ehdoissa.

      • ex-purjehtija
        4+4 kirjoitti:

        Järjestyslakikommenttisi pitää tietysti paikkansa. Mutta ainakin Stadissa se kielto silti on ja se on toteutettu telakointipaikkojen vuokrasopimusten ehdoissa.

        Njaa, NJK:lla Koivusaaressa hojottaa kyllä mastoja pystyssä. Hoskin omissa säännöissä kielletään telakointi masto pystyssä.

        Telakointitapa ei siis välttämättä ole kiinni omistajasta, vaan seurasta.

    • timppa011

      Meidän marinassa täällä Baltimoren lähellä on 200 venettä maissa ja niistä ehkä kolmessa masto pois. Nekin näyttävät olevan mastotöiden takia. Muut seisovat kentällä mastoineen pukeilla. Olen itsekin ihmetellyt miksi suomessa mastot pääsääntöisesti otetaan pois: joku selitti että lumikuormaa ei ole suunniteltu mastoille. Vaan kun täällä tulee lunta joskus enemmänkin kuin Suomessa ja on pakkasta. ei tietenkään niin paljon kuin suomessa mutta kummiskin, ei nämä olosuhteet nyt talvella niin paljon eroa. talvi on vaan lyhyempi.
      En ajatellut jatkossa suomen veneestä ottaa mastoa enää pois. on tämä niin paljon helpompaa.

      • Ennen pidin

        Kyllähän sen maston pitäis ylhäällä, mutta kun seuran säännöt nykyään kieltää.

      • vapaa korkeus 5m

        Helsingissä kaupunki on kieltänyt säilyttmästä venettä masto ylhäällä. Ja jos venettä pitää siirtää nosturilta talvisäilytysalueelle, niin matkalla voi olla sähköjohtoja, joiden takia masto pitää ottaa alas. Säilytysalueitahan ei ole rakennettu erityisesti veneitä ajatellen.

      • Sindbadilla
        vapaa korkeus 5m kirjoitti:

        Helsingissä kaupunki on kieltänyt säilyttmästä venettä masto ylhäällä. Ja jos venettä pitää siirtää nosturilta talvisäilytysalueelle, niin matkalla voi olla sähköjohtoja, joiden takia masto pitää ottaa alas. Säilytysalueitahan ei ole rakennettu erityisesti veneitä ajatellen.

        Eikös tuo Sindbad ole Helsingissä? Niillä on sataman pieni talvisäilytysalue täpötäynnä isoja veneitä, joilla on mastot pystyssä. Ovatko saaneet jonkin erikoisluvan?

      • sopimuskikkailua
        Sindbadilla kirjoitti:

        Eikös tuo Sindbad ole Helsingissä? Niillä on sataman pieni talvisäilytysalue täpötäynnä isoja veneitä, joilla on mastot pystyssä. Ovatko saaneet jonkin erikoisluvan?

        Kuten tuossa edellä kerrottiin, kaupungin paikoilla kielto on kirjoitettu alueen vuokrasopimukseen. Yksityinen voi vuokrata vapaammin, mutta eipä sitä yksityisomistuksessa olevaa maata paljoa ole veneiden telakointiin käytettävissä.

      • Yksityinen!
        sopimuskikkailua kirjoitti:

        Kuten tuossa edellä kerrottiin, kaupungin paikoilla kielto on kirjoitettu alueen vuokrasopimukseen. Yksityinen voi vuokrata vapaammin, mutta eipä sitä yksityisomistuksessa olevaa maata paljoa ole veneiden telakointiin käytettävissä.

        "eipä sitä yksityisomistuksessa olevaa maata paljoa ole veneiden telakointiin käytettävissä. "

        Siis että täh? Suurin osa veneiden telakointiin käytettävästä maasta on yksityistä, yksityisten telakoiden omistamaa/vuokraamaa.

      • 5+6
        Yksityinen! kirjoitti:

        "eipä sitä yksityisomistuksessa olevaa maata paljoa ole veneiden telakointiin käytettävissä. "

        Siis että täh? Suurin osa veneiden telakointiin käytettävästä maasta on yksityistä, yksityisten telakoiden omistamaa/vuokraamaa.

        Ei ainakaan Helsingissä ole noin eikä käsittääkseni Espoossakaan. Kaupallisten telakoiden "markkinaosuus" on täällä melko pieni.

      • Joopa joo
        5+6 kirjoitti:

        Ei ainakaan Helsingissä ole noin eikä käsittääkseni Espoossakaan. Kaupallisten telakoiden "markkinaosuus" on täällä melko pieni.

        Niin. Ja mitään muutahan ei ole olemassakaan kuin Helsinki ja Espoo ...

      • 13+5
        Joopa joo kirjoitti:

        Niin. Ja mitään muutahan ei ole olemassakaan kuin Helsinki ja Espoo ...

        Jos olisit vaivautunut lukemaan edelliset viestit, olisit huomannut, että tässä haarautumassa puhutaan nimenomaan Helsingistä, ei mistään kehä III:n ulkopuolisista mestoista.

      • Maailman napa
        13+5 kirjoitti:

        Jos olisit vaivautunut lukemaan edelliset viestit, olisit huomannut, että tässä haarautumassa puhutaan nimenomaan Helsingistä, ei mistään kehä III:n ulkopuolisista mestoista.

        "Meidän marinassa täällä Baltimoren lähellä"

        Niinpä näkyy ...

      • ei oma
        Yksityinen! kirjoitti:

        "eipä sitä yksityisomistuksessa olevaa maata paljoa ole veneiden telakointiin käytettävissä. "

        Siis että täh? Suurin osa veneiden telakointiin käytettävästä maasta on yksityistä, yksityisten telakoiden omistamaa/vuokraamaa.

        Suuri osa yksityisistä telakoistakin on kaupungin vuokramaalla. Vuokranantaja taas sanelee sopimuksen ehdot. Ja todella, yksityisten telakoiden osuus on pieni verrattuna seurojen telakointiin.

      • Ihan oma
        ei oma kirjoitti:

        Suuri osa yksityisistä telakoistakin on kaupungin vuokramaalla. Vuokranantaja taas sanelee sopimuksen ehdot. Ja todella, yksityisten telakoiden osuus on pieni verrattuna seurojen telakointiin.

        Ja todella, kuten olemme todenneet, höpöhöpö.

        Suurin osa telakoista ei ole kaupungin vuokramaalla.

        Seurojen telakoiden osuus on pieni verrattuna yksityisiin telakoihin.

      • 1+9
        Ihan oma kirjoitti:

        Ja todella, kuten olemme todenneet, höpöhöpö.

        Suurin osa telakoista ei ole kaupungin vuokramaalla.

        Seurojen telakoiden osuus on pieni verrattuna yksityisiin telakoihin.

        En tiedä, mikä on tilanne maaseudulla. Tässä haarassa on puhuttu pääkaupunkiseudusta (tuota Baltimore-heittoa lukuunottamatta) ja täällä yksityisten telakoiden osuus on todella vähäinen.

        Koska valtaosa isoista veneistä kuuluu seuroihin, olen melko varma sitä, että maanlaajuisestikin katsoen seurojen telakointialueet (omalla tai vuokramaalla) ovat paljon isompi osa telakonnista kuin kaupalliset telakat. Kolmas ryhmä ovat sitten ne, jotka telakoivat kotipihaan tai vaikkapa oman/työnantajan teollisuuskiinteistön pihalle.

        Kannattaa muuten huomata, että kun hakee Googlesta vaikkapa sanalla "telakointipalvelu", niin osumien määrä ei todellakaan ole sama kuin alan firmojen määrä. Niistäkin osumista, jotka todella koskevat jotain firmaa, löytyy pirusti tuplia. Tai ei niinkään edes tuplia vaan jopa kymmeniä hittejä samaan kohteeseen.

      • Todellisuus
        1+9 kirjoitti:

        En tiedä, mikä on tilanne maaseudulla. Tässä haarassa on puhuttu pääkaupunkiseudusta (tuota Baltimore-heittoa lukuunottamatta) ja täällä yksityisten telakoiden osuus on todella vähäinen.

        Koska valtaosa isoista veneistä kuuluu seuroihin, olen melko varma sitä, että maanlaajuisestikin katsoen seurojen telakointialueet (omalla tai vuokramaalla) ovat paljon isompi osa telakonnista kuin kaupalliset telakat. Kolmas ryhmä ovat sitten ne, jotka telakoivat kotipihaan tai vaikkapa oman/työnantajan teollisuuskiinteistön pihalle.

        Kannattaa muuten huomata, että kun hakee Googlesta vaikkapa sanalla "telakointipalvelu", niin osumien määrä ei todellakaan ole sama kuin alan firmojen määrä. Niistäkin osumista, jotka todella koskevat jotain firmaa, löytyy pirusti tuplia. Tai ei niinkään edes tuplia vaan jopa kymmeniä hittejä samaan kohteeseen.

        > En tiedä, mikä on tilanne maaseudulla.

        Tiedän muutaman muun kaupungin (ei siis maaseutua) tilanteen ja näissä seurojen telakointialueet ovat vähemmistönä.

        > Tässä haarassa on puhuttu pääkaupunkiseudusta

        Tässä haarassa on puhuttu myös muusta Suomesta. Tässäkin viestissä. Maailmassa on muutakin kuin Helsinki ja Espoo.

        > olen melko varma sitä, että maanlaajuisestikin katsoen seurojen telakointialueet (omalla tai vuokramaalla) ovat paljon isompi osa telakonnista kuin kaupalliset telakat.

        Olet väärässä. Ehkäpä kannattaisi joskus käydä kehä kolmosen ulkopuolella?

        Google-osumista en sano mitään kun en viitsi kokeilla sitä. Todellisuudesta saa paremman kuvan kun käy telakoilla ihan itse.

      • dfrerewfvsnef
        Todellisuus kirjoitti:

        > En tiedä, mikä on tilanne maaseudulla.

        Tiedän muutaman muun kaupungin (ei siis maaseutua) tilanteen ja näissä seurojen telakointialueet ovat vähemmistönä.

        > Tässä haarassa on puhuttu pääkaupunkiseudusta

        Tässä haarassa on puhuttu myös muusta Suomesta. Tässäkin viestissä. Maailmassa on muutakin kuin Helsinki ja Espoo.

        > olen melko varma sitä, että maanlaajuisestikin katsoen seurojen telakointialueet (omalla tai vuokramaalla) ovat paljon isompi osa telakonnista kuin kaupalliset telakat.

        Olet väärässä. Ehkäpä kannattaisi joskus käydä kehä kolmosen ulkopuolella?

        Google-osumista en sano mitään kun en viitsi kokeilla sitä. Todellisuudesta saa paremman kuvan kun käy telakoilla ihan itse.

        "En tiedä, mikä on tilanne maaseudulla.

        Tiedän muutaman muun kaupungin (ei siis maaseutua) tilanteen ja näissä seurojen telakointialueet ovat vähemmistönä."

        Suomessa ei ole muita kaupunkeja kuin Helsinki (ja pienenpuoleinen sekin). Argumenttisi on siten mitätön. Kuten kaiukki muukin maalaisten puheet.

    • 34jalkaa

      Oletan, että vene ja takila rasittuvat vähemmän nostoista ja laskuista kuin talvimyrskyistä. Joulukuu on Suomessa myrskyisin kuukausi.

      Meillä masto seisoo kannella kesät ja kaadetaan varta vasten tehdyille pukeille veneen kannelle. Alavantit ja peräharus ovat paikallaan talvenkin. Vain toinen saalinki irrotetaan. Kaatamisen ja nostamisen vaiva on melko pieni, ainakin tässä ja edellisessä pienemmässä veneessäni. Peittäminen olisi melko hankalaa, jos masto ja kaikki 8 vanttia/harusta olisivat paikallaan. Jos peittäisi vain kannelta, nokiset sadevedet valuisivat koko talven kylkiä pitkin. Olisi siinä pesemisen vaivaa aivan toisella tavalla kuin nyt, kun pressu tulee yhtäjaksoisesti vesilinjan alle ja tilaa on vaikka vahata kyljet pressujen suojassa.

      • Bossu

        Olen joskus käynyt telakalla talvimyrskyn aikaan ja varta vasten katsonut tarkkaan, miten ne veneet joissa on masto pystyssä sietävät tuulen. Vaikka miten olen mastoa ja pukin tassuja tihrustanut, en ole tähän päivään mennessä havainnut liikettä. Ehkä syynä on se, että tuulen voima on tasaisesti samasta suunnasta. Kun kävelin vanhan parin tuhannen kilon veneeni kannella, kun vene oli ylhäällä, se sen sijaan heilui ehkä 5 senttiä suuntaansa. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen, että myrskyt eivät ola veneille vaarallisia, vaikka on masto pystyssä. Riskaabelein asia myrskyssä on huonosti kiinnitetty kevyt pressu, joka aiheuttaa epätasaisia nykäisyjä veneeseen, ja pahimmillaan johtaa tuulen voiman veneeseen eikä siitä pois.

      • Joakim_
        Bossu kirjoitti:

        Olen joskus käynyt telakalla talvimyrskyn aikaan ja varta vasten katsonut tarkkaan, miten ne veneet joissa on masto pystyssä sietävät tuulen. Vaikka miten olen mastoa ja pukin tassuja tihrustanut, en ole tähän päivään mennessä havainnut liikettä. Ehkä syynä on se, että tuulen voima on tasaisesti samasta suunnasta. Kun kävelin vanhan parin tuhannen kilon veneeni kannella, kun vene oli ylhäällä, se sen sijaan heilui ehkä 5 senttiä suuntaansa. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen, että myrskyt eivät ola veneille vaarallisia, vaikka on masto pystyssä. Riskaabelein asia myrskyssä on huonosti kiinnitetty kevyt pressu, joka aiheuttaa epätasaisia nykäisyjä veneeseen, ja pahimmillaan johtaa tuulen voiman veneeseen eikä siitä pois.

        Riippuu tietysti siitä mistä suunnasta tulee ja miten aukea paikka on. Syysmyrskyssä satamassamme veneet kallistuvat puuskissa ~20 astetta pelkän maston voimin vesillä. Kyllä tuosta tulee varsin suuri voima pukin tassuihin, jotka yleensä vain pitävät venettä pystyssä painon ollessa kölillä. Kyllähän veneitä vuosittain kaatuu pukeilta ilman mastoakin.

        20 asteen kallistuma on 35-jalkaisella 2000-3000 kgm. Jos alkutilanteessa ei tassuilla ole juuri kuormaa, tulee suojan puolen tassuille suuruusluokkaa 2000-3000 kg kuorma (tassut n. 1 m keskilinjalta) eli ~1000 kg/tassu. Kannella kävely aiheuttaa vain kymmenesosan tuosta. Lisäksi tulee pressun aiheuttama sivuttaisvoima, jos pressu on tuettu veneeseen.

      • Pakkanen vaikuttaa
        Joakim_ kirjoitti:

        Riippuu tietysti siitä mistä suunnasta tulee ja miten aukea paikka on. Syysmyrskyssä satamassamme veneet kallistuvat puuskissa ~20 astetta pelkän maston voimin vesillä. Kyllä tuosta tulee varsin suuri voima pukin tassuihin, jotka yleensä vain pitävät venettä pystyssä painon ollessa kölillä. Kyllähän veneitä vuosittain kaatuu pukeilta ilman mastoakin.

        20 asteen kallistuma on 35-jalkaisella 2000-3000 kgm. Jos alkutilanteessa ei tassuilla ole juuri kuormaa, tulee suojan puolen tassuille suuruusluokkaa 2000-3000 kg kuorma (tassut n. 1 m keskilinjalta) eli ~1000 kg/tassu. Kannella kävely aiheuttaa vain kymmenesosan tuosta. Lisäksi tulee pressun aiheuttama sivuttaisvoima, jos pressu on tuettu veneeseen.

        Kannattaa myös hieman miettiä mikä on lujitemuovin kestävyys miinus kolmessakympissä. Ei ehkä kannata aiheuttaa ylimääräisiä vääntöjä runkoon?

      • Muulle maailmalle?
        Joakim_ kirjoitti:

        Riippuu tietysti siitä mistä suunnasta tulee ja miten aukea paikka on. Syysmyrskyssä satamassamme veneet kallistuvat puuskissa ~20 astetta pelkän maston voimin vesillä. Kyllä tuosta tulee varsin suuri voima pukin tassuihin, jotka yleensä vain pitävät venettä pystyssä painon ollessa kölillä. Kyllähän veneitä vuosittain kaatuu pukeilta ilman mastoakin.

        20 asteen kallistuma on 35-jalkaisella 2000-3000 kgm. Jos alkutilanteessa ei tassuilla ole juuri kuormaa, tulee suojan puolen tassuille suuruusluokkaa 2000-3000 kg kuorma (tassut n. 1 m keskilinjalta) eli ~1000 kg/tassu. Kannella kävely aiheuttaa vain kymmenesosan tuosta. Lisäksi tulee pressun aiheuttama sivuttaisvoima, jos pressu on tuettu veneeseen.

        Tuo sinun pitäisi varmaan kertoa niille tyhmille espanjalaisille ja muulle maailmalle, joka nostaa veneet masto pystyssä.

        Vai olikos se niin, että kovimmat myrskyt ovat nimenomaan Suomessa? ;-)

      • Aki_
        Pakkanen vaikuttaa kirjoitti:

        Kannattaa myös hieman miettiä mikä on lujitemuovin kestävyys miinus kolmessakympissä. Ei ehkä kannata aiheuttaa ylimääräisiä vääntöjä runkoon?

        Itseäni mietityttää lähinnä vanttien puristepäätteet. Mikäli on mahdollista että vettä pääsee vaijerin ja päätteen väliin kapillaarisesti, voi se jäätyessään laajentaa puristepäätettä ja vuosien kuluessa löystyttää liitoksen. Vaikea olisi havaita silmällä onko niin käynyt. En tiedä onko puristepäätteen liitos niin tiivis, ettei sinne vesi pääse tunkeutumaan. En myöskään tiedä ettei näin voisi käydä. Tästä syystä itse otan (muiden syiden ohella) maston alas ja pidän vantit kuivassa paikassa.

      • Hullua hommaa
        Aki_ kirjoitti:

        Itseäni mietityttää lähinnä vanttien puristepäätteet. Mikäli on mahdollista että vettä pääsee vaijerin ja päätteen väliin kapillaarisesti, voi se jäätyessään laajentaa puristepäätettä ja vuosien kuluessa löystyttää liitoksen. Vaikea olisi havaita silmällä onko niin käynyt. En tiedä onko puristepäätteen liitos niin tiivis, ettei sinne vesi pääse tunkeutumaan. En myöskään tiedä ettei näin voisi käydä. Tästä syystä itse otan (muiden syiden ohella) maston alas ja pidän vantit kuivassa paikassa.

        Olen ison helsinkiläisseuran talvikentällä katsellut, miten mastoja säilytetään, ja täytyy sanoa, etten omaa mastoani siihen joukkoon haluaisi. Pidän suoranaisena ihmeenä, jos lumen alle vantit sikin sokin runtatut mastot ovat ehjiä keväällä (moni niistä ei itse asiassa olekaan). Pystyssä oleva masto säilyy talven yli monin verroin paremmin. Eri asia, jos on kuiva tila, jossa mastot voi säilyttää, ja jos kaikki veneenomistajat osaisivat ne oikein talveksi valmistella. Valitettavasti yleistä tuntuu olevan myös se, että kolmihyllyisen mastotelineen alahyllyt varataan "kuka ensin ehtii" -periaatteella. Sitten joskus lokakuun lopulla ison painavan maston omistaja saa punnertaa mastonsa ylimmälle hyllylle ottaa sen keväällä sieltä pois. Tästä seuraa valtava rikkoutumisvaara hyllyn kaikille mastoille. Siis sen sijaan, että pienet mastot nostettaisiin sinne ylös. Hyvin suomalaista tämäkin, valitettavasti.

      • Talvi on pitkä
        Muulle maailmalle? kirjoitti:

        Tuo sinun pitäisi varmaan kertoa niille tyhmille espanjalaisille ja muulle maailmalle, joka nostaa veneet masto pystyssä.

        Vai olikos se niin, että kovimmat myrskyt ovat nimenomaan Suomessa? ;-)

        Vai olisiko niin että täällä veneet ovat maissa puoli vuotta ja etelässä vain hetken?

      • Sama mielessä
        Aki_ kirjoitti:

        Itseäni mietityttää lähinnä vanttien puristepäätteet. Mikäli on mahdollista että vettä pääsee vaijerin ja päätteen väliin kapillaarisesti, voi se jäätyessään laajentaa puristepäätettä ja vuosien kuluessa löystyttää liitoksen. Vaikea olisi havaita silmällä onko niin käynyt. En tiedä onko puristepäätteen liitos niin tiivis, ettei sinne vesi pääse tunkeutumaan. En myöskään tiedä ettei näin voisi käydä. Tästä syystä itse otan (muiden syiden ohella) maston alas ja pidän vantit kuivassa paikassa.

        Suljin alaspäin olevat puristepäätteet epoksihartsilla niiden ollessa taatusti kuivat. Masto talvehtii pystyssä. Nyt havaittu ensimmäinen vaurio miesmuistiin, varikset runnelleet windexin, tuulimittari vielä pelittää:-)

      • kas kun pelittää
        Sama mielessä kirjoitti:

        Suljin alaspäin olevat puristepäätteet epoksihartsilla niiden ollessa taatusti kuivat. Masto talvehtii pystyssä. Nyt havaittu ensimmäinen vaurio miesmuistiin, varikset runnelleet windexin, tuulimittari vielä pelittää:-)

        Eihän ole mitään tolkkua jättää windexiä talveksi toppiin. Vielä paljon vähemmän tolkkua jättää tuulianturi sinne ympärivuotisesti pyörimään. Niiden laakerit ovat kulutustavaraa ja ne saa kulutettua vaihtokuntoon kesäkäytössäkin ennen kuin mittarit muuten ovat vaihtokunnossa. Siitä nyt puhumattakaan, miten anturi rakastaa räntäsadetta.

      • Siiri
        Talvi on pitkä kirjoitti:

        Vai olisiko niin että täällä veneet ovat maissa puoli vuotta ja etelässä vain hetken?

        Kyllä ne veneet ovat täällä maissa sen samat puoli vuotta kuin Suomessakin. Erona on vain se, että veneen voi säilyttää talven myös vedessä, eli läheskään kaikkia veneitä ei nosteta joka vuosi.

      • Suhteellisuutta...
        Joakim_ kirjoitti:

        Riippuu tietysti siitä mistä suunnasta tulee ja miten aukea paikka on. Syysmyrskyssä satamassamme veneet kallistuvat puuskissa ~20 astetta pelkän maston voimin vesillä. Kyllä tuosta tulee varsin suuri voima pukin tassuihin, jotka yleensä vain pitävät venettä pystyssä painon ollessa kölillä. Kyllähän veneitä vuosittain kaatuu pukeilta ilman mastoakin.

        20 asteen kallistuma on 35-jalkaisella 2000-3000 kgm. Jos alkutilanteessa ei tassuilla ole juuri kuormaa, tulee suojan puolen tassuille suuruusluokkaa 2000-3000 kg kuorma (tassut n. 1 m keskilinjalta) eli ~1000 kg/tassu. Kannella kävely aiheuttaa vain kymmenesosan tuosta. Lisäksi tulee pressun aiheuttama sivuttaisvoima, jos pressu on tuettu veneeseen.

        Miettikääs nyt vähän, mistä se tuulen voima telakoituun veneeseen tulee. Mastosta vai runko/pressu-yhdistelmästä? Laskeskelkaa tai arvioikaa maston tuulipintaa ja momentteja, ja verratkaa niitä rungon, ruffin, kölin ja pressun vastaaviin.

        Varsinkaan pressulla peitellyn veneen kallistusvoimiin mastolla ei ole mitään lisäävää vaikutusta. Ja kun vielä puomin irrottaa ja laskee kannelle, masto voi oikein hyvin olla pystyssä ilman mitään riskejä.

        Suomessa ei ole koskaan sellaisia myrskyjä, jotka kaataisivat oikein pukitetun veneen, oli masto pystyssä tai ei.

      • Sama mielessä
        kas kun pelittää kirjoitti:

        Eihän ole mitään tolkkua jättää windexiä talveksi toppiin. Vielä paljon vähemmän tolkkua jättää tuulianturi sinne ympärivuotisesti pyörimään. Niiden laakerit ovat kulutustavaraa ja ne saa kulutettua vaihtokuntoon kesäkäytössäkin ennen kuin mittarit muuten ovat vaihtokunnossa. Siitä nyt puhumattakaan, miten anturi rakastaa räntäsadetta.

        On pelittäny vuosikymmeniä ei mikään nykylelu...

    • kelirikko telakalla

      Suomessa ei voi käyttää suoraan maahan tuettuja puupölkkyjä routimisen vuoksi. Vakuutuskaan ei korvaa jos vene kaatuu tai pohja vaurioituu roudan liikuttaman tukipuun takia.

    • seppomartti

      Monet yllä väittävät,että veneitä on Suomessa kaatunut telakalla mastottamana ja se olisi argumentti ottaa mastot pois. Toisaalta eletässä purjehtineet yhtäpitävästi vakuuttavat, ettei veneet mastot ylhäällä koskaan kaadu etelässä olipa pukitussysteemi miten tahansa järjestetty. Kaatumisen välttämiseksi siis maston poistaminen ei ole tarpeen.
      Totta on myös sekin, että seuratoiminnassa on niin pienet tuotot, ettei kunnon nostosysteemeihin ole taloudellisia resursseja. Sen takia nostosysteemit ovat yhtä huonot kuin 50v. sitten eivätkä kehity järkevämmiksi. Isoissa seuroissa ja suurilla paikkakunnilla pitäisi olla mahdollisuus jättää masto kannelle tai ottaa pois. Kukin uskomuksiensa mukaaan.

      • Halpaa ja hyvää

        Ehkä mastojen poisotto liittyy siihen yleiseen amatöörimäisyyteen, joka Suomessa veneiden telakoinnissa vallitsee. Välimeren maissa veneiden nostaminen on lähes kaikkialla ammattilaisten hommaa, joka sujuu todella luotettavasti ja näppärästi. Kustannukset ovat esimerkiksi Espanjassa noin puolet siitä, mitä tyypillisen helsinkiläisseuran yhteisnostoissa, eikä tarvitse pelätä veneensä puolesta yhtään.

      • Siiri
        Halpaa ja hyvää kirjoitti:

        Ehkä mastojen poisotto liittyy siihen yleiseen amatöörimäisyyteen, joka Suomessa veneiden telakoinnissa vallitsee. Välimeren maissa veneiden nostaminen on lähes kaikkialla ammattilaisten hommaa, joka sujuu todella luotettavasti ja näppärästi. Kustannukset ovat esimerkiksi Espanjassa noin puolet siitä, mitä tyypillisen helsinkiläisseuran yhteisnostoissa, eikä tarvitse pelätä veneensä puolesta yhtään.

        Totta. Meidän 40-jalkaisen 11-tonnisen veneen nosto, pohjan puhdistus, pukitus ja lasku maksavat täällä Almerimarissa yhteensä 280 euroa. Säilytys pukeilla maksaa sähköineen ja vesineen 9 euroa/päivä, ja kunnostuskeli on käytännössä aina.

      • Bossu

        Mulla on joskus ollut vene masto pystyssä talvella, joskus ilman mastoa. Ei ole ollut eroa mun mielestä rasituksessa pukkiin tai muutenkaan. Kovassa kryssissä on kaikki vehkeet kovemmassa rasituksessa. Jos on saalingit taaksepäin kallellaan, voi takastaaginkin irrottaa noston ajaksi. Ainoat vauriot, mitä on rikiin tulleet, on tulleet maston pois otossa tai takaisin laitossa. Tänä syksynä tulin kopsauttaneeksi tuulimittarin anturin palasiksi. Silloin päätin, että jatkossa otan maston pois vain ehkä 5 vuoden välein.

      • 123tr21t
        Siiri kirjoitti:

        Totta. Meidän 40-jalkaisen 11-tonnisen veneen nosto, pohjan puhdistus, pukitus ja lasku maksavat täällä Almerimarissa yhteensä 280 euroa. Säilytys pukeilla maksaa sähköineen ja vesineen 9 euroa/päivä, ja kunnostuskeli on käytännössä aina.

        taitaa olla koti-ikävä koska täällä elvistelet espanjalla yms.

      • Elvistelijä
        123tr21t kirjoitti:

        taitaa olla koti-ikävä koska täällä elvistelet espanjalla yms.

        Siiri on jo omaksunut eurooppalaisen ajattelutavan, eikä muista että Suomessa ei pidä kertoa julkisesti, jos on tehnyt jotain mihin kaikki eivät pysty.

    • ölkjhgfdtyu

      Mulla maksaa veneen nosto 90 € ,talvisäilytys 107€ vesille lasku taas 90 € ,ja maston säilytän aina kentällä erillisessä telineessä.Jokainen tyylillään.

      • tumeloporukkaa

        Tumpelot ja kädettömät,jotka ei osaa purkaa rikiä säilyttävät veneen masto pystyssä!

    • Veneestä riippuu

      Omaa kerrosrakenteista eväkölistä en jättäisi maston kanssa. Naapurin pitkäkölinen umpilaminaatttivene taas oli masto pystyssä monta vuotta kunnes yksi kevät huomattiiin sen liukuneen kunnolliselta vaikuttavalla pukillaan taaksepäin ja yksi tassu oli painunut vajaat 10 cm runkoon. Se oli viimeinen talvi jona näin tuon veneen maston kanssa pukilla.

    • pitkäköli

      Vaikuttaakohan kylmät lämpötilat rikin kireyteen? Joskus muistan lukeneeni, että masto pystyssä säilytettäessä Suomessa olisi hyvä löysätä staageja säilytyksen ajaksi.

      Mitäs niillä Espanjassa talvehtijoilla maksaa kuukausi satamassa?? Ja kuuluuko hintaan mitään palveluita. Voisi olla mielenkiintoista joskus viettää vaikka koko talvi edes vähän lämpimämmässä :-)

      • Siiri

        Kuukausi satamassa 40-jalkaisella maksaa Espanjassa noin 600 euroa. Hintaan sisältyvät vedet, sähköt, suihkut, wc:t ja monissa paikoissa myös langaton Internet. Tämä hinta on lokakuusta huhtikuuhun. Kesäkautena hinnat ovat 1,5--2 kertaa tuo. Satamat ovat yleensä aivan eri luokkaa kuin mihin Suomessa on totuttu, eli paljon paremmat. Kiinnitys on lähes poikkeuksetta keula/perä betonilaituriin (Atlantin puolella ponttooniin tai aisalle kylki) ja köysi vedestä toiseen päähän. Erittäin helppo ja toimiva systeemi.

      • Siiri
        Siiri kirjoitti:

        Kuukausi satamassa 40-jalkaisella maksaa Espanjassa noin 600 euroa. Hintaan sisältyvät vedet, sähköt, suihkut, wc:t ja monissa paikoissa myös langaton Internet. Tämä hinta on lokakuusta huhtikuuhun. Kesäkautena hinnat ovat 1,5--2 kertaa tuo. Satamat ovat yleensä aivan eri luokkaa kuin mihin Suomessa on totuttu, eli paljon paremmat. Kiinnitys on lähes poikkeuksetta keula/perä betonilaituriin (Atlantin puolella ponttooniin tai aisalle kylki) ja köysi vedestä toiseen päähän. Erittäin helppo ja toimiva systeemi.

        Tarkennus vielä hintoihin. Parhaat veneilijän palvelut, telakoinnit ym. erittäin osaava ja kielitaitoinen henkilökunta on Almerimarissa, jossa myös hinnat ovat noin puolet tuosta muualla keskimääräisestä 600 eurosta. Eli talven viettoon ehdottomasti paras ja halvin (outo yhdistelmä, tiedän).

      • pitkäköli
        Siiri kirjoitti:

        Tarkennus vielä hintoihin. Parhaat veneilijän palvelut, telakoinnit ym. erittäin osaava ja kielitaitoinen henkilökunta on Almerimarissa, jossa myös hinnat ovat noin puolet tuosta muualla keskimääräisestä 600 eurosta. Eli talven viettoon ehdottomasti paras ja halvin (outo yhdistelmä, tiedän).

        Kiitokset tiedosta. Vielä pitäisi saada lomat pidemmiksi tai mieluummin päästä kokonaan töistä eroon;-) Paikka kuulostaa houkuttelevalta. Yhteydet suomeenkin varmaan toimii hyvin.

      • Lämpölaajenemista

        Alumiini supistuu pakkasessa hieman enemmän kuin haponkestävät vantit joten riki teorassa löystyy pakkasella. Kuitenkin veneen runko joustaa kölin ollessa tuettuna maahan sillä tavoin että masto nousee ylöspäin rusteihin nähden. Tietysti tuota muodonmuutosta kun miettii niin voi tulla mieleen että riki pitää rungon muodossaan.

      • seppomartti
        pitkäköli kirjoitti:

        Kiitokset tiedosta. Vielä pitäisi saada lomat pidemmiksi tai mieluummin päästä kokonaan töistä eroon;-) Paikka kuulostaa houkuttelevalta. Yhteydet suomeenkin varmaan toimii hyvin.

        Ainoa yhteysongelma on Almerimarista Malagan kentälle. Sieltä sitten eläkeläisten koneella on helppo päästä Suomeen.
        Almerimarin edulliset hinnat eivät päde kaikkialla vaan pikemminkin 50%

      • Pro-Statis
        Lämpölaajenemista kirjoitti:

        Alumiini supistuu pakkasessa hieman enemmän kuin haponkestävät vantit joten riki teorassa löystyy pakkasella. Kuitenkin veneen runko joustaa kölin ollessa tuettuna maahan sillä tavoin että masto nousee ylöspäin rusteihin nähden. Tietysti tuota muodonmuutosta kun miettii niin voi tulla mieleen että riki pitää rungon muodossaan.

        Olisiko syynä eräänä syksypäivänä laiturissa purkkarista kuulemani keskustelu, jossa kapteeni kertoi veneen talvisäilytykseen laiton olevan edessä seuraavalla viikolla. Tähän naisääni (kaptenska?) vastasi että "ensin kaadat kyllä maston, se saa luvan olla alhaalla, eihän sulla itselläsikään seiso koko talvessa".

      • Siiri
        seppomartti kirjoitti:

        Ainoa yhteysongelma on Almerimarista Malagan kentälle. Sieltä sitten eläkeläisten koneella on helppo päästä Suomeen.
        Almerimarin edulliset hinnat eivät päde kaikkialla vaan pikemminkin 50%

        Tai 100%

        Lisäksi Almerimarissa meininki on sellainen, että tiedät aina täsmälleen, mitä maksat, ja mitään jälkivedätyksiä ei harjoiteta. Hyvin Pohjoiseurooppalainen tyyli kaiken kaikkiaan.

        Esimerkiksi Barcelonassa toimisto keksi kuukauden oleskelumme jälkeen, että he olivatkin unohtaneet periä "special taxia" noin 300 euroa, ja Tarragonassa ottivat varmuuden vuoksi viikon lisämaksut kahdesta päivästä. Miksikö? "Because everything is more expensive in Catalonia, sir!"

      • aåspdofigu

        Pakkasella riki löystyy, koska alumiinin lämpölaajenemiskerroin on isompi
        kuin teräksen.

      • F-dock
        Siiri kirjoitti:

        Tai 100%

        Lisäksi Almerimarissa meininki on sellainen, että tiedät aina täsmälleen, mitä maksat, ja mitään jälkivedätyksiä ei harjoiteta. Hyvin Pohjoiseurooppalainen tyyli kaiken kaikkiaan.

        Esimerkiksi Barcelonassa toimisto keksi kuukauden oleskelumme jälkeen, että he olivatkin unohtaneet periä "special taxia" noin 300 euroa, ja Tarragonassa ottivat varmuuden vuoksi viikon lisämaksut kahdesta päivästä. Miksikö? "Because everything is more expensive in Catalonia, sir!"

        Jos haluaa hieman säästää, niin eikös Mar Menorin " sisäjärvellä" voi olla ankkurissa ilmaiseksi? Sähköä ei ankkurissa ollessa tietenkään ole mutta dinghillä pääsee kaupoille jne. Vai muistanko väärin? Säästäminen tietenkin noilla reissuilla vähemmän mielekästä, ainakin pitkän päälle...

      • Tuhlata voi
        F-dock kirjoitti:

        Jos haluaa hieman säästää, niin eikös Mar Menorin " sisäjärvellä" voi olla ankkurissa ilmaiseksi? Sähköä ei ankkurissa ollessa tietenkään ole mutta dinghillä pääsee kaupoille jne. Vai muistanko väärin? Säästäminen tietenkin noilla reissuilla vähemmän mielekästä, ainakin pitkän päälle...

        Taitavat olla kaikki Espanjan rannikon ankkuripaikat ilmaisia, mutta ei niihin tietystikään venettä pitkäksi aikaa jätetä. Nimenomaan satamamaksuissa voi tuhlata valtavia summia rahaa, jos valitsee esim. talvehtimispaikkansa väärin.

    • uusavuton bavakuski

      ihan jokaisen oma-asia, miten mastonsa säilyttää, kun vene telakoituna.
      sama pätee purjehtiiko vai ajeleeko koneella.

    • uin mastoa

      Osaatteko uida mastoa? Se ei tietenkään naisilta suju, eikä sen puoleen kaikilta miehiltäkään.

    • Masto on kurkihirsi

      Eikö kukaan vieläkään älynnyt miksi masto kaadetaan talveksi Suomessa !

      No siksi, että mastosta saa hyvän kurkihirren, jonka päälle pressu pannaan.

      Epsanjan leveyksilä toinen juttu, gringo finlandese

    • Rampe__

      No, yksi ajatus...masto pystyssä vene vaikeampi peittää. Kuten kaikki ymmärrämme, talvella lumi välillä sulaa vedeksi, joka taas välillä jäätyy ja sulaa...
      Vedellä kun taas on pieni pää ja nieriä niska, sen päätymistä veneen rakenteisiin ei aina voi välttää! Ehkä juuri tuo jäätyvä vesi onkin suurempi huolen aihe, kuin tassujen runkoon kohtistama pistepaine.

      • ex-purjehtija

        Tuo ei pidä paikkaansa. Sakemannit noilla pienillä järvillään peittävät koko paatin keulasta perään. Keulassa on snadi luukku vetoketjuilla tms. josta pääsee peitteen alle. Veikkaan, että syy on uv-säteily ja paskovat linnut.

    • 18+14

      Pressun laittaminen veneeseen jossa masto pystyssä on mahdotonta. Vantit etu ja takaharus ja itse masto pitäisi jotenkin saada pressulla kierrettyä. Tietysti jos olisi muotoon ommeltu pressu onnistuisi. Jokatapauksessa masto on hyvä ottaa alas tarkastusta varten ja miksi tuota ei samalla tekisi kun vene telakoidaan.

      • Onnexi

        En tuota tiennyt, että mahdotonta. Yksi pressu peräosan yli maston ja vanttien tykö puomin ja jatkeen päälle, toinen keulapuolelle spinnupuomin ym varaan. Maston ja vanttien kohdalle levyt, joissa viillot ja reiät vanteille. Maston ympärille voi vielä surrata pressunpalan viimeistelyksi :-)

      • 18+14
        Onnexi kirjoitti:

        En tuota tiennyt, että mahdotonta. Yksi pressu peräosan yli maston ja vanttien tykö puomin ja jatkeen päälle, toinen keulapuolelle spinnupuomin ym varaan. Maston ja vanttien kohdalle levyt, joissa viillot ja reiät vanteille. Maston ympärille voi vielä surrata pressunpalan viimeistelyksi :-)

        No ei kai se mahdotonta ole mutta kyllä se käytännössä taitaa aika vaikeaa olla. Hyvähän se olisi jos kaikki saisi oman mielensä mukaan toimia. Itse pistän noa telineen ja paksun lainapeitteen päälle. se on sitten siinä koko talven eikä tarvitse ihmetellä. Maton lasku 20€ ja nosto saman verran eli kuluna tuo on täysin mitätön jos miettii veneilyn kokonaishintaa.

      • Aki_
        Onnexi kirjoitti:

        En tuota tiennyt, että mahdotonta. Yksi pressu peräosan yli maston ja vanttien tykö puomin ja jatkeen päälle, toinen keulapuolelle spinnupuomin ym varaan. Maston ja vanttien kohdalle levyt, joissa viillot ja reiät vanteille. Maston ympärille voi vielä surrata pressunpalan viimeistelyksi :-)

        Kysymys teille jotka säilytätte veneenne masto pystyssä. Tuleeko kannelle tai veneen sisään mistään vettä tahi lunta koko talvisäilytyskauden aikana? Jos ei niin miten olette sen estäneet?

      • kjhsdfjkhs
        Onnexi kirjoitti:

        En tuota tiennyt, että mahdotonta. Yksi pressu peräosan yli maston ja vanttien tykö puomin ja jatkeen päälle, toinen keulapuolelle spinnupuomin ym varaan. Maston ja vanttien kohdalle levyt, joissa viillot ja reiät vanteille. Maston ympärille voi vielä surrata pressunpalan viimeistelyksi :-)

        Tuosta linkistä näkee kokopressuja:

        http://yachthafen-prien.de/

        Ei siis mahdotonta.

      • Onnexi
        Aki_ kirjoitti:

        Kysymys teille jotka säilytätte veneenne masto pystyssä. Tuleeko kannelle tai veneen sisään mistään vettä tahi lunta koko talvisäilytyskauden aikana? Jos ei niin miten olette sen estäneet?

        Kevyttä tuiskulunta tulee kannelle jonkin verran ja tulisi vaikka masto olisi nurin, jos ei ihan umpipussiin ole pakattu. Se taas ei ole kovin filmaattista - tuulettua pitää. Sisälle ei tule enkeliä eteiseen (Hector:-)

      • Aki_
        Onnexi kirjoitti:

        Kevyttä tuiskulunta tulee kannelle jonkin verran ja tulisi vaikka masto olisi nurin, jos ei ihan umpipussiin ole pakattu. Se taas ei ole kovin filmaattista - tuulettua pitää. Sisälle ei tule enkeliä eteiseen (Hector:-)

        Ei tule lunta tahi vettämikäli on kunnollinen pressuteline ja riittävän iso pressu.
        Nimenomaan itse haluan ettei vettä tule kannelle ja ja jäädy pieniin rakosiin. Tuuletus hoituu kun ei tee kyljistä kiinni olevaa "pressupakettia"

    • Ikämies

      "Miksei masto pystyssä ?"
      Vaimo kyselee ihan samaa.

      • buah

        tää oli jo hyvä :))

      • dr45

        Espanjassa se seisoo kaikilla. Täällä pohjolassa kylmyys vaan kurtistaa ja kutistaa.

    • jsj

      Paraisten Stormälössä purjevene kaatui talvimyrskyn vaikutuksesta. Ja samalla vaurioitti naapurivenettä.
      En tiedä tapauksen yksityiskohtia, esim. sitä, että oliko masto pystyssä tai että minkälaisella pukilla vene oli.
      Joku asiasta paremmin tietävä voisi ehkä tapauksen kuvata.

    • st13
    • Seppomartti

      Siis Tukholmassa voi ja saa nostaa veneen masto pystyssä. Helsingissä ei muka voi eikä saakaan. Olisi aika siirtyä nykyaikaan Suomessakin.

      • Nykyaikaan!

        Kyllähän veneen saa nostaa masto pystyssä Suomessakin. Ehkäpä Helsingissäkin olisi aika siirtyä nykyaikaan?

      • Bossu
        Nykyaikaan! kirjoitti:

        Kyllähän veneen saa nostaa masto pystyssä Suomessakin. Ehkäpä Helsingissäkin olisi aika siirtyä nykyaikaan?

        Ei täällä Paraisilla taida sellaista telakkaa olla, jossa se on kielletty, GK:sta en tiedä. Usealla telakalle on kolmannes tai puolet veneistä masto pystyssä. Taitaa tosiaan olla Helsingin alueen paikallinen ongelma, että se on kielletty. En tosiaan ole havainnut vaurioita niissä sadoissa talvehtimisissa, joita olen seurannut, eikä kukaan muukaan ole raportoinut sellaisista. Kyllä varmaan olisi vakuutusyhtiötkin jo puuttuneet asiaan, jos vaurioita tulisi.

      • Bossu

        Ei täällä Paraisilla taida sellaista telakkaa olla, jossa se on kielletty, GK:sta en tiedä. Usealla telakalle on kolmannes tai puolet veneistä masto pystyssä. Taitaa tosiaan olla Helsingin alueen paikallinen ongelma, että se on kielletty. En tosiaan ole havainnut vaurioita niissä sadoissa talvehtimisissa, joita olen seurannut, eikä kukaan muukaan ole raportoinut sellaisista. Kyllä varmaan olisi vakuutusyhtiötkin jo puuttuneet asiaan, jos vaurioita tulisi. Tapani-myrskyn aikaan kävin Stormälössä, ja jos asiassa olisi suurta eroa, se olisi silloin näkynyt, oli meno sen näköistä, kun tuuli irrotti merestä vahdon aaltojen päältä ja heitti sen Paraisten venekeskuksen telakalle.

    • nykyajan maisema

      Sopii sitä mennä selittämään arkkitehdeille, että mastot kuuluvat nykyaikaiseen maisemaan. Argumentit saattavat olla vaikeita saada ymmärretyiksi. Insinööreille voisi mennä läpikin.

      • 15+20

        En usko mastokiellolla olevan mitään tekemistä arkkitehtien kanssa. Eiköhän kyse ole yksinkertaisesti käytännön syistä eli a) kaatumisvaarasta ja b) sähköjohdoista (tai siis niiden alipääsyn varmistamisesta).

        Se on totta, mitä tuolla aiempana on sanottu, että huomattavan suuri osa, luultavasti jopa enemmistö, purjeveneistä telakoidaan muuanne kuin varsinaisten kaupallisten telakoiden (joilla olisi esimerkiksi niitä lukkinostureita) alueille. Ja aika monella niistäkin firmoista, jotka myyvät telakointipalveluita, on käytössä jokin mobiilinosturin tapainen laite, jolla on jossain määrin hankalaa nostaa venettä mastoineen. Tiedän Suomessa olevan joitain lukkityyppisiä nostureita käytössä, joskaan en ole sattunut sellaista koskaan telakalla "livenä" näkemään.

      • varma tieto
        15+20 kirjoitti:

        En usko mastokiellolla olevan mitään tekemistä arkkitehtien kanssa. Eiköhän kyse ole yksinkertaisesti käytännön syistä eli a) kaatumisvaarasta ja b) sähköjohdoista (tai siis niiden alipääsyn varmistamisesta).

        Se on totta, mitä tuolla aiempana on sanottu, että huomattavan suuri osa, luultavasti jopa enemmistö, purjeveneistä telakoidaan muuanne kuin varsinaisten kaupallisten telakoiden (joilla olisi esimerkiksi niitä lukkinostureita) alueille. Ja aika monella niistäkin firmoista, jotka myyvät telakointipalveluita, on käytössä jokin mobiilinosturin tapainen laite, jolla on jossain määrin hankalaa nostaa venettä mastoineen. Tiedän Suomessa olevan joitain lukkityyppisiä nostureita käytössä, joskaan en ole sattunut sellaista koskaan telakalla "livenä" näkemään.

        Uskot tai et, juuri arkkitehtien näkemyksestä mastoista maisemaa häiritsevänä tekijänä on kyse mastonkaatopakossa. Telakka-alueilla ei ole häiritseviä ilmajohtoja, ainakaan kulkureiteillä..

      • rg34g0jiråh9
        varma tieto kirjoitti:

        Uskot tai et, juuri arkkitehtien näkemyksestä mastoista maisemaa häiritsevänä tekijänä on kyse mastonkaatopakossa. Telakka-alueilla ei ole häiritseviä ilmajohtoja, ainakaan kulkureiteillä..

        Ja sitten todisteet peliin, kiitos!

        On tosin totta, että arkkitehdit päästetään jatkuvasti sotkemaan asioita mitä kummallisimmissa yhteyksissä. Täysin joutava ammattikunta, yhtä haitallisia ihmiskunnalle kuin muotisuunnittelijat.

      • hae itse
        rg34g0jiråh9 kirjoitti:

        Ja sitten todisteet peliin, kiitos!

        On tosin totta, että arkkitehdit päästetään jatkuvasti sotkemaan asioita mitä kummallisimmissa yhteyksissä. Täysin joutava ammattikunta, yhtä haitallisia ihmiskunnalle kuin muotisuunnittelijat.

        Saattaahan siitä joku avoin dokumenttikin olla netissä, mutta olen uskonut kaupungin viranomaisia, kun he näin ovat kertoneet. Heiltä tieto on tullut.

    • Lue itse

      Täältä mustaa valkoisella. Katso viimeinen rivi:

      http://www.hel.fi/hki/Liv/fi/Veneily/Talvis_ilytys/Toimintaohjeet

      Toimintaohjeet

      Säilytysmaksu on maksettava ennen veneen siirtämistä talvisäilytysalueelle
      Talvisäilytyksen voi maksaa liikuntaviraston venepaikkavarauksessa
      osoite Paavo Nurmen kuja 1 E
      avoinna arkisin kello 9 - 16.
      Maksun yhteydessä asiakas saa tarran, joka on säilytyksen ajaksi kiinnitettävä näkyvään paikkaan veneeseen, sen peitteeseen tai pukkiin. Kun maksu on suoritettu, voi asiakas siirtää veneen talvisäilytysalueelle.
      Edellisen vuoden talvisäilytyksenmaksun suorittaneet saavat laskun, jonka pystyy eräpäivään mennessä maksamaan pankkiin.

      Huomioitavaa

      Liikuntavirasto ei suorita veneen nostoa.
      Talvisäilytyspaikkaa ei voi varata etukäteen edes maksulla.
      Talvisäilytysalueet eivät ole vartioituja.
      Talvisäilytysalueelle luvattomasti nostetut tai ilman tarraa olevat veneet poistetaan alueelta omistajan vastuulla ja kustannuksella.
      Jäissä talvehtimisesta on sovittava erikseen ja siitä peritään erillinen talvimaksu.
      Mastot on kaadettava talvehtimisen ajaksi.
      ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^

    • Villeveikko

      Ostin Englannista veneen joka oli talvehtinut masto pystyssä. Kaadettaessa oli sitten sellainen ongelma että saalinkien kiinnitykset olivat vuosien saatossa jämähtäneet lujasti kiinni ja irrottamiseen tarvittiin erikoiskonsteja kuten lämmittäminen ja crc-voitelu. Tiedättehän kuinka rst-alumiiniliitokselle käy ajan mittaan. Lopputuloksena yksi katkennut kiinnitysruuvi ja seuraavana keväänä smirgelihiontahommia.

      Eli pystyyn jättäminen tarkoittaa tämän huoltokohteen laiminlyöntiä, mikä sitten kostautuu lisähommina sitten kun masto jostus kaadetaan.

      • Duralac

        Kaikkiin eriarvoisten metallien liitoksiin kannattaa laittaa Duralac-nimistä tahnaa. Se estää galvaanisen korroosion ja osien jämähtämisen kiinni toisiinsa. Duralacia ei valitettavasti saa Suomessa myydä, muistaakseni syöpää aiheuttava tms, mutta englantilaiset verkkokaupat toimittavat sitä myös Suomeen. Erittäin hyvää tavaraa juuri esimerkiksi rosterin ja alumiinin liitoksiin, joita purjeveneessä tuppaa olemaan paljon. Rosterisia koneruuveja varten kannattaa alumiinissa joskus harkita myös Helicoilien eli sisäkierteiden laittamista. Duralacista ei ole silloinkaan haittaa.

      • Seppomartti
        Duralac kirjoitti:

        Kaikkiin eriarvoisten metallien liitoksiin kannattaa laittaa Duralac-nimistä tahnaa. Se estää galvaanisen korroosion ja osien jämähtämisen kiinni toisiinsa. Duralacia ei valitettavasti saa Suomessa myydä, muistaakseni syöpää aiheuttava tms, mutta englantilaiset verkkokaupat toimittavat sitä myös Suomeen. Erittäin hyvää tavaraa juuri esimerkiksi rosterin ja alumiinin liitoksiin, joita purjeveneessä tuppaa olemaan paljon. Rosterisia koneruuveja varten kannattaa alumiinissa joskus harkita myös Helicoilien eli sisäkierteiden laittamista. Duralacista ei ole silloinkaan haittaa.

        Mastoissa ja puomeissa olen rosteriruuveihin pistänyt Loctite tai vastaavaa ruuviliimaa estämään alumiinin ja rosterin välistä reaktiota. Toimii ehkä?. Jos masto seisoo pitkään niin vanttiruuvien rasvaus ja liikuttelu on kuitenkin tarpeen. 15 v pystyssä ollut masto ja paikallaan ollut babystaagin pronssinen vanttiruuvi aukesi vain rälläkällä.

      • Duralac
        Seppomartti kirjoitti:

        Mastoissa ja puomeissa olen rosteriruuveihin pistänyt Loctite tai vastaavaa ruuviliimaa estämään alumiinin ja rosterin välistä reaktiota. Toimii ehkä?. Jos masto seisoo pitkään niin vanttiruuvien rasvaus ja liikuttelu on kuitenkin tarpeen. 15 v pystyssä ollut masto ja paikallaan ollut babystaagin pronssinen vanttiruuvi aukesi vain rälläkällä.

        Vanttiruuveissa hyvää kamaa on meillä ollut lanoliini eli lampaanrasva. Ostin sitä Lontoon venenäyttelystä purkillisen pari vuotta sitten. Pysyy hyvin, ei sotke paikkoja ja kestää uskomattoman hyvin suolavettä. Lanoliini on myös puhdas luonnontuote, täysin myrkytön jne.

      • Lamburi
        Duralac kirjoitti:

        Vanttiruuveissa hyvää kamaa on meillä ollut lanoliini eli lampaanrasva. Ostin sitä Lontoon venenäyttelystä purkillisen pari vuotta sitten. Pysyy hyvin, ei sotke paikkoja ja kestää uskomattoman hyvin suolavettä. Lanoliini on myös puhdas luonnontuote, täysin myrkytön jne.

        Lanoliinia sai ostaa apteekista ainakin muutama vuosi takaperin. Eikä ole edes hinnoiteltu venetarvikkeeksi.

    • LKJHGF

      Mikä ihmeen vimma on,kun täällä löpistään maston säilyttämisesestä pystyssä.Ei sovi mulle!

      • Tuttu vimma

        Ei sen tarvitsekaan sopia sinulle. Jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi näkee.

      • Pakotettu
        Tuttu vimma kirjoitti:

        Ei sen tarvitsekaan sopia sinulle. Jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi näkee.

        No ei tee, johan se on selitetty moneen kertaan. kielletty mikä kielletty. Minä en moiseen purkuhommaan joka syksy lähtis, Jos ei olis pakko.

    • oioioioioiuuuuiiimiu

      Joo....onhan näitä uskomattomia vastauksia,ja etenkin puoltavia ääniä "masto pystyssä"porukalle tullut.En vaan keksi edes yhtä syytä,miksi veneen masto pitäisi säilyttää pystyssä suomen talvessa....noin 6-8 kuukautta?Ei vaan ...ole millään muotoa järkevää....paikalleen ankuroituvene kärsii huomattavasti isommista rikiväännöistä,kuin merellä kulussa kulkea vene....jos joku kysyys :Miksi:vastaus ;Opiskele ja opi!

      • Faktaaa

        Nyt tuli paras vitsi, vai kärsii riki enemmän kun vene on ankkurissa, Onkos joku kuullut, että ankkurissa olevasta veneestä olisi tullut masto alas. Sen tiedän, että kaikki ovat kuulleet (ja varmasti myös nähneet) kun kulussa olevasta veneestä on masto tullut alas. Yksi hyvä syy olla laskematta mastoa, on se että suurimmat vauriot syntyvät silloin kun mastoa lasketaa tai nostetaan. Kaikissa suurimmat vauriot tosin tulevat talven aikana mastotelineissä.

      • vitsille nauramisesi
        Faktaaa kirjoitti:

        Nyt tuli paras vitsi, vai kärsii riki enemmän kun vene on ankkurissa, Onkos joku kuullut, että ankkurissa olevasta veneestä olisi tullut masto alas. Sen tiedän, että kaikki ovat kuulleet (ja varmasti myös nähneet) kun kulussa olevasta veneestä on masto tullut alas. Yksi hyvä syy olla laskematta mastoa, on se että suurimmat vauriot syntyvät silloin kun mastoa lasketaa tai nostetaan. Kaikissa suurimmat vauriot tosin tulevat talven aikana mastotelineissä.

        Noinkin paljon joutuu kirjoittamaan kun ei ymmärrä lukemaansa. Paikalleen ankkurointi ei aina tarkoita veneen ankkurointia ankkurilla. Se voi tarkoittaa myös maissa paikalleen kiinnitettyä esinettä kuten venettä tms.

      • purjeet unohtui
        vitsille nauramisesi kirjoitti:

        Noinkin paljon joutuu kirjoittamaan kun ei ymmärrä lukemaansa. Paikalleen ankkurointi ei aina tarkoita veneen ankkurointia ankkurilla. Se voi tarkoittaa myös maissa paikalleen kiinnitettyä esinettä kuten venettä tms.

        Mitä veikkaat, kumpaan kohdistuu suuremmat voimat:

        a) Mastoon, joka joutuu kovaan tuulenpuuskaan täysissä purjeissa?

        b) Talvimyrskyn aikaan tukevasti pukilla ilman purjeita olevan veneen mastoon?

      • Mitä veikkaat
        purjeet unohtui kirjoitti:

        Mitä veikkaat, kumpaan kohdistuu suuremmat voimat:

        a) Mastoon, joka joutuu kovaan tuulenpuuskaan täysissä purjeissa?

        b) Talvimyrskyn aikaan tukevasti pukilla ilman purjeita olevan veneen mastoon?

        Mitä veikkaat, kumpaan kohdistuu suuremmat voimat:

        a) Veneen runkoon, kun vene joutuu kovaan tuulenpuuskaan täysissä purjeissa?

        b) Talvimyrskyn aikaan tukevasti pukilla ilman purjeita mutta masto pystyssä olevan veneen runkoon?

      • 8+3
        purjeet unohtui kirjoitti:

        Mitä veikkaat, kumpaan kohdistuu suuremmat voimat:

        a) Mastoon, joka joutuu kovaan tuulenpuuskaan täysissä purjeissa?

        b) Talvimyrskyn aikaan tukevasti pukilla ilman purjeita olevan veneen mastoon?

        a) kohdistuu tasaisesti, koska vene liikkuu alla, tunteja tulee vain vähän

        b) kohdistuu nykimällä, koska vene ei liiku. nykii 5kk. tammikuu on kovatuulisin

      • meri unohtui
        Mitä veikkaat kirjoitti:

        Mitä veikkaat, kumpaan kohdistuu suuremmat voimat:

        a) Veneen runkoon, kun vene joutuu kovaan tuulenpuuskaan täysissä purjeissa?

        b) Talvimyrskyn aikaan tukevasti pukilla ilman purjeita mutta masto pystyssä olevan veneen runkoon?

        Veneen runkoon, joka ajaa kryssiä kovassa kelissä. Siinä rytäkässä laipiot ja sisustus repää irti rungosta. Pukilla ei sellaisia voimia veneeseen kohdistu.

    • Inside4

      Täällä Suomessa jos haluaa veneen talveksi lämpimään tilaan, pitää ottaa masto pois. Telakointihallin ovi on 5-6 m korkea.

    • buldog3

      Faktaa kirjoittaja suoltaa sian sisälmyksiä.Masto nostetaan alas tietysti siksi,että masto ei vaurioituisi eikä kärsi vaurioista pitkän talven aikana.Faktaa kirjoittaja näyttää kääntävän asiat mieleisekseen ....vaikka ne ovatkin vääriä.Jatka samaan tapaan!

      • kjhgfert

        Vuosaaren konttisatamassa on ns. lukkihalli,jossa ovikorkeus on 15 metriä.Sekään ei vielä riitä ,kuin pienemmille....tästä vänkäämisestä,että masto halutaan säilyttää pystyssä on tullut melkoinen naurunaihe ....a hahahaaa!

      • Faktaaa

        No.omakohtaisista kokemuksista vaan kertoilen. Niinä talvina, kun masto on ollut pystyssä ei ole tullut mitään vaurioita, mutta aina kun on otettu alas niin on jotain vahinkoa sattunut. Kerran mm kaatui myrskyssä koko mastoteline, jossa oli kymmeniä mastoja, kaikkiin tuli vaurioita, muutamasta tuli käyttäkelvoton. Tuohon ankkuroimalla toteutettuun talvitelakointiin en enää viitsi puuttua, enkä myöskään mainitsemaasi maston alasnostoon.

    • fuktajuttu

      Faktaa mies kertoo mastotelineen kaatuneen myrskyllä,et maininnut kuinka monta purjevenettä samassa myrskyssä kaatui....on niin keksityn oloinen juttu kun olla ja voi!!!!!

      • Kyllä vain kaatui

        Mastoteline kaatui ja aika monta mastoa meni rikki. Yksi niistä oli minun. Ei ole keksitty juttu, kyseessä on iso helsinkiläisseura. Sittemmin mastotelineiden tuentaa on parannettu. Tosiasia on, että maston rikkoutumisvaara on aina suuri, kun sitä otetaan pois ja laitetaan takaisin. Pystyssä paikoillaan säilytetyn maston rikkoutumisvaara on käytännössä nolla. Johan tuon nyt sanoo maalaisjärkikin. Ei varsinkaan isojen veneiden läpimastoja todellakaan ole tarkoitettu joka vuosi irrotettaviksi.

      • Faktaaa

        En nyt muista kaatuiko siinä myrskyssä veneitä. Joka talvi kuitenkin joku kaatuu (siis meidän satamassa) niissä tosin ei ole mastoja. Mastotelineissä olevia mastoja (jotka melkein kaikki ovat peittämättä) kun katselee, niin kovasti ovat naarmuilla. Tuskinpa ne purjehtiessa ovat naarmuuntuneet. No joidenkin mielestä naarmut ei haittaa, mutta mun mielestä haittaa.

      • 13+6/
        Kyllä vain kaatui kirjoitti:

        Mastoteline kaatui ja aika monta mastoa meni rikki. Yksi niistä oli minun. Ei ole keksitty juttu, kyseessä on iso helsinkiläisseura. Sittemmin mastotelineiden tuentaa on parannettu. Tosiasia on, että maston rikkoutumisvaara on aina suuri, kun sitä otetaan pois ja laitetaan takaisin. Pystyssä paikoillaan säilytetyn maston rikkoutumisvaara on käytännössä nolla. Johan tuon nyt sanoo maalaisjärkikin. Ei varsinkaan isojen veneiden läpimastoja todellakaan ole tarkoitettu joka vuosi irrotettaviksi.

        Oli pystymastoteline, tai kompromissi puolivaakateline

    • aåpoölkjhnm

      Eihän sitä mastoa tartte ottaa pois jos ei kykene...toisilla on se peukku keskellä kämmentä.

      • Vai osaaja...

        Laitapas yhteystietosi, jos haluat tulla näyttämään, miten homma toimii.

        Olen hyvin taitava ja kokenut veneen rassaaja, mutta mastoa en ole koskaan onnistunut täysin tyydyttävällä tavalla käsittelemään, ottamaan pois, laittamaan takaisin.

        Ehjän maston ja takilan irottaminen veneestä on täydellisen älyvapaata touhua, kevytveneitä, kanavaveneitä ja traileriveneitä lukuun ottamatta.

        Samalla logiikalla voisi ottaa joka syksy sisämoottorin irti ja viedä lämpimään kuivaan paikkaan. Enemmän se kone talvella veneessä kärsii kuin masto.

    • terkuinmastojuttu

      Maston ja moottorin irroittaminen joka syksy on aivan eri asia.Keskustelua seuranneena täytyy sanoa,että kovasti herra Vai osaaja....käy lämpösenä.Kyllä maston saa vaivattomasti alas ja talvisäilytykseen ,jos on kykyä ja isomman maston irroittamisessa vaikka väkeä .Minä puhun purjehdusveneistä ,ehkä tuohon 50 jalkaan asti.Puupurjelaivat ovat taas asia erikseen!
      Voihan sitä olla kuinka kokenut veneenrassaaja ,mutta jos vahinko sattuu ,niin siihen auttaa vakuutus.No jaa....päreiden polttaminenkin on joskus ihan kivaa!

      • Vai osaaja...

        Vai niin.

        Taidan siis olla jotenkin kyvytön, kun koen kahden rullalaitteen, tutkan, antennien, barduunoiden, kuuden fallin, 3 staagin, 6 vantin, viiden sähköliitoksen ja muun vähäisemmän roinan purkamisen, irrottamisen, pakkaamisen ja kanniskelun älyttömän vaikeana, työläänä ja vaarallisena hommana, jossa ei ole järjen hiventä. Ja sama sitten puolen vuoden kuluttua toisinpäin... Ei hyvin mene!

      • Mitä puusta?

        Miksi puupurjelaivat ovat asia erikseen?

      • 11+10
        Vai osaaja... kirjoitti:

        Vai niin.

        Taidan siis olla jotenkin kyvytön, kun koen kahden rullalaitteen, tutkan, antennien, barduunoiden, kuuden fallin, 3 staagin, 6 vantin, viiden sähköliitoksen ja muun vähäisemmän roinan purkamisen, irrottamisen, pakkaamisen ja kanniskelun älyttömän vaikeana, työläänä ja vaarallisena hommana, jossa ei ole järjen hiventä. Ja sama sitten puolen vuoden kuluttua toisinpäin... Ei hyvin mene!

        Kannataisko sun miettiä veneen säilytystä pystyssä, niin saisit maston vaakaaan, eikä tarttis peitellä venettä pressuilla.
        Moni täällä ihan varmasti vastustaisi kiivaasti, oli sitten veneesi missä vain.

    • seppomartti
    • ville*veikko

      Eräs syy maston kaatamiseen on että se on pukeilla helppo tarkastaa ja huoltaa.

      Omasta mastostani löysin haljenneet vantinkiinnikkeet, jotka olisivat helposti voineet aiheuttaa maston katkeamiseen. Masto pystyssä niiden tarkastaminen ja löytäminen olisi ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin onnenkauppaa.

      • Aki_

        Ääni tälle. Ja sille että vene pysyy_kuivana_ talven. Kanneltakin.

        On tietysti hankalaa saada masto laitteineen ehjänä alas, mikäli nosturimalli on sellainen että mastoa riiputetaan suoraan yläpuolelta nostettaessa niin että nostoliina menee topin yläpuolelle. Ainakin windexi paskana. Tai mikäli masto nostetaan mastokraanalla ja toppi menee yläpuolelle, on hankalaa olla kolhimatta mastoa kraanaan. Ja taas se windeksi...
        Itsellä maston laskut ja nostot hoidettu nosturiautolla eikä ole tullut naarmuakaan. Saa siististi lyhyellä nostoliinalla nostettua saalinkien yläpuolelta. Maksaa kympin veneen noston yhteydessä.
        Eipä se mastokaan tosin ole kuin vajaat 14m.

    • sy Snoopy

      Joo, kyllä se on hullun hommaa maston laskeminen joka vuosi. Sitä kolhitaan siinä operaatiossa ja rikotaan varusteita enemmän kuin ikinä lumi ja jää sitä kuluttaa. Luulen, että maston huipun laitteille voisi kehitellä hupun suojaksi. Kukahan lähtisi ajamaan tätä asiaa, että mastot pystyyn vaan . Ei se mitään maisemaa pilaa. Höpö höpö. Naputtavat nostimet saa kyllä hiljaisiksi. Saahan ne jotka haluaa laskea maston joka vuosi tehdä niin. Tämä liittyy suomalaisuuteen "elämä ilman vastuksia ja kärsimystä ei tunnu oikealta elämältä". Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi

    • bnfnfnkknvnfkk

      Juu,,,kyl maar tumpelot mastosa kolhii vaikkei siihen edes koskis.

    • poiuytr1

      Miten se voi olla niin vaikeaa se maston ja rikin purku....että aina kolhitaan ,ei niin sanotusti pysy tavarat lapasessa.....vaikka sinä snoopy....onko peukalo keskellä otsaa?

    • turhaa vinguntaa

      Tulipa jo kertaalleen todetuksi, mutta todetaan uudestaan. Vaivoissa ei ole eroa siinä, laskeeko sen maston vai jättää pystyyn. Työt vain vaihtuvat toisiksi, ei muuta. Jättämällä maston pystyyn voi onnistua rikkomaan runkonsa ja sen kaatamalla kolhimaan mastonsa. Kumpaakaan vahinkoa ei tapahdu, jos oikein toimitaan. Yhtä venettä, jossa olen osaomistajana, on säilytetty 30 v masto pystyssä, kunnes koko masto meni vaihtoon syöpymien takia. Siinä on paksu umpilaminaattirunko ja maissa se on ollut tuettuna joka kerta hyvin monella puupölkyllä. Ei ole runko kärsinyt lainkaan.

      Yhtä kauan olen omistanut veneen täällä ja joka vuosi masto on laskettu vaurioitta. Jos nyt ei lasketa vaurioksi mastoon kerran tullutta linnunpesää. Pienin vene oli 20-jalkainen ja tarvittiin kolmet kädet ja 15 min laskuun ja nostoon käsipelillä. Isommissa veneissä on tarvittu yhtä monta käsiparia, joista yhdet veivaamaan vinssiä. Puolitonnarin masto vei puoli tuntia topissa käynnin puosuntuolilla, koska toppi oli käytettyä mastonosturia matalampi. 35-jalkaisen masto vie vähän yli tunnin telineestä pystyyn tai takaisin. Saman verran aikaa menee pystyyn jätettävän maston valmisteluun. Hilppeet pois topista ja fallien tilalle vetonarut. Ja sen kolmannen käsiparinkin joutuu yleensä naapurista lainaamaan, vaimo kun ei ole innokas mastoon menemään ja mieluummin varmistelee kuin vinssaa mua ylös. Siis maassa maan tapojen ja olosuhteiden mukaan, kovin yksinkertaista, mitä siitä vinkumaan.

      • Pieni on ok

        Kuten tuolla ylempänä taidettiin todeta, pienissä veneissä maston pois ottaminen ei ole iso vaiva, eikä niissä myöskään mastoon kiipeäminen ole oikein kivaa.

        Mutta 40 jalkaisessa maston irrottelu joka vuosi on tyhmää, turhaa ja haitallista. Suuresta vaivasta puhumattakaan.

      • on isompikin
        Pieni on ok kirjoitti:

        Kuten tuolla ylempänä taidettiin todeta, pienissä veneissä maston pois ottaminen ei ole iso vaiva, eikä niissä myöskään mastoon kiipeäminen ole oikein kivaa.

        Mutta 40 jalkaisessa maston irrottelu joka vuosi on tyhmää, turhaa ja haitallista. Suuresta vaivasta puhumattakaan.

        Pienissä veneissä mastossa käynti onkin jo jonkun verran jännää puuhaa ja maston lasku vastaavasti hieman purjeiden laskua suurempi toimenpide. Mutta ei 40-jalkaisen mastokaan mikään suuri juttu ole. Autonosturilla tehtynä menee hetkessä. Käykääpä vaikka Hernesaaressa syksyllä katsomassa, nostavat ja laskevat siellä satoja mastoja vuodessa niitä tärväämättä. Kun mennään kokoluokkaan 50 , alkavat mastotyöt olla mainittavia. Mutta eipä ole täällä montaa omistajaa niistä kärsimässä ja heillä on varaa sen työn teettämiseen.

      • Faktaaa

        Sulla ei varmaan ole venettä koskaan ollutkaan, niin epärealista juttua taas.
        Ensinnäkin noita purku ja uudelleen rakentamisajoissa ei ole mitään realiteettia.
        Ennen kuin mastoa voi laskea, pitää puomi ja sakkeleita poistaa, sitten pitää ottaa kaikki köydet irti veneestä ja sitoa mastoon, Kaikki kannen läpi menevät johdot irroittaa, ym. Sitten pitää ajaa vene mastonosturille ja mahdollisesti jonottaa puolesta kahteen tuntiin ennen kuin päset itse mastonkaatohommiin. Siinä jonottaessani ole katsellut joskus kelloakin, keskiverto aika siitä kun vene ajetaan nosturille ja siita pois muiden tieltä on noin 45 min, joillain menee kaksikin tuntia. Sitten pitää alkaa purkaman mastosta saalingin, ja kaikki vaijerit, poistaa nostimet, tai ainakin rullata ne maston ympärille. Tässä vaiheessa on jo pimeää ja homma jatkuu seuraavana päivänä, jolloin masto putsataan, paketoidaan, ja siirretään mastotelineeseen, johon se sidotaan tukevasti, ja yritetään suojata etteivät muut omilla mastoillan kolhi sitä, tai pahimmassa tapuksessa siirrä sitä muualle .
        Saalingit ym kamat pitää roudata varastoon, keväällä ei koskaan kaikkia osia löydy, vaan pitää mennä kauppaan ostamaa uusia. Keväällä sitten sama päinvastaisessä järjästyksessä. MInulla menee tuossa hommassa (yhteen suuntaan) aina vähintään 8 tuntia parin kolmen päivän aikana. Sitten niistä käsipareista , joista kerroit semmoinen juttu, että minulla on niitä vain yksi ainoastaan siihen nosto/laskutapahtumaan on pakko norkoilla joku auttamaa. Senkin auttajan saamista voi joutua odottelemaan, tai ainakin sopimaan ajankohtaa, jolloin jollekin sopii. Eniten koko hommassa harmittaa juuri se, ettei pysty tekemään sitä omaan tahtiin hyvän sään aikana, kuten kaikki muut venehommat teen.Nuo ajat varttitunnista vähän yli tuntiin on täyttä utopiaa. Tiedät sen varmasti jos sinulla on joskus ollut purjevene.

      • 6tuntia
        Faktaaa kirjoitti:

        Sulla ei varmaan ole venettä koskaan ollutkaan, niin epärealista juttua taas.
        Ensinnäkin noita purku ja uudelleen rakentamisajoissa ei ole mitään realiteettia.
        Ennen kuin mastoa voi laskea, pitää puomi ja sakkeleita poistaa, sitten pitää ottaa kaikki köydet irti veneestä ja sitoa mastoon, Kaikki kannen läpi menevät johdot irroittaa, ym. Sitten pitää ajaa vene mastonosturille ja mahdollisesti jonottaa puolesta kahteen tuntiin ennen kuin päset itse mastonkaatohommiin. Siinä jonottaessani ole katsellut joskus kelloakin, keskiverto aika siitä kun vene ajetaan nosturille ja siita pois muiden tieltä on noin 45 min, joillain menee kaksikin tuntia. Sitten pitää alkaa purkaman mastosta saalingin, ja kaikki vaijerit, poistaa nostimet, tai ainakin rullata ne maston ympärille. Tässä vaiheessa on jo pimeää ja homma jatkuu seuraavana päivänä, jolloin masto putsataan, paketoidaan, ja siirretään mastotelineeseen, johon se sidotaan tukevasti, ja yritetään suojata etteivät muut omilla mastoillan kolhi sitä, tai pahimmassa tapuksessa siirrä sitä muualle .
        Saalingit ym kamat pitää roudata varastoon, keväällä ei koskaan kaikkia osia löydy, vaan pitää mennä kauppaan ostamaa uusia. Keväällä sitten sama päinvastaisessä järjästyksessä. MInulla menee tuossa hommassa (yhteen suuntaan) aina vähintään 8 tuntia parin kolmen päivän aikana. Sitten niistä käsipareista , joista kerroit semmoinen juttu, että minulla on niitä vain yksi ainoastaan siihen nosto/laskutapahtumaan on pakko norkoilla joku auttamaa. Senkin auttajan saamista voi joutua odottelemaan, tai ainakin sopimaan ajankohtaa, jolloin jollekin sopii. Eniten koko hommassa harmittaa juuri se, ettei pysty tekemään sitä omaan tahtiin hyvän sään aikana, kuten kaikki muut venehommat teen.Nuo ajat varttitunnista vähän yli tuntiin on täyttä utopiaa. Tiedät sen varmasti jos sinulla on joskus ollut purjevene.

        Klo 15 Moottori käyntiin ja ajo veneen nostopaikalle.
        Klo 21 kotiin. Tällöin oli mastosta kaikki tarvittava irti vantit kiepillä. Masto telineessään, ehjänä. Vene pukeilla. Pohja pestynä.

        Ikinä ei ole hävinnyt osaakaan mastosta. Kop Kop.... puu kopisee....

      • ai veneetön
        Faktaaa kirjoitti:

        Sulla ei varmaan ole venettä koskaan ollutkaan, niin epärealista juttua taas.
        Ensinnäkin noita purku ja uudelleen rakentamisajoissa ei ole mitään realiteettia.
        Ennen kuin mastoa voi laskea, pitää puomi ja sakkeleita poistaa, sitten pitää ottaa kaikki köydet irti veneestä ja sitoa mastoon, Kaikki kannen läpi menevät johdot irroittaa, ym. Sitten pitää ajaa vene mastonosturille ja mahdollisesti jonottaa puolesta kahteen tuntiin ennen kuin päset itse mastonkaatohommiin. Siinä jonottaessani ole katsellut joskus kelloakin, keskiverto aika siitä kun vene ajetaan nosturille ja siita pois muiden tieltä on noin 45 min, joillain menee kaksikin tuntia. Sitten pitää alkaa purkaman mastosta saalingin, ja kaikki vaijerit, poistaa nostimet, tai ainakin rullata ne maston ympärille. Tässä vaiheessa on jo pimeää ja homma jatkuu seuraavana päivänä, jolloin masto putsataan, paketoidaan, ja siirretään mastotelineeseen, johon se sidotaan tukevasti, ja yritetään suojata etteivät muut omilla mastoillan kolhi sitä, tai pahimmassa tapuksessa siirrä sitä muualle .
        Saalingit ym kamat pitää roudata varastoon, keväällä ei koskaan kaikkia osia löydy, vaan pitää mennä kauppaan ostamaa uusia. Keväällä sitten sama päinvastaisessä järjästyksessä. MInulla menee tuossa hommassa (yhteen suuntaan) aina vähintään 8 tuntia parin kolmen päivän aikana. Sitten niistä käsipareista , joista kerroit semmoinen juttu, että minulla on niitä vain yksi ainoastaan siihen nosto/laskutapahtumaan on pakko norkoilla joku auttamaa. Senkin auttajan saamista voi joutua odottelemaan, tai ainakin sopimaan ajankohtaa, jolloin jollekin sopii. Eniten koko hommassa harmittaa juuri se, ettei pysty tekemään sitä omaan tahtiin hyvän sään aikana, kuten kaikki muut venehommat teen.Nuo ajat varttitunnista vähän yli tuntiin on täyttä utopiaa. Tiedät sen varmasti jos sinulla on joskus ollut purjevene.

        Ikioma vene on ollut 70-luvulta saakka, nyt kolmas menossa. Suunnilleen yhtä pitkään ollut osaomistusvene isommilla vesillä. Ties kuinka monta kymmentä kertaa ollut kavereille mastotalkoissa. Eiköhän noilla osaa jo arvioida, paljonko on työtä maston laskussa tai valmistelussa telakointia varten mastoineen. Enkä noissa eroa näe. Helpointa on toisen osakkuusveneen kanssa, se vain viedään telakan laituriin ja ne hoitaa loput.

      • Menee aikaa
        6tuntia kirjoitti:

        Klo 15 Moottori käyntiin ja ajo veneen nostopaikalle.
        Klo 21 kotiin. Tällöin oli mastosta kaikki tarvittava irti vantit kiepillä. Masto telineessään, ehjänä. Vene pukeilla. Pohja pestynä.

        Ikinä ei ole hävinnyt osaakaan mastosta. Kop Kop.... puu kopisee....

        Minulla itse maston poisotto ja telineeseen saaminen on kestänyt 3--4 tuntia. Pitää kuitenkin muistaa, että helposti toiset 3--4 tuntia on kulunut ennen sitä kaikenlaiseen pikku valmisteluun.

        Jos mastoa ei tarvitsisi ottaa pois, laittaisin vain purjeet pakettiin, mihin menee noin tunti.

        Suurin syy, miksi en haluaisi mastoa ottaa pois, on sen kolhiutuminen mastonosturilla sekä säilytystelineessä. Veneessä pystyssä masto on turvassa, ja etenkään topissa oleville varusteille ei edes teoriassa voi tapahtua mitään.

      • eikö?
        Menee aikaa kirjoitti:

        Minulla itse maston poisotto ja telineeseen saaminen on kestänyt 3--4 tuntia. Pitää kuitenkin muistaa, että helposti toiset 3--4 tuntia on kulunut ennen sitä kaikenlaiseen pikku valmisteluun.

        Jos mastoa ei tarvitsisi ottaa pois, laittaisin vain purjeet pakettiin, mihin menee noin tunti.

        Suurin syy, miksi en haluaisi mastoa ottaa pois, on sen kolhiutuminen mastonosturilla sekä säilytystelineessä. Veneessä pystyssä masto on turvassa, ja etenkään topissa oleville varusteille ei edes teoriassa voi tapahtua mitään.

        Eikö tuulianturisikaan kulu pyöriessään siellä vuoden ympäri? Tai eivätkö varikset riko kolminkertaisella todennäköisyydellä windexin sen ollessa mastossa kolminkertaisen ajan? Eivätkö kaikki liittimet ja liitokset ole sateessa hapettumassa kolminkertaisesti ja kaikki muoviosat saamassa UV:a kaksinkertaisesti? Eivätkö fallit nokeennu ja kerää pölyä jäykistämään? Uskotko keväällä kaiken olevan kunnossa käymättä tarkastamassa?

        Enimmän osan noista voi välttää myös pystyyn jättäessä, mutta ei lähellekään tunnissa. Kuten joku tuolla jo alussa kirjoitti, jotkut jättää jopa rullapaurjeet paikoilleen, mutta idioottejahan riittää. Noita tuuliantureita takavuosina huoltaneena muuten voin vakuuttaa, että niiden laakerit todella kuluvat loppuun.

      • Opetuksia?
        eikö? kirjoitti:

        Eikö tuulianturisikaan kulu pyöriessään siellä vuoden ympäri? Tai eivätkö varikset riko kolminkertaisella todennäköisyydellä windexin sen ollessa mastossa kolminkertaisen ajan? Eivätkö kaikki liittimet ja liitokset ole sateessa hapettumassa kolminkertaisesti ja kaikki muoviosat saamassa UV:a kaksinkertaisesti? Eivätkö fallit nokeennu ja kerää pölyä jäykistämään? Uskotko keväällä kaiken olevan kunnossa käymättä tarkastamassa?

        Enimmän osan noista voi välttää myös pystyyn jättäessä, mutta ei lähellekään tunnissa. Kuten joku tuolla jo alussa kirjoitti, jotkut jättää jopa rullapaurjeet paikoilleen, mutta idioottejahan riittää. Noita tuuliantureita takavuosina huoltaneena muuten voin vakuuttaa, että niiden laakerit todella kuluvat loppuun.

        Mitä haluaisit opettaa maston säilytyksestä Suomen ulkopuoliselle maailmalle?

        Ehkä jotain samansuuntaista kuin voisimme opettaa heille taloudenhoidosta, työnteosta ja elämästä yleensä?

        Vai mitä ajattelit?

      • Opetuksia?
        eikö? kirjoitti:

        Eikö tuulianturisikaan kulu pyöriessään siellä vuoden ympäri? Tai eivätkö varikset riko kolminkertaisella todennäköisyydellä windexin sen ollessa mastossa kolminkertaisen ajan? Eivätkö kaikki liittimet ja liitokset ole sateessa hapettumassa kolminkertaisesti ja kaikki muoviosat saamassa UV:a kaksinkertaisesti? Eivätkö fallit nokeennu ja kerää pölyä jäykistämään? Uskotko keväällä kaiken olevan kunnossa käymättä tarkastamassa?

        Enimmän osan noista voi välttää myös pystyyn jättäessä, mutta ei lähellekään tunnissa. Kuten joku tuolla jo alussa kirjoitti, jotkut jättää jopa rullapaurjeet paikoilleen, mutta idioottejahan riittää. Noita tuuliantureita takavuosina huoltaneena muuten voin vakuuttaa, että niiden laakerit todella kuluvat loppuun.

        Mitä haluaisit opettaa maston säilytyksestä Suomen ulkopuoliselle maailmalle?

        Ehkä jotain samansuuntaista kuin voisimme opettaa heille taloudenhoidosta, työnteosta ja elämästä yleensä?

        Vai mitä ajattelit?

      • molemmilla puolensa
        eikö? kirjoitti:

        Eikö tuulianturisikaan kulu pyöriessään siellä vuoden ympäri? Tai eivätkö varikset riko kolminkertaisella todennäköisyydellä windexin sen ollessa mastossa kolminkertaisen ajan? Eivätkö kaikki liittimet ja liitokset ole sateessa hapettumassa kolminkertaisesti ja kaikki muoviosat saamassa UV:a kaksinkertaisesti? Eivätkö fallit nokeennu ja kerää pölyä jäykistämään? Uskotko keväällä kaiken olevan kunnossa käymättä tarkastamassa?

        Enimmän osan noista voi välttää myös pystyyn jättäessä, mutta ei lähellekään tunnissa. Kuten joku tuolla jo alussa kirjoitti, jotkut jättää jopa rullapaurjeet paikoilleen, mutta idioottejahan riittää. Noita tuuliantureita takavuosina huoltaneena muuten voin vakuuttaa, että niiden laakerit todella kuluvat loppuun.

        Aika kiihkeätä juupas-eipäs viestintää! Itse olen pitänyt venettäni telakoituna milloin masto pystyssä milloin masto poistetuna riippuen telakointipaikasta ja vähän veneestäkin. Osaksi makuasiakin.

        Lisään keskusteluun muutaman näkökohdan:
        - tuulianturi ja windex kannattaa poistaa ennen masto pystyssä telakointia
        - fallien tilalle vetonarut (fallit on hyvä joka tapauksessa pestä telakoinnin aikana olipa masto pystyssä tai poistettuna)
        - liittimet ym eivät mielestäni ole olleet erityinen ongelma. Nehän ovat sään armoilla joka tapauksessa. Pahimmin kai kärsivät, jos alaslaskettu masto kääritään tiiviiseen muoviin!
        - kaikki helat on syytä tarkastaa vuosittain olipa masto pystyssä tai alhaalla. Hiushalkeamia voi olla vaikea huomata ilman suurennuslasia.
        - UV-säteilylle altistuminen ei kaksinkertaistu talvisäilytyksessä meidän latitudeillamme eikä mastovajojakaan ole kaikilla telakointoalueilla.

        Omille veneilleni on sattunut mastovaurioita ainoastaan silloin, kun masto on ollut mastotelineessä: kolhuja lähes joka vuosi. Rodien vääntyminen on riski. Viimeksi hajosi mastovalo, kun joku ilmeisesti oli astunut sen päälle tai oli kolhinut omalla mastollaan. Joitakin vuosia sitten topin tricolor katosi talven aikana.

      • oppitunti
        Opetuksia? kirjoitti:

        Mitä haluaisit opettaa maston säilytyksestä Suomen ulkopuoliselle maailmalle?

        Ehkä jotain samansuuntaista kuin voisimme opettaa heille taloudenhoidosta, työnteosta ja elämästä yleensä?

        Vai mitä ajattelit?

        Miksi niille tarvitsisi jotain opettaa? Ulkomailla riittää huolettomia omistajia siinä kuin täälläkin. Siis sellaisia, jotka nostavat veneen ja jättävät veneen sellaisenaan seisomaan. Jotkut todella jättää purjeetkin paikoilleen ja pohjan pesemättä. Veneestään välittävät noutaa vimppelit alas ottaa fallit pois. Sama oppi perälipun väreistä riippumatta.

      • Kilsarami
        Menee aikaa kirjoitti:

        Minulla itse maston poisotto ja telineeseen saaminen on kestänyt 3--4 tuntia. Pitää kuitenkin muistaa, että helposti toiset 3--4 tuntia on kulunut ennen sitä kaikenlaiseen pikku valmisteluun.

        Jos mastoa ei tarvitsisi ottaa pois, laittaisin vain purjeet pakettiin, mihin menee noin tunti.

        Suurin syy, miksi en haluaisi mastoa ottaa pois, on sen kolhiutuminen mastonosturilla sekä säilytystelineessä. Veneessä pystyssä masto on turvassa, ja etenkään topissa oleville varusteille ei edes teoriassa voi tapahtua mitään.

        Menee aikaa mihelle:Teoriassa ei voi tapahtua mitään!!!!Eikä karille voi purjehtia....ainakaan teoriassa........ha ha hahaaaaa....melkonen teoriatohtori!

      • osanottoni
        Faktaaa kirjoitti:

        Sulla ei varmaan ole venettä koskaan ollutkaan, niin epärealista juttua taas.
        Ensinnäkin noita purku ja uudelleen rakentamisajoissa ei ole mitään realiteettia.
        Ennen kuin mastoa voi laskea, pitää puomi ja sakkeleita poistaa, sitten pitää ottaa kaikki köydet irti veneestä ja sitoa mastoon, Kaikki kannen läpi menevät johdot irroittaa, ym. Sitten pitää ajaa vene mastonosturille ja mahdollisesti jonottaa puolesta kahteen tuntiin ennen kuin päset itse mastonkaatohommiin. Siinä jonottaessani ole katsellut joskus kelloakin, keskiverto aika siitä kun vene ajetaan nosturille ja siita pois muiden tieltä on noin 45 min, joillain menee kaksikin tuntia. Sitten pitää alkaa purkaman mastosta saalingin, ja kaikki vaijerit, poistaa nostimet, tai ainakin rullata ne maston ympärille. Tässä vaiheessa on jo pimeää ja homma jatkuu seuraavana päivänä, jolloin masto putsataan, paketoidaan, ja siirretään mastotelineeseen, johon se sidotaan tukevasti, ja yritetään suojata etteivät muut omilla mastoillan kolhi sitä, tai pahimmassa tapuksessa siirrä sitä muualle .
        Saalingit ym kamat pitää roudata varastoon, keväällä ei koskaan kaikkia osia löydy, vaan pitää mennä kauppaan ostamaa uusia. Keväällä sitten sama päinvastaisessä järjästyksessä. MInulla menee tuossa hommassa (yhteen suuntaan) aina vähintään 8 tuntia parin kolmen päivän aikana. Sitten niistä käsipareista , joista kerroit semmoinen juttu, että minulla on niitä vain yksi ainoastaan siihen nosto/laskutapahtumaan on pakko norkoilla joku auttamaa. Senkin auttajan saamista voi joutua odottelemaan, tai ainakin sopimaan ajankohtaa, jolloin jollekin sopii. Eniten koko hommassa harmittaa juuri se, ettei pysty tekemään sitä omaan tahtiin hyvän sään aikana, kuten kaikki muut venehommat teen.Nuo ajat varttitunnista vähän yli tuntiin on täyttä utopiaa. Tiedät sen varmasti jos sinulla on joskus ollut purjevene.

        Kauhea juttu, minua rupesi oikein kunnolla itkettämään kamala kohtalosi. Voi voi, vain yksi käsipari ja sakkelikin pitäisi osata irroittaa! 45 minuuttia odotellaan, aivan hirveää. Pitäisi vielä viedäkin talveksi venetavaroita kotiin, miten sitten mahtuu solariumhuoneeseen? Onneksi kesällä ei pidä nostaa purjeita ylös, voisi pahasti oppia veneensä trimmit ja toiminnot sekä rikin ja rungon kunnon, onneksi on sentään ylitehoinen kone jonka ammattilainen on pistänyt kuntoon kun itse on saanut drinkkejä nautiskella. Ja kuinka paljon rahaa meekään manikyyrikuluihin! Vietän hiljaisen hetken tämän tuskaisen henkilön puolesta jonka harrastus uhkaa viedä häneltä paremman elämän. Onneksi talvi kuluu Saunalahden TV-mainoksissa niin kurjuuden voi hetkeksi unohtaa.

    • åpöäpöåäolopöl

      Mastovalo kolhittu????....minä riisun mastovalon ja muut härpäkkeet....et kai kuvittele,että ne pysyvät telineessä ehjänä !!!Olisi kiva nähdä kun joku arvon herroista kiipeää 15 metriseen mastoon tarkistamaan maston kunnon keväällä,kun muut tekevät sen maassa turvallisesti!
      Minusta säilytys mastotelineessä on turvallisempaa ja fiksumpaa.!

      • fallipalli

        Fallien tilalle vetonarut!Kukas sen homman tekee ....meneeks siihen aikaa ...olisitko siinä ajassa jo laskenut maston(5 min.)?

      • Mastoon mars

        Meillä mennään 19-metriseen mastoon vähintään kerran kuukaudessa tarkistamaan paikat. Täysin turvallista, helppoa ja nopeaa. Mitä tarkoititi?

      • Vetonarut
        fallipalli kirjoitti:

        Fallien tilalle vetonarut!Kukas sen homman tekee ....meneeks siihen aikaa ...olisitko siinä ajassa jo laskenut maston(5 min.)?

        Vetonaru kiinni falliin ja falli pois. Mitäs tekemistä siinä on?

        Hyvä idea pestä fallit pesukoneella kerran vuodessa.

    • qwertyuiop7

      On noita nähty..äijä pitäämkaksin käsin mastosta kiinni ja rääkyy alas :Kaikki näyttää olevan kunnossa---lapsellista!

      • Nainen ei rääy

        Meillä nainen menee mastoon, koska se uskaltaa paremmin kuin minä.

        Eikä siellä mitään rääytä. Otetaan vain kuvat saalinkien juurista ja päistä, sekä topista ja muista heloista. Sitten tutkitaan kuvia ihan rauhassa salongissa.

        Tässä muuten hyvä kikka mastoon menemiseen. Opimme sen eräältä kanssaveneilijältä:

        Yksi falli puosuntuoliin ja toinen keinulaudan kaltaiseen lautaan, jossa on naru joka kulmassa ja johon molemmat jalat hyvin sopivat.

        Sitten istutaan puosuntuolissa ja vedetään jalat koukkuun. Apumies kiristää laudan fallin, minkä jälkeen suoristetaan jalat ja kiristetään puosuntuolin falli.

        Näin toimien päästään mastoon ilman hiki päässä vinssausta. Alas tullessa voidaan tulla pelkällä puosuntuolin fallilla.

    • seppomartti

      Kuukauden kuluttua lähden Atlantin yli ja käyn sitä ennen mastossa tarkistamassa. Edellinen kerta oli Joulukuussa. Mikä siinä on lapsellista?

      • blondigasti

        Mitä sinä käyt siellä mastossa tarkistamassa?Eikö sellainen tarkistaminen olisi paljon helpompaa ,jos masto olisi telineessä maassa.Olen vasta kahden kesän naisgasti,mutta ainakin meidän tyttöporukan 15 metrinen masto on helppo laskea maahan nosturiautolla!Vai on jostain syystä fiksumpaa säilyttää masto ylhäällä talvet?Kosmetologin aivoilla mietittynä ,sellainen mastoon kiipeäminen ei kuullosta kovin fiksulta!Jos köysi katkeaa tai irtoaa jostain muusta systä,niin eikös siinä ole melko vaikea tarkastaa mitään?

      • Tyttöjä jo
        blondigasti kirjoitti:

        Mitä sinä käyt siellä mastossa tarkistamassa?Eikö sellainen tarkistaminen olisi paljon helpompaa ,jos masto olisi telineessä maassa.Olen vasta kahden kesän naisgasti,mutta ainakin meidän tyttöporukan 15 metrinen masto on helppo laskea maahan nosturiautolla!Vai on jostain syystä fiksumpaa säilyttää masto ylhäällä talvet?Kosmetologin aivoilla mietittynä ,sellainen mastoon kiipeäminen ei kuullosta kovin fiksulta!Jos köysi katkeaa tai irtoaa jostain muusta systä,niin eikös siinä ole melko vaikea tarkastaa mitään?

        Huimaa.

      • seppomartti
        blondigasti kirjoitti:

        Mitä sinä käyt siellä mastossa tarkistamassa?Eikö sellainen tarkistaminen olisi paljon helpompaa ,jos masto olisi telineessä maassa.Olen vasta kahden kesän naisgasti,mutta ainakin meidän tyttöporukan 15 metrinen masto on helppo laskea maahan nosturiautolla!Vai on jostain syystä fiksumpaa säilyttää masto ylhäällä talvet?Kosmetologin aivoilla mietittynä ,sellainen mastoon kiipeäminen ei kuullosta kovin fiksulta!Jos köysi katkeaa tai irtoaa jostain muusta systä,niin eikös siinä ole melko vaikea tarkastaa mitään?

        Masto nostettiin viimeksi 2006 uuteen veneeseen 22000 mailia sitten eikä lasketa lähivuosina. Tarkastuksessa en oleta löytänäni mitään muuta kuin, että "kaikki on kunnossa".

      • 90:6
        blondigasti kirjoitti:

        Mitä sinä käyt siellä mastossa tarkistamassa?Eikö sellainen tarkistaminen olisi paljon helpompaa ,jos masto olisi telineessä maassa.Olen vasta kahden kesän naisgasti,mutta ainakin meidän tyttöporukan 15 metrinen masto on helppo laskea maahan nosturiautolla!Vai on jostain syystä fiksumpaa säilyttää masto ylhäällä talvet?Kosmetologin aivoilla mietittynä ,sellainen mastoon kiipeäminen ei kuullosta kovin fiksulta!Jos köysi katkeaa tai irtoaa jostain muusta systä,niin eikös siinä ole melko vaikea tarkastaa mitään?

        Missä on Tuula Vantaalta? Nyt painava sana tarvitaan!

    • qwsazxc

      Taijat mennä lentokoneella---ha ha haaa!

    • seppomartti

      Oikein päätelty- mistä arvasit. Menin veneellä ja palasin koneella. Nyt menen koneella ja palaan veneellä.

    • kjhyuiyhb

      Kaasukahvamiehille on omat sivut!

    • Tuula Vantaalta

      Eihän noin pitkää ketjua ole aikaa lukea, kun mulla on miehen haku menossa. Mä tykkään pystystä mastosta. Se kaikille tiedoksi, jos satutaan tapaamaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      191
      1294

    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      122
      1128

    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      48
      854

    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      850

    5. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      780

    6. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      50
      725

    7. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      33
      692

    8. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      60
      679

    9. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      50
      665

    10. Nainen, mitä ajattelet minusta?

      Mitä tuntemuksia saan aikaan sinussa? :/
      Ikävä
      52
      657
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt