Voiko kuu kiertää kuuta?
Planeetalla olisi kuu ja sillä vielä oma kuu.
Planeetalla olisi kuu ja sillä vielä oma kuu.
Kuu kiertää kuuta
voiko?
11212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä ettei.
Voi olla monikertoja.
Galaksmmei kiertää joukkoa galakseja galagsissa ryhmä tähtiä kiertää toisiaan. yhdellä tähdellä on planeettoja , planeetoilla on kuita, kuilla voi olla kiertolaisia, niilläkin voisi olla kiertolaisia..
Emme ole alussa emmekä lopussa tuota kiertämisen ketjua.
Ei kuitenkaan aurinkokunnassa ole, vaikka kuitakin on kuitenkin n. 178 kpl.
Olisiko sitten niin epävakaa systeemi.
Xittu, vaikean heitit tietämättömälle! Koitan oman arvaukseni tähän hahmoitella, kun pähkäily on kivaa.
Mietin ajatusta tavalla, jossa unohdetaan tietämättöminä keksimämme ilmaisut "aurinko", "kuu", "planeetta" yms.
Jaetaan taivaankappaleet kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on tähdet (massansa takia ydinreaktion saavuttaneet, kuten Aurinko), ja toiset, joiden massa ei riitä käynnistämään ydinreaktiota (käytän nimitystä kylmä kiertolainen, jatkossa kk).
Voiko kk:ta kiertää kk, jota kiertää kk (tämähän oli kysymyksesi?) Jos kaikkien kiertolaisten pitää olla oman painovoimansa takia pyöreitä (määritelmä kuulle?), välimatkojen täytyisi olla valtavia. Mutta ei, en tiedä.
Ehkä tähän joku tietäväkin vastaa, tällaisia pähkäilin kun tulin kaljalta.
Pyöreyttä pidetään planeetalle vaadittavana ominaisuutena. Kuuksi voidaan laskea ja lasketaankin kappaleita, joiden painovoima ei ole riittävä niiden pyöristämiseksi. Esimerkkinä kuvassa Deimos.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e8/Phobos_deimos_diff.jpg/110px-Phobos_deimos_diff.jpg
Joka tapauksessa välimatkan planeetta - kuu tulisi olla melko suuri ja kuun mielellään melko massiivinen suhteessa planettaan, jotta kuun seuralaiselle mahdollistuisi vakaa rata.
Korjaan sen verran, että kappaleen koosta tai muodosta riippumatta kappale lasketaan kuuksi, jos se kiertää jotain Planeettaa, joka taas kiertää Aurinkoa. Esim. Jupiterin kuu Ganymedes on planeetta Merkuriusta suurempi, ja laskettaisiin planeetaksi, jos kiertäisi Jupiterin sijaan Aurinkoa.
No, periaatteessahan esim. Maa ja Kuu ovat tavallaan kaksoisplaneetta-pari, jossa molemmat objektit kiertävät yhteistä massakeskipistettä, joka ei ole maan keskipisteessä.
Mutta miksei Kuuta voisi kiertää toinen kappale, jolloin olisi kyseessä kaksoiskuu. Eli kiertäisivät yhteistä massakeskipistettään.
Esim. Aurinko ja Jupiter kiertävät yhteistä massakeskipistettään, joka sijaitsee noin 50km Auringon ulkopuolella.
Eikös avaruusalus kiertänyt Kuuta sillä välin kun toiset kävivät ottamassa niitä pieniä askeleita ihmiselle. Että se emoalus oli tavallaan Kuun kuu. Että miksei siellä voisi olla muitakin mötiköitä kiertämässä. Toinen kysymys, kuinka kauan pysyisivät vakaalla kiertoradalla, kun Maa häiritsee.
Niin, aivan varmasti jollakin Aurinkokuntamme kuista on ollut kuu jossain vaiheessa järjestelmän pitkän historian aikana, mutta ongelmaksi nouseekin se, millä edellytyksillä kuun kuun kiertorata pysyy vakaana ja itsekorjautuvana miljardeja vuosia. Harvinaista se on, kun ei ole esimerkkiä nykyajalta.
Onko kysymys määritelmästä vai kolmen kappaleen fysiikasta?
Kuu näköjään määritellään vähintään kilometrin halkaisijaiseksi taivaankappaleeksi. On kai hyvin epätodennäköistä että sellainen kuun kuu muodostuu. Aurinkokunnan kuut ovat muodostuneet joko planeetan muodostumisen yhteydessä (esim. osa Jupiterin kuista) tai asteroidin kaappauksen kautta. Periaatteessa tuollainen kietolainen olisi mahdollinen. Ollakseen pitkäikäinen sen pitäisi kiertää varsin lähellä kuuta, muutoin emoplaneettaa aiheuttaisi epävakauttaa kiertorataan.