Hämeeseen ja hämäläisiin viittaavasta tavast-sanasta olen lukenut teorioita, joiden mukaan se olisi samantyyppinen kuin esim. sukunimet Lipasti, Ervasti tai Rajasti. Jos talossa/kylässä on asunut paljon Rajanen-nimisiä, siitä olisi muodostunut talon/kylän nimi Rajasti/Rajaste (Rajasten talo/kylä). Virossa on paljon tällaisia nimiä, esim. Mägiste.
Selitys vaikuttaa melko loogiselta, toisaalta en ole löytänyt mitään tietoa sanan "tava" merkityksestä. On kuulemma sellainenkin paikka kuin Tavajärvi. Mitähän tuo alkuosa merkinnee?
Pitääkö vastauksia etsiä saamen kielen pohjalta? Esim. pohjoissaame on davvisamegiella. Ovatko davvi ja tava samaa kantaa?
Selitys vaikuttaa melko loogiselta, toisaalta en ole löytänyt mitään tietoa sanan "tava" merkityksestä. On kuulemma sellainenkin paikka kuin Tavajärvi. Mitähän tuo alkuosa merkinnee?
Pitääkö vastauksia etsiä saamen kielen pohjalta? Esim. pohjoissaame on davvisamegiella. Ovatko davvi ja tava samaa kantaa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onhan näitä Hämeeseen viittaavia paikkoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavastkenkä
Tosin olen aiemmin lukenut jostakin, että paikannimen loppu ei olisikaan sanasta gänge vaan äng, niitty.
>Hämeeseen ja hämäläisiin viittaavasta tavast-sanasta olen lukenut
>teorioita, joiden mukaan se olisi samantyyppinen kuin esim.
>sukunimet Lipasti, Ervasti tai Rajasti.
Jaa. Oliko keskiajan hengenmies Magnus (”Maunu”) Tavast tavan mangusti?
Yhtä pomminvarma (?) teoria löytyy Wikipaediasta:
»Hämäläisten ruotsinkielinen nimi on tavast, jolle ei ole löydetty varmaa etymologiaa. Eräs monista teorioista esittää, että nimi tulee virolaisten vanhasta nimityksestä "aest" ja muinaisskandinaavisesta hölmöä tarkoittavasta sanasta "tav". Muinaiset ruotsalaiset olisivat siis kutsuneet hämäläisiä "hölmöiksi eestiläisiksi" (tav aest), arvatenkin siitä syystä että nämä eivät ymmärtäneet ruotsalaisten kieltä ja tapoja yhtä hyvin kuin kauppareittien varrella asuvat oikeat virolaiset.»
Ei ne ruotsalaiset hämäläisiä tav-hölmöiksi kutsuneet;)
Muinaishämeeseen kuului aikoinaan myös Uusimaa jota myös eestiläiset pitivät nautinta-alueenaan.
Ruotsalaiset valloittivat ristiretkiaikaan 1100 luvulla tämän uudenmaan ja Etelä-Hämeen käyttäen siitä eestiläistä nimeä Taga-eesti, Taga-aesti nimeä (Taka Eesti).
Nimi muokkaantui ajanmittaan Tagaest > Tavaest> Tavast nimeksi ja vakiintui tarkoittamaan koko Hämettä.
Tuo Taka-Eesti -selitys onkin paras, johon olen törmännyt. Kiitos, Rutjus Kyröläinen.
Minä kun olen luullut, että nimi Eesti ja eestiläinen ovat varsin myöhäistä perua.
Ruotsalaisten tavast-sanan alkuperästä ei ole suurta selvyyttä saatu. Nykykielten muodoista on päätelty erilaisia kansanetymologioita:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2011&start=15
Voisi olla järkevintä kysellä, mitä mieltä svedut itse ovat tämän sanansa alkuperästä.
Virolaiset itse varmaan ovat alkaneet käyttää Eesti-nimeä varsin myöhään. Ilmeisesti sitä kuitenkin on naapurimaissa tai muualla Euroopassa käytetty, kun on puhuttu Baltian alueen asukkaista. Täten olisivat ruotsalaisetkin sitä voineet käyttää. Kyllähän me suomalaisetkin käytämme muista kansoista aivan eri nimiä kuin kyseiset kansat itse (ruotsalaiset, venäläiset, saksalaiset jne.).
Roomalainen historioitsija Tacitus jo käytti nimitystä aesti balttilaisista heimoista. Fennejäkin hän kuvasi - ja varsin viheliäisen kuvan heistä piirsikin. Fennejä on pidetty myöhemmissä tulkinnoissa saamelaisina.
Mikäli Virolaisilla on ollut nautinta-alueita vajaa 1000 vuotta sitten Uudellamaalla eli Taga-aestissa, kuten Rutjus Kyröläinen arvelee, he itse olisivat kutsuneen aluetta Taga-rahvamaaksi tai yksinkertaisesti (mere)tagamaaksi.
Ruotsalaiset ja saksalaiset ristiretkeläiset jakoivat tuolloin suomalisten ja balttien maita valtansa alle joten heidän käsialaa tämä Tavastia sana lienee.
Aestia-sana on kuitenkin vanhaa perua ja se on alkujaan tarkoittanut laajempaa aluetta balttiasta kuin nyky- Viro .
Meren takainen on viroksi mere tagust > suomalaisittain taka(inen) >takusta>tausta >tavusta, eli siinä tapauksessa myös tämä sana sopisi ruotsalaisten hämeeksi eli tavusta(maa) tai tagusta(maa) olisi Tavastian-nimen lähtökohta.
Tämä on samanlaista kansanetymologiaa kuin viittaaminen viikinkien orjakauppaan. Matkalla Venäjälle ja Bysanttiin he olisivat muka pitäneet nykyisen Suomen aluetta jonkinlaisena orja-apajana: Häme olisi siis "ota kiinni -maa" ja hämäläisiä päätynyt Bysantin orjamarkkinoille tehtyään ensin ison työn soutajina.
Saattaapa hyvinkin olla kansanetymologiaa.
Siitä huolimatta sanat taka(na)- sana taipuu monella tavalla suomen ja viron kielissä ja niiden murteissa eri aikakausina.
Esim taus, tausta, tavusta, takusta, takaista jne.
Jos havaitset tässä "kansanetymologiassa" virheitä niin mielelläni korjaan ne.
Eiköhän 1000 vuotta sitten suomenlahden molemmin puolin puhuttu samaa
itämerensuomea.
viro on muuttunut keski-ajalta lähtien huomattavasti saksankielen vaikutuksesta.
Mielenkiintoista olisi selvittää sanan "suomi" historia.
Esiintyy kirjallisessa muodossa ensimmäistä kertaa pähkinäsaaren rauhansopimuksessa,
viipurinlahden pohjukan nimessaä - suomenvesi. Muuttovirrat tulivat ilmeisesti
700 l. Jkr. Lännestä itään VARSINAIS- suomesta suomenlahtea pitkin.
Olen jostain lukenut että sana suomi tulee muinaseestistä. Muinaiseestin sana Some/Soome tarkoitti naapuria. Unkarissa löytyy vastaava sana, tarkkaa muotoa en nyt löydä.
Naapureita siis ollaan?
Ei tämä suomikaan ole samaa suomea mitä puhuttiin 1000 vuotta sitten. Harva nykyään ymmärtäisi sitä. Ruotsin vaikutus suomeen on ollut suuri. Ruotsi on vaikuttanut myös viron kieleen mutta ei yhtä paljon kuin suomeen.
Venäläisissä historiallisissa teksteissä ja kartoissa nykyisen Suomen alueella esiintyy kaksi tuttua sanaa: Сумь (Suomi) ja Емь (Häme), muodoltaan samanlaiset kuin Русь (Venäjä).
Olisi mielenkiintoista tietää, milloin nuo sanat ovat tulleet venäjän (tai itäslaavien) kieleen.
Pähkinäsaaren rauhan kun mainittit, niin nythän venäläläiset ovat valtaamassa sitä takaisin, kun ovat 45% omistuksella mukana Pyhäjoen voimalahankkeessa.
Herätys suomalaiset, taas teitä nöyryytetään omien silmienne ja isien henkien edessä.
Palaan avausviestiini ja tuohon Rajaste-, Mägiste -nimityyppiin.
Hämeen nimi on saattanut olla muodossa Tagaste (meren tagasten maa), jossa olisi mahdollisesti esiintynyt g:n paikalla kantasuomalaistyyppinen spirantti.
AEST=AESTI
AESTER-AESTERSJÖ (NOT ÖSTERSJÖ)-EESTI MERI
AESTILAAN-ÖSTERLÄN
AESTER LIVE AROUND AESTERSJÖ/EESTI MERE
AESTERSUU-ÖSTERSUND