Valaiskaa minua: lasketaanko eri harjoitussykealueet ns. Karvosen kaavalla vai suoraan prosentteina maksimisykkeestä?
Karvosen kaavalla laskettuna esim. 60 %:n teho tarkoittaa minulla parinkymmentä lyöntiä enemmän kuin suoraan maksimisykkeestä laskettuna.
Juoksija-lehden artikkelin mukaan siis minimisykkeeni peruslenkillä olisi tuossa 135:n paikkeilla ja taas esim. Polarin sivujen mukaan (laskettuna suoraan prosentteina) n. 115 lyöntiä.
Aikamoinen ero! Kumpaan on siis uskominen?
Karvosen kaavalla laskettuna esim. 60 %:n teho tarkoittaa minulla parinkymmentä lyöntiä enemmän kuin suoraan maksimisykkeestä laskettuna.
Juoksija-lehden artikkelin mukaan siis minimisykkeeni peruslenkillä olisi tuossa 135:n paikkeilla ja taas esim. Polarin sivujen mukaan (laskettuna suoraan prosentteina) n. 115 lyöntiä.
Aikamoinen ero! Kumpaan on siis uskominen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
voithan ottaa lenkin sykerajoiksi 115-135. ethän kuitenkaan pysty pitämään sykettä koko lenkin ajan esim. 115. minulla esimerkiksi pk-lenkin sykerajat ovat 110-140.
tuo alasykeraja oli minulta hieman huono esimerkki, mutta joka tapauksessa jos pk-lenkin ylärajana on 70 %, tarkoittaa se Karvosen kaavalla melkein parikymmentä lyöntiä enemmän kuin peruskaavalla laskettuna.
Ilmeisesti noi prosentit yleensä lasketaan siis ihan suoraan maksimisykkeestä, kun Karvosen kaavalla tuntuu tulevan turhan korkeita sykerajoja... josta tulee mieleen: mikä on tuon Karvosen kaavan hyöty tavalliseen laskentatapaan verrattuna ylipäätään? Ilmeisesti sen perusteella pystyy ainakin laskemaan teoreettiset aerobiset ja anaerobiset rajansa? Ainakin näin on ymmärtänyt.
EVVK. Unohtakaa nuo sykehössötykset ja nauttikaa liikkumisesta ilman rajoja. Ai niin, taidattekin olla jotakin nörttejä ja ette voi elää ilman numeroita ja raja-arvoja. Sitten kuitenkin pitää harrastaa juoksua kun se alkaa jo olla melkein muotia...
harrastaa juoksua muuten vaan, mutta jos on tavoitteita niin kyllä nuo sykerajat on silloin aika tärkeitä.
... juosta muuten vain, mutta itselläni on kyllä selkeät tavoitteet, enkä ikinä ole käyttänyt sykemittaria, vaan ihan kuunnellut omia tuntemuksiani. Takana on paljon kevyttä peruskestävyystreeniä ja oikeastaan vasta tänä kesänä aika paljon rankempia lyhyitä ja myös pitkiä lenkkejä. Ovat kyllä ihan kivasti nostaneet juoksunopeutta.
Tavoitteena olisi puolikkaalla joskus päästä alle 1.30:n. Tällä hetkellä aika on n. 1.37. Maratonaikaa olisi tarkoitus parantaa ainakin n. 3.30:n paikkeille ja ultra olisi tarkoitus juosta ensi kesänä lähinnä läpijuoksuna. Nuo puolikkaat kuitenkin tuntuvat parhaiten sopivan itselleni.
joku pärjää ilman, mutta itse ainakin olen kokenut mittarin todella hyväksi apuvälineeksi harjoittelussa. ja varsinkin aloittelevalla juoksijalla mittari on hyvä olla olemassa.
"Valaiskaa minua: lasketaanko eri harjoitussykealueet ns. Karvosen kaavalla vai suoraan prosentteina maksimisykkeestä?"
Eihän tuohon voi yleispätevää vastausta antaa. Tietenkin molemmilla voi laskea, mutta suositusprosentitkin on sitten erit.
Karvosen kaavalla pk-lenkin tehon pitäisi olla 60 - 70 %. eli sinulla kai luokkaa 135 - 150. Suorilla prosenteilla pk-vauhti lienee sitten jotain 70 - 75 %. Korjatkaa jos olen väärässä. Siitä on niin kauan kun olen mitään prosentteja laskeskellut.
Karvosen kaava on parempi, koska se ottaa huomioon leposykkeen yksilöllisyyden.