Valmistuin matikasta mutta en ole saanut alan palkkatyötä. Olen osa-aikatyössä toisella alalla, mutta haluaisin ylläpitää matikan taitojani vapaapäivinä. Tuntuu siltä, että välillä jopa yliopiston soveltavilla aloilla olisi tarvetta täsmällisempään otteeseen. Mikä olisi paras tapa olla hyödyksi ihmisille ja levittää matemaattista osaamista muille aloille? Blogi? Kirjoituksia Solmuun?
Osaan hyvin matikan laudatur-oppimäärän, mutta omia julkaisuja en osaa tehdä.
Osaan hyvin matikan laudatur-oppimäärän, mutta omia julkaisuja en osaa tehdä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
joten halutessasi ei tarvitse vastata; kiinnostaa vain oliko tähtäimessä jotain muuta kuin opettaja ja jos, niin onko tukea soveltavalta puolelta ja/tai atk:sta. Yliopiston puhdas matematiikka on vain niin analyysipitoista.4
Tähtäsin tutkijaksi, mutta vapaita jatko-opintopaikkoja ei ollut tai sitten opintomenestys ei riittänyt. Soveltavalta puolelta luin vain yhden kurssin Hilbertin avaruuksista. Olen itsekseni tutustunut tilastotieteen alkeisiin. IT-alalta luin sivuaineappron, mutta en pärjännyt koodauspuolella. Opetin joskun Eezyn kautta, mutta oppilaita oli niin vähän, että en jaksanut opiskella pedagogiikkaa.
Puhdas yliop,.matematiikka pääaineena taitaa käytännön tarpeen kannalta olla yhtä hankala kuin filosofia tai tähtitiede :)
Monilla aloilla vaadittaneen pedagogista näkökulmaa, ehkä Solmun jutuissakin. Opetushallinnossa tarvitaan sitä; sen puuttumisenko vuoksi aikanaan "joukko-oppi -rojekti" alaluokille meni kovasti pieleen?
Miten olisi jonkin käytännön alan liittäminen vaikka AMK:ssa matematiikan oheen, tosin tietotekniikan hallinta välineenä on tarvittavalta osin oleellinen, nykyisin ehkä vähenevässä määrin suoraa koodausta, vaan tukeudutaan valmisohjelmien käyttöön. Siellä muuten voisi jonkin sattuman kautta löytyä tilaisuus näyttää matemaattisesti "täsmällisempää otetta" asioihin, tosin niissä rajoissa kuin tuota mainitsemaasi tarvetta löytyy.
Mielipidetuntumaa: esim.tilastotieteen oppilastöissä monesti kerätty aineisto syötetään johonkin tilasto-ohjelmaan ja katsotaan, mitä tulkittavaa numeroista löytyisi. Perehtyminen matemaattisiin perusteisiin, miten hyvin ohjelma ko.tarpeeseen sopii, on yleensä pakko ohittaa; ohjaava assistentti antaa kokemuksensa pohjalta vinkkejä, mitä ohjelmia kannattaa yrittää.
Osaan jonkin verran selittää asioita pedagogisesti, vaikka en olekaan tehnyt opintoja siitä. Jotkut oppilaat ovat selvästi hahmottaneet asioita paremmin kuin ennen opetustani. Ja omissa opinnoissa mietin aina, miksi tämä teoria on hyödyllinen ja mihin sitä voi käyttää. Uskoakseni pystyisin kirjoittamaan melko ymmärrettäviä juttuja tai selittämään asioita ymmärrettävästi.
Niin, joku käytännön homma olisi hyvä. Noista tilastotieteen eri ohjelmista en oikein osaa sanoa, kun en ole kokeillut moniakaan. PSPP:tä kokeilin hetken, mutta en oikein tykännyt siitä. Nykyään jos mulle tulee joku tilastotieteen ongelma, niin teen laskut R:llä.
Herättääkö sattumoisin viereen tullut ketju
"Matematiikan opetuksen paradoksi"
ajatuksia, lähinnä loppupuolen kommentit? Ja ihan minimuodossa ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11287877
kysytään jotenkin toimivaa mallikaavaa käytännön asiaan.
Eli missä määrin valmisohjelmissa ja eri mallinnuksissa matemaattiset perustat ja numeeristen menetelmien hallinta ovat oikeasti tukevalla pohjalla. Vai tyydytäänkö (esim.AMK-opiskeluharjoituksissa) helposti tasoon, että "näyttää jotenkin toimivan".
Itsekin ylempänä arvelet,että "soveltavilla aloilla olisi tarvetta täsmällisempään otteeseen". Onko toisaalta niin, että perehtyminen matematiikan käyttöön sovelluksissa on sen verran poikkeavaa yliopiston tiedematematiikasta, että vaatisi tavallaan toisen tutkinnon joltain käytännön alalta, eli osaaminen välittömästi nykytiedoilla ei ole riittävä?
En tiedä tarkemmin, kommenttien perusteella vain tulee päätelleeksi, että kysyntää sovellusosaamisesta ainakin opettajan roolissa tuntuisi eri oppilaitoksissa jossain määrin löytyvän.
Tuollainen soveltaminen voisi olla kiinnostavaa. Yhteen paikkaan en päässyt, kun tilastotieteen osaaminen oli liian vähäistä. Toisaalta joitain omatekemiäni malleja olen tehnyt onnistuneesti. Matikassa on aina se, että lukipa sitä miten paljon hyvänsä, aina tulee vastaan sellaista, jota ei osaakaan.
Vastausta alkup.kysymykseesi (vapaaehtoistyö) ei taida juuri olla, mitä nyt tähän aikaan vuodesta yo-kirjoituksiin valmistautujille lähipiirissä kahvipalkalla... :)
Mikäli muistan, ennen vanhaan oli joissakin taloissa töitä excel-yhteenvetojen, -rutiinien ja grafiikan laatijoille joko talon oman talousosaston puitteissa, tai laajemminkin, esim. aikasarjojen ym.yhteiskunnallisten tilastoaineistojen tiivistämisen ja kuvaamisen piirissä. Toisaalta tällaiset tehtävät ovat hieman eri tontilla kuin ns.tutkijamatematiikka ja siten koulutusta vastaamattomia. (Oma lukunsa on sitten esim. talousmatematiikkaan keskittyneet, jotka ovat oppilastöinäänkin rakennelleet esim.pörssikurssien ennustamiseen pyrkiviä malleja kirjanpidon tunnuslukujen pohjalta.)
Nykyisin lienee niin, että jotain siltarakennelmaa tarvitaan filosofispohjaisen (matematiikankin) pohdinnan ja käytännön joskus nopealiikkeistenkin tarpeiden välille. Työnantajien kvartaali- ja tulosajattelu on siedettävässä määrin otettava realiteettina, vaikka se työntarvitsijan näkökulmasta vastenmielistäkin olisi.
Hei yksmatikisti; olisiko innostusta auttaa yhtä lukiolaistyttöä muutamassa integraalilaskussa esim. sähköpostin/netin välityksellä tänä viikonloppuna ihan vaikka rahallista tai muuta korvausta vastaan? Tarvitsisin kipeästi apua pariin koulutehtävään, jotka pitää palauttaa maanantaiaamuna. Ylioppilaaksi tuleminen on niistä kiinni, joten asia on tärkeä. Ilmoittele vaikka tähän viestiketjuun tai osoitteeseen [email protected] jos luet tämän ja yhtään kiinnostaa! Toki muutkin integrointitaitoiset saavat ottaa yhteyttä!
Olisihan sitä voinut auttaa, mutta eipä ole tullut tehtäviä.
No mulle tuli tehtävät ku lupasin laskee ne parit epäoleelliset integraalit pillunsaamista vastaan... mutta eipä nyt sitten tunnu heruvankaan.
Mullekkin lupas pillua, jos ratkon ne muutavat tehtävät, mutta tais lukioheitukka kusettaa vanhempaa tieteentekijää.
Tai sitten heitukka teki paremman diilin jonkun toisen kanssa ja jättää katkeroituneiden tieteentekijöiden mielipiteet omaan arvoonsa.