Ensi kesänä Koillisväylän kautta kulkee enemmän aluksia kuin koskaan aikaisemmin ja sitä seuraavana vielä enemmän.
Kohta Koillisväylä on yleisesti käytössä. Tämä on fakta jolle totuudelta silmät sulkemalla ei voi mitään.
Kohta Koillisväylä on yleisesti käytössä. Tämä on fakta jolle totuudelta silmät sulkemalla ei voi mitään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ensimmäinen tankkeri on purjehtinut talvikaudella Koillisväylän läpi.
Koepurjehdus talvella
A Greek tanker with a specially reinforced hull, chartered by the Russian company Gazprom, has made the first ever "winter" crossing of the Arctic Ocean north of Russia to deliver natural gas to Japan. The tanker was accompanied by two nuclear powered Russian icebreakers for some of the journey. The northeast passage from Europe to the Orient has been used during the summer months for some years, but still has had limited traffic. However, that is still better than the more famous Northwest Passage around Greenland and northern Canada which is still problematic, even in the summer.
The voyage began 07 November 2012 embarking from the Port of Hammerfest (Norway) and ended when the ship arrived at the Port of Tobata (Japan) on 05 December 2012. So technically the voyage was not as advertised since the official start of winter was more than two weeks after the voyage was completed. However, the ship did encounter young sea ice with thinkness up to 30 cm (one foot), according to LNG World News.
http://econintersect.com/b2evolution/blog1.php/2013/02/25/sailing-the-northeast-passage-in-winter
Uutinen ennen matkaa:
http://www.maritime-executive.com/article/lng-tanker-may-become-first-of-its-kind-to-cross-the-arctic/
Näkyy tuo loppusyksyn purjehdus pidentäneen purjehdusaikaa kolmella
viikolla, ja tapahtuneen erikoisaluksella kahden ydinmurtajan hinaamana.
...on toki paikallaan napaseudulla - onhan kyseessä maapallon kylmin vaikka lämpeneekin koko ajan kiivastuvaan tahtiin. Luultavasti vielä vuosia laivat kulkevat saattueissa avustettuna Koillisväylän läpi. Siitä tulee rutiinihommaa - saattueet kulkevat edestakaisin kuin junat ratana Koillisväylä.
Kyseistä kaasutankkeria ei olisi takuulla saatu Nordensdkiöldin aikoihin Koillisväylän läpi vaikka apuna olisi ollut 10 ydinmurtajaa. Sen aikaiset Koillisväylän talvijäät olisivat olleet mahdottomia jopa ydinjäänmurtajalle.
No siinä taas yksi, joka kirjoitelee mutua. Loka-marraskuun aikana ei jää ehdi jäätymällä paksuuntua niin paljon, etteikö sitä pysty jäänsärkijä rikkomaan. Ihan sama tilanne on ollut myös Nordensdkiöldin aikoihin.
Eihän tuonne Pohjanlahdellekaan tule talvessa metriä paksumpaa jäätä vaikka olisi 30 astetta pakkasta useita viikkoja. Ei siellä Koillisväylänkään tienoilla loka-marraskuussa ole sen kylmempää.
No mutta Nordenskjölhän purjehti sulan koillisväylän läpi ilman
ydinmurtajia pienellä puupaatillaan, ku eihän sen paatti ollut kykenevä purjehtimaan jäissä.
Kerropa meille sitten, miten ihmeessä SS Vega joutui talvehtimaan Koillisväylän jäissä jos kerran väylä oli sula?
Anna tulla oikein hyvä meriselitys, niin taas saamme nauraa. E kanssasi, vaan sinulle.
Koska sillä ei ollut karttoja, ja kun tuo kartoitustyö oli aika aikaaviepää,
ja väyläkin piti löytää.
Oletko lukenut historiasta Nordenskjöldistä, joka löysi koillisväylän?
Mutta sinun mukaasi Koillisväylä oli sula? Kylläpä oletkin huvittava tänään(kin). Oikein viihdyttävää seurata savolaista kiemurteluasi, valehteluasi ja vänkäämistäsi.
Oletko aivan tahallasi tuollainen parodiahahmo, pärjäisitkö Putouksessa?
No jos se olisi ollut jäässä, ei Nordenskjöld olisi päässyt läpi koska sen
puupaatti ei ollut kykenevä kulkemaan jäissä.
..että merialueen jääkentät liikkuu ja ahtautuu paikoitellen jopa 20 metriä paksuiksi ahtojäiksi. Näin oli nimenomaan Nordenskiöldin aikaan ennen nykyistä ilmaston lämpiämistä. Vegalla oli satumainen säkä, kun laiva ei ruhjoutunut palasiksi vaikka ajautui 10 kuukautta ahtojäissä. Tuollaisten ahtojäiden läpi ei ole mahdollista purjehtia minkäänlaisella jäänmurtajalla - Mitäs teet, jos edessä avautuva ahtojääkenttä on laivan korkuinen?
Koska tuollaiset ahtojäät ovat ilmaston lämpenemisen seurauksena historiaa, tehokkaille jäänmurtajille Koillisväylän läpäiseminen on nykyisin talvellakin lastenleikkiä.
Ja taas tuli sellaista ulostetta ettei paremmasta väliä. Tiedätkö raukka miten ne ahtojäät muodostuvat? Ihan oikein. Tuulet ja merivirrat niitä kasaavat. ja nyt kysynkin onko tuuli ja merivirrat loppuneet jäämerereltä kun väität, että ahtojäät on historiaa?
Onhan niitä kymmenmetrisiä ahtojäitä nähty suomenkin lähivesillä. Viimeksi toissa talvena
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/ahtojaa-saartaa-satamat/2011/03/1282036
"Aron mukaan jäävallit ovat merellä keskimäärin 4-10 metriä korkeat, mutta kasvavat rantaa kohti tultaessa.
- Suurimmilla on jopa 20 metriä korkeutta, kun mennään lähemmäs rantaa, MTV3:n Huomenta Suomessa vieraillut Aro selittää mittasuhteita."
Ei kukaan ole väittänyt, että Koillisväylän merialueen ahtojäät olisivat kokanaan hävinneet vaan niiden paksuus (massa) on pienentynyt huomattavasti. Nordenskiöldin aikaan avomeren ahtojäät olivat paljon paksumpia kuin nykyisin - siellä olisi hyytynyt vaikka miten vahva ydinmurtaja itseään korkeampien satoja merimaileja joka suuntaan ulottuvan ahtojääkentän edessä.
Nykyiset ahtojaakentät ovat kuin jääpalasia grogilasissa entisiin verrattuna. Ne tuskin hidastavat jäänmurtajan kulkua.
Tuossahan noita hisroriallisia Arktisjääkarttoja.
Ei niistä saa trendiä mihinkään suuntaan vaikka kuinka haluaisi.
Maailman johtava limatolokia todistaa tosin sulaneen milloin 50, milloin 70%,
mutta nenyt ovat jo kusseet ilmastokeittoonsa, ja menettäneet uskottavuutensa.
http://wattsupwiththat.com/2012/05/02/cache-of-historical-arctic-sea-ice-maps-discovered/
Uskot olevasi tietävämpi:
Denialistit lyttäävät kaiken muun ilmaston tieteellisen tutkimuksen (99%) kuin omaa näkökantaansa palvelevan (1%).
Katsokaapas miten valtavasti määrätietoista työtä on Suomessakin tehty merijään tutkimiseksi – senkin mahtavan todistusaineiston voi denialisti pyyhkäistä sivuun ihan tuosta vaan
http://www.baltic.vtt.fi/pdfs/meri32.pdf
”….Speerchneider (1915) kertoo - viitaten Olaus
Magnukseen -vuonna 1323 jään olleen niin paksua, että reellä voitiin ajaa Tanskasta Saksaan.
Liikenne oli niin vilkasta, että jäälle oli perustettu majataloja matkustavaisten virkistykseksi. Vanhin
jäistä kertova Suomea koskeva muistiinpano vuodelta 1269 kertoo reellä matkatun Virosta Suomeen
ja edelleen Saaristomeren ja Ahvenanmeren yli Ruotsiin (Jurva 1937, 6). Myöhemmin säännöllistä
liikennettä jäitse järjestettiin postinkuljetusta varten. Vuonna 1633 perustettiin postiruotu Eckeröstä,
Ahvenanmaalta Ruotsin Väggöön. Talvisin posti kuljetettiin jäitse (Fagerlund 1925). Jäillä
liikkuminen ei ole ollut mitenkään poikkeuksellista, kuten Turun Viikko-Sanomat kertoo: 21.3.1829:
helmikuun 14. päivänä oli Suomenlahti kauttaaltaan hevosen kantavassa jäässä ja eestiläisiä
hevosmiehiä oli saapunut jäitse Tallinnasta Helsinkiin…”
Pieni jääkausi(pikku jääkausi) oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850
ja lisää voi lukea wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_jääkausi