http://astrobob.areavoices.com/files/2012/09/Moon-angle-spring-fall-horizon-2012-1024x608.jpg
Miksi täysikuu nousee keväällä jyrkemmässä kulmassa kuin syksyllä? Netistä ei tunnu löytyvän vastausta. Siis keväällä, Tuon syksyn luulisin ymmärtävän.
Miksi täysikuu nousee keväällä jyrkemmässä kulmassa kuin syksyllä? Netistä ei tunnu löytyvän vastausta. Siis keväällä, Tuon syksyn luulisin ymmärtävän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://2.bp.blogspot.com/_ax9Bc6RF1Ek/TKrEqGPSMUI/AAAAAAAAAAs/ElZ-HDoAlEM/s1600/celestial sphere.png
Voisko johtua että syksyllä katsomme ekliptikaa "ylämäkeen" kuun noustessa ja keväällä ikään kuin alamäkeen (jyrkempi kulma).? Tämän pidemmälle en pääse...
Tuo on muuten hyvä kuva, mutta täytyy muistaa ettei taivaan ekvaattori (päiväntasaaja) meillä Suomessa suinkaan ole vaakatasossa (kuten maapallon navoilla).
Vaakatasossa meillä on horisontti. Taivaan ekvaattori nousee horisontin yläpuolelle idässä ja esim leveydellä 60°N (Helsinki) ekvaattori nousee etelässä 30° korkeudelle josta se laskee horisonttiin lännessä. Leveydellä 65° (Oulun seudulla) taivaan ekvaattori nousee etelässä vain 25° korkeudelle.
Kuvassa vaakatasoon piirretty taivaan ekvaattori on sitten sen noin 23° astetta kallellaan ekliptikaan nähden. Meitä suomalaisia varten ekvataatoria pitäisi kuitenkin kallistaa se kolmisenkymmentä astetta. Varsinainen hauskuus tässä on siinä että tasauspisteiden suunta horisontin suhteen muuttuu koko ajan maapallon pyörimisen johdosta.
Nuo kuvat eivät oikeastaan kuvaa sitä missä kulmassa Kuu _nousee_ horisontin yläpuolelle. Nehän ovat Kuun asemia _peräkkäisinä päivinä_ suunnilleen niihin aikoihin kun Kuu idässä nousee horisontin yläpuolelle. Siis eri päivinä. Tuossa on myös Kuun rataliike mukana yhtenä tekijänä.
Kyse on siis siitä miten Kuu liikkuu kevät- ja syystasauspisteen suunnan läheisydessä (tähtiä vasten). Kuu ei kierrä ihan ekliptikatasossa, mutta "keskimäärin" tämän voi palauttaa ekliptikan suuntaan ekvaattorin suhteen tasauspisteiden lähellä. Kuun ratatason kulma ekliptikaa vasten on nimittäin vain noin 5° kun ekliptika on kallellaan ekvaattorin suhteen kokonaista 23,4°. Kuun ratatason kulma voidaan jättää huomiotta tässä yhteydessä.
Täysikuu on keväällä (maasta katsoen) sillä suunnalla missä Aurinko on syksyllä. Keväällä nouseva täysikuu on siis suunnilleen syystasauspisteen suunnalla. Sillä suunnalla Kuu vähitellen laskeutuu vastapäivään ekvaattorin alapuolelle (eteläpuolelle) peräkkäisinä päivinä.
Sekä Kuun että Auringon liike (tähtitaivasta vasten) tapahtuu pohjoisesta katsoen vastapäivään. Maapallon vastapäivään tapahtuvan pyörimisen johdosta kappaleet näyttävät kiertävän taivaalla myötäpäivään (pohjoisesta katsoen), mutta kappaleiden todellinen hitaampi liike "tähtiä vasten" tapahtuu juurikin vastapäivään.
Syksyllä taas täysikuu on suunnilleen kevättasauspisteen suunnalla. Siellä se vähitellen nousee ekvaattorin yläpuolelle (pohjoispuolelle), koska tämä on ekliptikan suunta. Vastapäivään tapahtuvan rataliikkeensä johdosta Kuu on kylläkin itäisen horisontin suunnalla päivä päivältä alempana, mutta ei niin paljon kuin keväällä, koska ekliptika nousee tuolla suunnalla ekvaattorin yläpuolelle (vastapäivään kuljettaessa).
Niinpä syksyllä ekliptikan suunta ekvaattorin suhteen "loiventaa" Kuun laskeutumista peräkkäisinä päivänä ja keväällä taas laskeutuminen peräkkäisinä päivinä "jyrkkenee" ekliptikan ja ekvaattorin välisen kulman johdosta. Kuun varsinainen nouseminen ja laskeminen horisontin suhteen tapahtuu kuitenkin (yleensä) pyörimisliikkeen eikä rataliikkeen johdosta.
Tällä ilmiöllä on yhtymäkohtia siihen miten sisäplaneetat näkyvät keväällä ja syksyllä suunnilleen Auringon suunnalla. Kun katsomme kohti Aurinkoa niin keväällä iltataivas on sisäplaneettojen suhteen se edullisempi (jos sellaisia sattuu olemaan suuressa itäisessä elonfaatiossa), koska ekliptika nousee ekvaattorin yläpuolelle Auringon itäpuolella kevättasauspisteessä. Aurinkohan liikkuu kesän edistyessä siihen samaan suuntaan, itään eli vastapäivään. Syksyllä taas aamutaivas on edullisempi (jos satttuu olemaan sisäplaneettoja suuressa läntisessä elongaatiossa), koska syystasauspisteestä eklitptika nousee ekvaattorin yläpuolelle Auringon länsipuolella. Taivaalla länsi eli pohjoisesta katsoen vastapäivään on se suunta josta Aurinko kesällä siirtyi kohti syystasauspistettä.
Ehkä vielä selvennyksenä: Länsi on taivaalla (tähtien suhteen) myötäpäivään eli siihen suuntaan johon taivas näennäisesti pyörii ja itä on taivaalla päinvastainen suunta. Pohjoinen on taivaalla suunta kohti pohjoista taivaannapaa. Näillä ei ole samannimisten horisontin kardinaalisuuntien kanssa mitään tekemistä. Toivottavasti tämä oli mahdollisimman sekavaa;-)
"...Taivaalla länsi eli pohjoisesta katsoen vastapäivään on se suunta josta Aurinko kesällä siirtyi kohti syystasauspistettä."
No tämä nyt ainakin meni väärin. Taivaalla länsi on _myötäpäivään_. Aurinko kuitenkin siirtyy kesän asemastaan syksyn asemaan liikkuen vastapäivään. Eli syystasauspisteestä katsoen se suunta josta Aurinko kesällä tuli, on ... öööh ... myötäpäivään.
Ja elongaatio on elongaatio eikä "elonfaatio" (planeetan kulmaetäisyys Aurinkoon nähden)
Kiitos selvennyksestä...
Elikkä kyse on pohjimmiltaan siitä että ekliptika näennäisesti avittaa syksyllä ("tulee vastaan") ja vedättää keväällä kuun nousuaikoja?
Efekti näkyy nimenomaan _täysi_kuun nousuajoissa horisontin suhteen meikäläisillä pohjoisilla maantieteellisillä leveyksillä. Täysikuu on taivaalla vastakkaisella puolella Aurinkoon nähden, siksi se juurikin on täysikuu.
Se johtuu siitä että auringon säteily on vahvistunut ja vaikuttaa suoraan kuun kiertoon.