Aina kun puhutaan ajan kulumisesta eri tavalla nopeudesta riippuen niin kerrotaan esimerkki siitä miten joku menee vaikka 25 valovuoden päähän ja palaa takaisin maahan kulkien koko ajan lähes valon nopeudella ja maassa on kulunut miljardeja vuosia kun matkaaja on vanhentunut 50 vuotta. Jees, näinhän se on kun laitat kaavoihin arvot.
Ajatelkaapa tätä - 25 valovuoden päässä on tähti, jonka valo siis saavuttaa maan 25 vuoden kuluttua lähtemisestään. Lähden tähden vierestä matkaan maata kohti lähes valon nopeudella ja minulta kuluu matkaan sama n. 25 vuotta. Raketin nokalla minulla on valonlähde. Suhteellisuusteorian mukaan maassa pitäisi kulua minun kannaltani miljardeja vuosia mutta miten se olisi mahdollista koska valo, kuten minäkin, saapuu maahan 25 vuoden kuluttua. Suhteellisuusteoria siis väittää että tuon 25 vuoden kuluttua maassa oleva tarkkailija näkisi siis rakettini nokalla olevan valonlähteen aikas lähellä lähtöpaikkaani tähden vierellä vaikka olenhan jo perillä koska kuljin valon kanssa lähes samaa nopeutta. Ymmärtänette dilemman.
No ajatellaanpa asia vielä toisinpäin:
Olen kuuasemalla. Maapalloon kytketään hillittömät raketit joilla maapallon nopeudeksi saadaan lähes valon nopeus. Aurinkokunnan rajoille kuluu valolta joitain tunteja. Raketit sytytetään ja maapallo ampaisee matkaan lähes valon nopeudella. Suhteellisuusteorian mukaan siis maapallolla aika kuluu hitaammin koska se "liikkuu" ja minun aikani heidän kannaltaa nopeammin koska minä en "liiku". Kaavojen mukaan kun heillä on kulunut pari tuntia niin minulla on kulunut vaikkapa 100 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä että en koskaan näkisi maapallon poistuvan aurinkokunnasta vaikka se kulkee lähes valon nopeudella, saisin maapallon kiinni tavallisella ioniraketilla. Itseasiassa olisin aurinkokunnan rajoilla muutamassa vuodessa kun maapallolta kestäisi sinne 100 vuotta. Kaikki em. olisi mahdollista jos siis suhteellisuusteoria pitää paikkansa.
Kuinka voi avaruudessa sanoa että toinen liikkuu ja toinen pysy paikoillaan, mikä on kiinnepiste mistä tuo liikkuminen ja liikkumattomuus määritellään? Mielestäni kummatkin liikkuvat suhteessa toisiinsa samalla nopeudella. Minä erkanen maapallosta yhtä nopeasti kuin se minusta, kummallakin aika siis kuluu yhtä nopeasti.
En usko että nopeudella on mitään merkitystä ajan kulumiseen kenenkään kannalta.
Kommentoikaa ajatuksiani!
Ajatelkaapa tätä - 25 valovuoden päässä on tähti, jonka valo siis saavuttaa maan 25 vuoden kuluttua lähtemisestään. Lähden tähden vierestä matkaan maata kohti lähes valon nopeudella ja minulta kuluu matkaan sama n. 25 vuotta. Raketin nokalla minulla on valonlähde. Suhteellisuusteorian mukaan maassa pitäisi kulua minun kannaltani miljardeja vuosia mutta miten se olisi mahdollista koska valo, kuten minäkin, saapuu maahan 25 vuoden kuluttua. Suhteellisuusteoria siis väittää että tuon 25 vuoden kuluttua maassa oleva tarkkailija näkisi siis rakettini nokalla olevan valonlähteen aikas lähellä lähtöpaikkaani tähden vierellä vaikka olenhan jo perillä koska kuljin valon kanssa lähes samaa nopeutta. Ymmärtänette dilemman.
No ajatellaanpa asia vielä toisinpäin:
Olen kuuasemalla. Maapalloon kytketään hillittömät raketit joilla maapallon nopeudeksi saadaan lähes valon nopeus. Aurinkokunnan rajoille kuluu valolta joitain tunteja. Raketit sytytetään ja maapallo ampaisee matkaan lähes valon nopeudella. Suhteellisuusteorian mukaan siis maapallolla aika kuluu hitaammin koska se "liikkuu" ja minun aikani heidän kannaltaa nopeammin koska minä en "liiku". Kaavojen mukaan kun heillä on kulunut pari tuntia niin minulla on kulunut vaikkapa 100 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä että en koskaan näkisi maapallon poistuvan aurinkokunnasta vaikka se kulkee lähes valon nopeudella, saisin maapallon kiinni tavallisella ioniraketilla. Itseasiassa olisin aurinkokunnan rajoilla muutamassa vuodessa kun maapallolta kestäisi sinne 100 vuotta. Kaikki em. olisi mahdollista jos siis suhteellisuusteoria pitää paikkansa.
Kuinka voi avaruudessa sanoa että toinen liikkuu ja toinen pysy paikoillaan, mikä on kiinnepiste mistä tuo liikkuminen ja liikkumattomuus määritellään? Mielestäni kummatkin liikkuvat suhteessa toisiinsa samalla nopeudella. Minä erkanen maapallosta yhtä nopeasti kuin se minusta, kummallakin aika siis kuluu yhtä nopeasti.
En usko että nopeudella on mitään merkitystä ajan kulumiseen kenenkään kannalta.
Kommentoikaa ajatuksiani!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet ymmärtänyt asian hieman väärin. Jos joku lähtee maasta lähes valon nopeudella ja matkaa 25 valuvuoden päähän ja takaisin, niin hänen palatessaan maapallolla ei ole kulunut suinkaan miljardeja vuosia, vaan se (vähän reilu) 2*25 eli 50 vuotta. Toisaalta valon nopeudella matkaava avaruusmatkustaja ei ole havainnut ajan kuluvan juuri lainkaan (siis aikaa kuluu sitä vähemmän mitä lähempänä valonnopeutta matkustusnopeus on). Tällöin ei myöskään tule mitään paradoksia tähdestä lähteävn valon suhteen.
Ja tuossa maapallo esimerkissä on kyse samasta asiasta - sinulla aikaa kuluu sata vuotta ja maapallolla vain pari tuntia mutta eihän se estä maapalloa katoamasta siinä sadassa vuodessa.
Tuo viimeinen kohta onkin sitten jo enemmän oikeilla jäljillä, eli miten voidaan sanoa, kumpi liikkuu? No ei tietenkään mitenkään, kun absoluuttista koordinaatistoa ei ole olemassakaan. Tämä ei kuitenkaan haittaa kun vain muistetaan, että valonnopeus on kaikissa koordinaatistoissa absoluuttinen.
Tähän liittyy myös kysymys siitä, mistä kaksosparadoksissa juuri matkaan lähtenyt kaksonen osaa olla vanhenematta. Voidaanhan yhtä hyvin sanoa, että maapallo liikkuu lähes valonnopeudella rakettiin nähden. Suppea suhteellisuusteoria ei tähän pysty vastaamaan, mutta yleisen suhteellisuusteorian (josta tietoni ovatkin jo hatarammat) mukaan tämä liittyy siihen, että vain matkalle lähtenyt kaksonen on ollut (rajussa) kiihtyvässä liikkeessä.
Voin vielä tarjota klassisen, lukiosta tutun esimerkin siitä, että aika todella on suhteellista eri havaitsijoille. Maapallon yläilmakehässä (tai jossain siellä ylhäällä) syntyy (aurinkotuulen tms. säteilyn) vaikutuksesta myoneja. Myoneilla on hyvin lyhyt elinaika (laboratoriokokeiden perusteella) eikä niiden pitäisi ehtiä maanpinnalle edes valonnopeudella. Kuitenkin niitä detektoidaan jatkuvasti. Selitys on, että kovaa vauhtia tulevan myonin aika on hidastunut meihin nähden ja näin se ehtii maan pinnalle asti. Tai vaihtoehtoisesti, kovan vauhtinsa takia myoni näkee ilmakehän "litistyneenä" niin että matka on lyhyempi.
No niin, joko uskot?
You are right when you are right ;-)
eihän aika ihmistä vanhenna vaan ihmisen kehoon "ohjelmoitu"vanhenemisen geeni,miten hel...se vaikuttaa ikääntymiseen kävelenkö vai juoksenko muuta kuin kuntoilu mielessä.
kuten viimeisessä totesit "n usko että nopeudella on mitään merkitystä ajan kulumiseen kenenkään kannalta."
vaikka kappale on paikoillaan niin se liikkuu aina ajassa.
ps. onko pimeännopeus -c