Käydään muutamia asiota läpi , Karlo oskati H. syntyi 1872 Pöytyän , Jalkalassa ,
Hän Lähti 1883 ,Isäsä ja Äitinsä kanssa eräänä talviäpäivänä Säkylään , He olivat kuulleet , että siine oli tullut pappi , joka saattoi antaa synnit anteeksi . Oletan hänen
olleen Rovasti ;Mansfelt (tai sinnepäin koska sellainen henkilö on tälläiselle seurueel-
le antanut Synnit anteeksi , Kun Puheet on puhuttu , ja synnit anottu anteeksi , heidät
on kutsuttu Ruustinnan luo kahville , Silloin on Rovasti huomannut Pojan joka istui
kiltisti ,ja kysyi , Haluatko sinäkin synnit anteeksi , Karlo vastaa ,kyllä .
Se ei ollut mikään ilta reissu , siinä on ollut 1-2 Kestikivari paikkaa /sivu ,,virma
hevonen liikkuu Kirkkoreen kanssa 60 km helposti vuorokaudessa , jos ajatellaan
lähtöä Jalkalasta silloiset tiet huomioituna on heidän yöpyminen ollut Yläneellä .
Yläneeltä , Säkylään ,ja takaisin ,on tietenkin ollut toinen etäppi Sieltä aamulla
jatkaa matkaa kotia . Ei minulla ole 100 varmaa tietoa , mutta oletan että siihen
aikaan oli tietenkin kaikki yhtä ja samaa LLL:suutta . . sitä samaa kuin täällä
p-joella , jonne tuli LLL:suus . 1867 , kirjattu Kunan Historiaan , Tämä on tullut
syjäntaan kylään ,heikkilän taloon , ja esikoiset n.1903 -4.
Heikinsuolle takaisin , Kaarlo on ostanut Närppin talon suolta jonkin kokoisen alueen , ja koska Heikki Näppi on ollut myyjä , on luonnollista että nomeksi on
laitettu Heikin suo yhteen Heikinsuo osto on tätynyt olla n.1895-6 , koska hän
alkanut kuokki maita pelloksi pian , Kaarlo ihastui Jalkalassa naapurin tyttöön
Heidät on vihitty , n.1897 jolloin Alksanra on vielä ollut 16. v. mutta ehti täyttää
17 ennenkuin esikoinen syntyi He ovat muuttaneet asumaan n.1899 silloin .
on Kristillisyys muuttanut kylään ,,jos kuitenkin tarkennetaan .Samuli Wettasjärvi
ja Viktor Appelqvist ,olivat kierroksella 1902 Turussa , Keväällä ,
ja kunpikin Nikut 1903. samoin keväällä . eli noihin aikoin ..
Koska tuli kristillisyys Heikin suolle .
20
174
Vastaukset
- huhhuijaasentään
Aijai että ehti sentään täyttää 17 !
siinä on kaarlella ollut perisynnin kans tiukkaa, ja häviö tuli ! - teu.
No joo niintietenkin , me emme tiedä kaikee muttaolen kuullut että asiat on hoidettu
Pöytyän papin kanssa , anoivat lupaakin hakea että tulisi edes laki täytettyä .
Anomus ol tullut kuitenkin takaisin , kun kapituli osasi laskea , että synnytys menee
17 vuotiuden jälkeen Ja vihitty pari on täysikänen Vihkimis toimen jälkeen.
Sen suhteen että Kraalo kuoli 1964 siis n.60,v. päästä , on hän saanut synnit ante-eksi Herrallta ,ja kumppaneilta Hän oli miltei 92 vuotias . suku oli tullut Yläneeltä
Santraksi sanottu vaimo , kuoli n.56v. nänen suku oli niinijolta suistosta Loimi joen
yhtymä kohdasta , suku oli ollut siellä 350,vuotta ,,Lintula. - tey.
Tuossa tilikinjo kerrottua ,santran suku se oi ollut 350 vuotta Loimijoen ja Niinijoen suistossa , nyt vähän Kaarlen tarinaa Akluisä Lauri yrjonpoika on
vihitty 1550 Yläneellä muita papereita ei ole tallessa siihen aikaan kirkko paloi ja paperit mukana (tai oli iso viha tai muu sota ,,tämä yrjönpoika (eli vanhaan kirjaan menee isä kun on ollut Yrjö ,
Niihin aikoihin kun Agricolan Raamattu tuli 1642 , on myös haudattu ensimmäinen esiisä ,kirkkoon Yläneen Kirkkoon , ja heitä on siellä useita seuraava mielenkiintoinen
Lampuoti miehen puoli äveriään Torppasin tutär on vihitty 5.12-1830 , pap
pi on kirjoittanut kirjansa sivuun,morsiammella oli Morsiuspuku, noin 50 v.vuoden päästä
Kaarlon isä on ostanut Pöytyän Jalkalasta tilan lähiosoite on uhhettunut sen tiedän
että sukua asuu vielä niillä paikkeilla 1992. tienoilla .
Tuosta laurist joka on vitty 1550 voisi vanhasta kirkonkirjasta päästä vielä vähän
Takaisin päin siihen aikaan miehet avioitui 27-30 v. ja yrjö on syntynyt joskus 65 v ennen ja on puolstaan ollut noin 30 -32 kun hänet on vihitty . eli varovaisesti nyt
pääsee lukuun 1490 kun yrjo on vihitty ja kun synti on vuosi ollut n.1455, katsellaan
myöhemmin lisää koetan silloin saada oikea papin kirjat lainaksi . Eiköhän kristillisyys liene tullut sinne viimeistään vuoden 1300 tienoissa. Turun tuomiokirkon ensimmäiset vaihett kai rakennettiin joskus 1250?
- teu.
Muuten hyvä pointti mutta me emme noteraa Roomalais katolista kirkkoa .
Vaikka tiedöåämme ettö 1155 Piispa Henrik ja Kuninkas Eerik Pyhä tekivåät
Ristiretkenn suokmeen etuäässä Häeseen siellä on kyllä paljonkatkennut kauloja
Mutta paljon on myös kastettu kun syksy läheni Herrat sopivat ettö Kuninkas lähtee
laivansa kanssa Tukholmaan , Ja kuningas jättää kaiken ylimääräisen muona varan
Piispalle , joka vielä koettaa jatkaa retkeä .
Hän teetättää rekia normaalikoisia ja yhden ruusen , johon asetetaan kaikki tilaa vie-
vät kamat kun normaali reki on ollut n1x4 m tämä iso on n.2x6 m ja sitä veti 6 härkää .
Matka ei ollut kaikkein nopeinta kun isoreki vaati tämän tästä kaatamaan puun
he oli tehneet rekiä Pyhärannassa ,, kun lunta oli siihen riittämiin eli reenajoon ja he oliva jouluna vasta lähempnä Euraa Joulu alkoi Tuomaan päivästä ja päättyi
Nuuttiin , siihen aikaan se oli 14. tammikuuta . kun Piispalla oli kirjat tulkki ja
isoja pirtti' hän hoiti sellasta roomalaista ,,, näinä lepo päivinä hän kuuli vauraasta
Köyliön talosta ( Lalli ) ja päätti ajella sinne ,
Sekoitui Henrikin surmaksi , mutta se toinen tarina . - teu.
teu. kirjoitti:
Muuten hyvä pointti mutta me emme noteraa Roomalais katolista kirkkoa .
Vaikka tiedöåämme ettö 1155 Piispa Henrik ja Kuninkas Eerik Pyhä tekivåät
Ristiretkenn suokmeen etuäässä Häeseen siellä on kyllä paljonkatkennut kauloja
Mutta paljon on myös kastettu kun syksy läheni Herrat sopivat ettö Kuninkas lähtee
laivansa kanssa Tukholmaan , Ja kuningas jättää kaiken ylimääräisen muona varan
Piispalle , joka vielä koettaa jatkaa retkeä .
Hän teetättää rekia normaalikoisia ja yhden ruusen , johon asetetaan kaikki tilaa vie-
vät kamat kun normaali reki on ollut n1x4 m tämä iso on n.2x6 m ja sitä veti 6 härkää .
Matka ei ollut kaikkein nopeinta kun isoreki vaati tämän tästä kaatamaan puun
he oli tehneet rekiä Pyhärannassa ,, kun lunta oli siihen riittämiin eli reenajoon ja he oliva jouluna vasta lähempnä Euraa Joulu alkoi Tuomaan päivästä ja päättyi
Nuuttiin , siihen aikaan se oli 14. tammikuuta . kun Piispalla oli kirjat tulkki ja
isoja pirtti' hän hoiti sellasta roomalaista ,,, näinä lepo päivinä hän kuuli vauraasta
Köyliön talosta ( Lalli ) ja päätti ajella sinne ,
Sekoitui Henrikin surmaksi , mutta se toinen tarina .Jos kirjoitan , sen toisen tarinan , nimittäin sitä historiallosempaa ei juuri
suomessa ole. on 1155 tiedot siitä Ristiretkeä muistuttavasta jota KunigasEerik Pyhä
Ja piispa Henrik olivat tehneet ..Nyt oli uitenkin vuosi vaihtunut 1156. Henrik alkoi
valmistautua lähtön Eurasta , ja suuntä olisi köyliö , se Lallin vauras talo , se oli siihen
aikaan , iso , n. 11¨000 ha , jonka maita oli saurinosa saaren siis köulön järven ulko
puolella , mutta tolo oli Saaressa .
Kun he oli siis piispan matkalaiset päässet Eurasta irti , jossaolivat olleet Joulua viettämässä,,, Niihin aikoihin oli joulu alkanut Tuomaan päivästä ja loppui Loppi-
aisen jälkeen nuuttin , Tahi jo sitä ennan Jos Piispaa kovistettiin , sillä ruokavarat
siihen aikaan ei olleet Isoille vieraille oikein suotavat .
Niin tai näin , piispa oli kuullut Köyliön vauraasta talosta ja oli nyt Loppiaisen jälkeen
sinne matkalla , kun hän seurueensa kanssa saapuu pihaan , Hänen epäonnekseen
Isäntä Lqalli on lähes 20 Renginsä kanssa Metsällä . Piispa toimii omin luvin ja
ensin sytättää härät , ja hevoset sitten kannattaa Isoon Rekeen Rehua , otattaa
valmista teurasta kellarista ja jonkin verran muitakin ruokaaineita on ainakin
kaksi kertaa emännän juttusilla joka ei lupaa vapaasti mitään tavaaraa ja ilmoittaa
että kun Lalli tulee Mets'ltä hän vaatii tilin . , Piispa koettaa hoputtaa seurueensa
liikkeelle , ,
noin 2.ip saa lähdon aikaiseksio,kestää vielä reilun tunnin kun Lalli tulee miestensä
kanssa pihaan , lalli on jo huomannut härkien sontaläjät yms. ottaa lylyn ja kalhun
jaloista ja jouksee mutalla aseleella katsomaan mitä emännälle luuluu , Kertrud
selirrää sen minkä tietä , tähän menee 5-6 minuttia , Lalli lähtee takas pihaan on
jo kaikki miehet tulleet metsältä , potkaisee lylyn ja kalhun jalkoihinsa muutalla
sanalla antaa ohjeet , ja rkien jäljille (otettakoon nyt huomioon ) että Isäntä lähtee ryöstäjan perään ,
Hänellä on edelleen kirves vyötäisillään , ja hyvä kunto ei aikaakaan n.15 minsaa
ja saa retkueen näkyviinsä (ovat menossa vielä Köyliön järven jäällä kohti Pyhä järveä , n.5-6 minuutin päästä on Lalli , Piispa Henrikin kohdalla , aikailematta
yhtään on Lalli irrottaut taas Hiihtimet , hyppää Rekeen Kirves on kädessä ja
seuraavalla hetkellä on henrikin pää halki , kaikki tapahtunut niin pian että kuk-
aan piispan seurueesta ei ole ehtinyt tehdä mitään .
Nyt tulee Lallin sivakat miehet on paikalla Lalli irrotutuu Reestä ja laittaa sivakat
jalkaan , ja alkaa matkan kotia , kun he tuleen pihalle , on lannan siivottu ,sauna
on lämpiämässä Pirtissä on palasta , on pikkulauantai , Joku metältä tullut nylkee
saalista jonka ehtii ennen saunaa, Tammikuu 1156 .ke .veikan päivä. teu. kirjoitti:
Jos kirjoitan , sen toisen tarinan , nimittäin sitä historiallosempaa ei juuri
suomessa ole. on 1155 tiedot siitä Ristiretkeä muistuttavasta jota KunigasEerik Pyhä
Ja piispa Henrik olivat tehneet ..Nyt oli uitenkin vuosi vaihtunut 1156. Henrik alkoi
valmistautua lähtön Eurasta , ja suuntä olisi köyliö , se Lallin vauras talo , se oli siihen
aikaan , iso , n. 11¨000 ha , jonka maita oli saurinosa saaren siis köulön järven ulko
puolella , mutta tolo oli Saaressa .
Kun he oli siis piispan matkalaiset päässet Eurasta irti , jossaolivat olleet Joulua viettämässä,,, Niihin aikoihin oli joulu alkanut Tuomaan päivästä ja loppui Loppi-
aisen jälkeen nuuttin , Tahi jo sitä ennan Jos Piispaa kovistettiin , sillä ruokavarat
siihen aikaan ei olleet Isoille vieraille oikein suotavat .
Niin tai näin , piispa oli kuullut Köyliön vauraasta talosta ja oli nyt Loppiaisen jälkeen
sinne matkalla , kun hän seurueensa kanssa saapuu pihaan , Hänen epäonnekseen
Isäntä Lqalli on lähes 20 Renginsä kanssa Metsällä . Piispa toimii omin luvin ja
ensin sytättää härät , ja hevoset sitten kannattaa Isoon Rekeen Rehua , otattaa
valmista teurasta kellarista ja jonkin verran muitakin ruokaaineita on ainakin
kaksi kertaa emännän juttusilla joka ei lupaa vapaasti mitään tavaaraa ja ilmoittaa
että kun Lalli tulee Mets'ltä hän vaatii tilin . , Piispa koettaa hoputtaa seurueensa
liikkeelle , ,
noin 2.ip saa lähdon aikaiseksio,kestää vielä reilun tunnin kun Lalli tulee miestensä
kanssa pihaan , lalli on jo huomannut härkien sontaläjät yms. ottaa lylyn ja kalhun
jaloista ja jouksee mutalla aseleella katsomaan mitä emännälle luuluu , Kertrud
selirrää sen minkä tietä , tähän menee 5-6 minuttia , Lalli lähtee takas pihaan on
jo kaikki miehet tulleet metsältä , potkaisee lylyn ja kalhun jalkoihinsa muutalla
sanalla antaa ohjeet , ja rkien jäljille (otettakoon nyt huomioon ) että Isäntä lähtee ryöstäjan perään ,
Hänellä on edelleen kirves vyötäisillään , ja hyvä kunto ei aikaakaan n.15 minsaa
ja saa retkueen näkyviinsä (ovat menossa vielä Köyliön järven jäällä kohti Pyhä järveä , n.5-6 minuutin päästä on Lalli , Piispa Henrikin kohdalla , aikailematta
yhtään on Lalli irrottaut taas Hiihtimet , hyppää Rekeen Kirves on kädessä ja
seuraavalla hetkellä on henrikin pää halki , kaikki tapahtunut niin pian että kuk-
aan piispan seurueesta ei ole ehtinyt tehdä mitään .
Nyt tulee Lallin sivakat miehet on paikalla Lalli irrotutuu Reestä ja laittaa sivakat
jalkaan , ja alkaa matkan kotia , kun he tuleen pihalle , on lannan siivottu ,sauna
on lämpiämässä Pirtissä on palasta , on pikkulauantai , Joku metältä tullut nylkee
saalista jonka ehtii ennen saunaa, Tammikuu 1156 .ke .veikan päivä.Köyliöstä ei kuitenkaan ole Auraan sataakaan kilometriä, joten eiköhän kristillisyys ehtinyt Heikinsuolle jo vuoteen 1200 mennessä. Paljon ennen lestadiolaisia.
Lutherin vaikutus alkoi vasta 15. vuosisadan (= 1400-luvun) lopulla joten eikö katolisuus ollut vielä se oikea usko kristillisyyden tullessa Heikinsuolle?- teu.
exhellari86 kirjoitti:
Köyliöstä ei kuitenkaan ole Auraan sataakaan kilometriä, joten eiköhän kristillisyys ehtinyt Heikinsuolle jo vuoteen 1200 mennessä. Paljon ennen lestadiolaisia.
Lutherin vaikutus alkoi vasta 15. vuosisadan (= 1400-luvun) lopulla joten eikö katolisuus ollut vielä se oikea usko kristillisyyden tullessa Heikinsuolle?Kai tuohon on totuuden nimissä vastattava , mitä teidän ,
Uudentalon pappa oli uskottomista vanhin asukas kylän pohjois -
Koilisen laidalla ,,"Väljä "nimi oli Saari , sukuku oli vanha melkein keskeelä
silloista kylää Rindel vanha Mutta ei tarpeeksi , Seppälä suon laidalla
ei tarpeeksi vana , Tulonen , luulen että nimensöä väärti ,Isoniitty saattaa
olla tarpeeksi vanha mutta alkaa olla kylän toisessa päässä ja kuuluisi
paremminkin Mäenpään kylään , mutta kun on samaa aukee aivan Kyrön
reunaa hipen , Ikä riittää , mutta nimistäö ei ole tullut kylää .
Vaan Kaarlo on kohdannut , raivannut , Rakentanut , ja kauivanut sinne
oman kylän , kuin jo kirjoitin n. 1895 . Alkaen .
Tuosta Isostaniitusta oli noin 2 km, Kirkkoon , Kirkko Perustettu siinä
1700 lopulla /1800 alussa Uskon puhdistrus taphtui Suomessa n.1531-9
Elikkä siitä voi puhua , Silloinen kunta oli Marttilasta lohkaistu , Karinainen .
sillä on 600 vuoden historia se voisi ylettyä katoliseen aikaan muttei kiinnosta
Sitten ennen ;LLL:n oli Varsinais -suomen Alueella Vahva Evankeliumliike
jota johti 1859 Rovasti Hedberg ,1862 Kemiön kirkon kautta ja oli Vanhoja Paavo
Ruotsalisen herätys liikkeen johtomiehiä , Noin 1836-42 sitten hän pyrki siitä
irrottautunaan 1842-44 ja perustamaan Evankeelisen suunnan , onnistuen niin
että sitä oli jo phjanmaallakin ..
Kun nyt tarkemmin muistelen ,olen minä kuullut siitä n.1954 ainakin
Malisen mummon kotona oli Lähetys ilta , ja muistelen että Evankeelisen
liikeen hyväksi laitettiin kolehti , kun tämä oli 1954 . luulen että Hedberin
taustaa oli aiemmat kristillisyydet Tai siis Evankeelinen liike . Levisi lounais-
suomeen 1870 , erittäin runsaasti .
Sitten Hedbegin jumaluusopillinen Testamentti oli "Johdanto seurakuntamme tunnustus lukuihin " 1878.. teu. kirjoitti:
Kai tuohon on totuuden nimissä vastattava , mitä teidän ,
Uudentalon pappa oli uskottomista vanhin asukas kylän pohjois -
Koilisen laidalla ,,"Väljä "nimi oli Saari , sukuku oli vanha melkein keskeelä
silloista kylää Rindel vanha Mutta ei tarpeeksi , Seppälä suon laidalla
ei tarpeeksi vana , Tulonen , luulen että nimensöä väärti ,Isoniitty saattaa
olla tarpeeksi vanha mutta alkaa olla kylän toisessa päässä ja kuuluisi
paremminkin Mäenpään kylään , mutta kun on samaa aukee aivan Kyrön
reunaa hipen , Ikä riittää , mutta nimistäö ei ole tullut kylää .
Vaan Kaarlo on kohdannut , raivannut , Rakentanut , ja kauivanut sinne
oman kylän , kuin jo kirjoitin n. 1895 . Alkaen .
Tuosta Isostaniitusta oli noin 2 km, Kirkkoon , Kirkko Perustettu siinä
1700 lopulla /1800 alussa Uskon puhdistrus taphtui Suomessa n.1531-9
Elikkä siitä voi puhua , Silloinen kunta oli Marttilasta lohkaistu , Karinainen .
sillä on 600 vuoden historia se voisi ylettyä katoliseen aikaan muttei kiinnosta
Sitten ennen ;LLL:n oli Varsinais -suomen Alueella Vahva Evankeliumliike
jota johti 1859 Rovasti Hedberg ,1862 Kemiön kirkon kautta ja oli Vanhoja Paavo
Ruotsalisen herätys liikkeen johtomiehiä , Noin 1836-42 sitten hän pyrki siitä
irrottautunaan 1842-44 ja perustamaan Evankeelisen suunnan , onnistuen niin
että sitä oli jo phjanmaallakin ..
Kun nyt tarkemmin muistelen ,olen minä kuullut siitä n.1954 ainakin
Malisen mummon kotona oli Lähetys ilta , ja muistelen että Evankeelisen
liikeen hyväksi laitettiin kolehti , kun tämä oli 1954 . luulen että Hedberin
taustaa oli aiemmat kristillisyydet Tai siis Evankeelinen liike . Levisi lounais-
suomeen 1870 , erittäin runsaasti .
Sitten Hedbegin jumaluusopillinen Testamentti oli "Johdanto seurakuntamme tunnustus lukuihin " 1878..Liittyykö tämä sinun selvityksesi johonkin edellä sanomaani vai onko kyse vain ihan irrallisesta muistelmasta? Tuossa on jotain historiallisia tietoja, ehkä faktoja, mutta muuten koko jutussa ei ole päätä eikä häntää.
- teu.
exhellari86 kirjoitti:
Liittyykö tämä sinun selvityksesi johonkin edellä sanomaani vai onko kyse vain ihan irrallisesta muistelmasta? Tuossa on jotain historiallisia tietoja, ehkä faktoja, mutta muuten koko jutussa ei ole päätä eikä häntää.
Jos henkilö , joka tiedustelee yo. asioita ,,pitää joka asia kertoa juuri noin ,
Koska kukaan ei tiedä eikä tunnusta metsästä vänhempia asioitas , niinkuin
kukanyt kävisi vanhoja Piispa henrikin aikaisia kertomaan kun sen vertaa
mitä siitä on mulla , ei ole kellään muulla. , siis sen viesti asiat on oikeita joka sana
mutta pitää tietää mitä kysyy. saa sitten vastauksen kin oikein ..
Jos et tiedä Hedberirtä mitään , et tiedä muistakaan asioista ,
Nimittäin kaikki vaikuttaa kaikkeen , kannattaa ottaa selvää
vain sitä kautta voi saada tietoja , jotka ei tietenkään kaikkia kiinnosta - teu.
exhellari86 kirjoitti:
Köyliöstä ei kuitenkaan ole Auraan sataakaan kilometriä, joten eiköhän kristillisyys ehtinyt Heikinsuolle jo vuoteen 1200 mennessä. Paljon ennen lestadiolaisia.
Lutherin vaikutus alkoi vasta 15. vuosisadan (= 1400-luvun) lopulla joten eikö katolisuus ollut vielä se oikea usko kristillisyyden tullessa Heikinsuolle?Niin se oli koko kylä vielä metsää siihen asti kun Kaarlo muutti sinne n.1897-8
Ja se mikä ei olllut metsää se oli suota .. Mitäpä siellä ennen kristillisyyttä
olisi tarvittu kun ei asukkaitakaan ollut .. joten kaalro sen toi kuten asutuksenki,.,
Löysin kerran meidän pellolta ,kasipiippuisen käsiaseen -54 siinä oli niin laho perä
ett'ä se mureni käsiin minulle näytettiin että se on ollut ratsumiehen omaisuutta
sen pellon multas oli täsin mustaa sellaista ryynimäistä joka kasvoi hyvin . siitä
noin satametriä oli kaivo ja siitä io m talo toisiin suuntiin oli maita 350 m vas ja
400 metriä oik. Isoon ojaan asti meidän pellot oli sieltä päästä 200m .
- teu.
Ehkä vielä palaan ,Piispa tarinaan , mutta xn. tietoon ei ole mennyt että
se ei ollut kristillisyyttä ,jota miekalla vietiin eteen päin . se on jotain muuta
Katolilaisuutta (Roomalaiskatolilaisuutta ) sikasi seuraavan tanan teen
Turun liepistä jossa tullipaika oli LIEDON VANHA LINNA 1050,, se antaajatkona koroista ja turkua , r4akentaa linnaa ja Tuomiokirkkoa .
Sellainen seikka että UISKO tyyppisillä laivoilla matkustettiin Aurajokea vilä
aika kauas ,,maan nousemat johtivat veden laskuun ja aikaa myöten joet
oli tullut huonoiksi kulkea , Niin tämä Aurajokikin .- teu.
Kun ajatellaan maan korkeuksia 1050 jolloin Liedon vanha linna oli toiminun kauan
Niin veden määrät oli niinpaljon isommat , että uiskolla pystyi purjehtimaan Tai soutamaan vaivatta , väähää aikaisemmin n. tuhat vuonna oli Viikingit löytäneet
reitin ja paljonkin sotineet vielä kun Viikingien aika läheni loppua n.1030 paikoin
tuntui kuin vesikin olis lakenut nopeammin , n. 1050 ei enää kaikkialle viikingit
päässet , vaikka uisko kulkihyvin sen köli kulki n, 80 cm veden pinnasta jotenka
sen matka saattoi hyvin heikossakin olosuteissa jartkua .. silloin oli tulli Liedon linnan potilla , Uiskot voivat vielä jatkaa AURAAN ja KUUSKOSKEENASTi. Siellä oli
esteitä , tämän vallin jälkeen PITÄJÄNVUORELLA oli HAUTOJA KIVIRÖYKKIÖINEEN SUURI HAUTAVALLEJA ,
mutta palataan Lietoon , Malli oli Mäki linna Joka oli Kaksi porttinen , kummatkin
oli tyylillisesti varustettu kuin siihen aikaan oli tapa , porttien jälkeen n.3o m alkoi
ymprys valliaita joka oli oletetun vihollisen kohdita varho patsas tyyppinen ja vä-
hemmän vaaralliselta kohdalta Lamo hirsi tyyppinen ylenpänä oli vielä varaus jos jostakusta olisi vihollinen päässyt tunkeutumaan ala varuseen sisään .
Tullin takia joen rannassa oli tulli maja varastoineen , ja rauhan aikana linnassa oli
harva mihitys ,,kun vihollinen uhkasi oli naisia ja lapsia mahdollisuus suojata siinä
200-240 ja taistelukuntoisia miehiä n.100 .
Jos nyt ajatellaan viikingiä 1 laivaan mahtui n45-50 miestä ,
N, 1060 ->vihillinen oli Novgorodilaiset , määrät vähän isommat , mutta käynnit
vähän harvemmat .
Kun maanousja oli tapahtunut samalla vesi laski alkoi olla omien kuljetustnkin
kanssa hankaa todella ei päässyrt vihllinenkaan , Koroisten kohdilla kallionkuve
tuliesiin kuin myllyn pato . sillin päätettiin rakentaa kaupunki tuon padon liepelle
ehkä 1200 luvun alussa heti , siirrettiin Piispan paikka Nousiaisista Koroisiin .
kunnes se Tuomiokirkko oli saatu rakenteille ,"linnaa opoli myäs rakennettu "
ja se eteni niin että 1250 oli ensimmäiset varustukset kunnossa ja isoon
vaikeuteen aika teki parannusta ja siitä johtuen Piispa siirrätti taas majansa
Kunnes Piispan paikka siirrettiin 1290 turkuun jossa alkoi olla hyölinna , ja
asutustakin sen verran että palvelukuntaa löytyi , mutta siviilien oli paettava
ns. piilopirtteihin ja mailla oleviin sukulaisiin . - teu.
teu. kirjoitti:
Kun ajatellaan maan korkeuksia 1050 jolloin Liedon vanha linna oli toiminun kauan
Niin veden määrät oli niinpaljon isommat , että uiskolla pystyi purjehtimaan Tai soutamaan vaivatta , väähää aikaisemmin n. tuhat vuonna oli Viikingit löytäneet
reitin ja paljonkin sotineet vielä kun Viikingien aika läheni loppua n.1030 paikoin
tuntui kuin vesikin olis lakenut nopeammin , n. 1050 ei enää kaikkialle viikingit
päässet , vaikka uisko kulkihyvin sen köli kulki n, 80 cm veden pinnasta jotenka
sen matka saattoi hyvin heikossakin olosuteissa jartkua .. silloin oli tulli Liedon linnan potilla , Uiskot voivat vielä jatkaa AURAAN ja KUUSKOSKEENASTi. Siellä oli
esteitä , tämän vallin jälkeen PITÄJÄNVUORELLA oli HAUTOJA KIVIRÖYKKIÖINEEN SUURI HAUTAVALLEJA ,
mutta palataan Lietoon , Malli oli Mäki linna Joka oli Kaksi porttinen , kummatkin
oli tyylillisesti varustettu kuin siihen aikaan oli tapa , porttien jälkeen n.3o m alkoi
ymprys valliaita joka oli oletetun vihollisen kohdita varho patsas tyyppinen ja vä-
hemmän vaaralliselta kohdalta Lamo hirsi tyyppinen ylenpänä oli vielä varaus jos jostakusta olisi vihollinen päässyt tunkeutumaan ala varuseen sisään .
Tullin takia joen rannassa oli tulli maja varastoineen , ja rauhan aikana linnassa oli
harva mihitys ,,kun vihollinen uhkasi oli naisia ja lapsia mahdollisuus suojata siinä
200-240 ja taistelukuntoisia miehiä n.100 .
Jos nyt ajatellaan viikingiä 1 laivaan mahtui n45-50 miestä ,
N, 1060 ->vihillinen oli Novgorodilaiset , määrät vähän isommat , mutta käynnit
vähän harvemmat .
Kun maanousja oli tapahtunut samalla vesi laski alkoi olla omien kuljetustnkin
kanssa hankaa todella ei päässyrt vihllinenkaan , Koroisten kohdilla kallionkuve
tuliesiin kuin myllyn pato . sillin päätettiin rakentaa kaupunki tuon padon liepelle
ehkä 1200 luvun alussa heti , siirrettiin Piispan paikka Nousiaisista Koroisiin .
kunnes se Tuomiokirkko oli saatu rakenteille ,"linnaa opoli myäs rakennettu "
ja se eteni niin että 1250 oli ensimmäiset varustukset kunnossa ja isoon
vaikeuteen aika teki parannusta ja siitä johtuen Piispa siirrätti taas majansa
Kunnes Piispan paikka siirrettiin 1290 turkuun jossa alkoi olla hyölinna , ja
asutustakin sen verran että palvelukuntaa löytyi , mutta siviilien oli paettava
ns. piilopirtteihin ja mailla oleviin sukulaisiin .1290 tuli Turku pääpakaksi Suomerssa jonka se sai pitää n.1827 asti .
V_S :n historia oli aina 1827 saakka sama kuin suomen historia tämän
kuvaa sekin että maakunnan nimi suomi on tullut koko maan nimeksi
V_S:n asuttamista voidaan akaa seuraamaan ruotsista tulleiden kuninkaiden ynnä Sotapäälliköiden ,jotka toivet muutamia uudisasukkaita kerralla n.1030 lähtien
joten V_S;n tuli muitakin kuin sumalaisia .
Noihin aikoihin Viikingien vaellukset väheni kovaa vauhtia , Ei ilman vihollisia ollut
sen jäkeenkään , Nouvgorodilaiset lisäsivät kierroksia ,ja joku muukin oli .
Ne ruotsalaiset uudisasukkaat oli silloisia kristittyjä (eli Roomalaiskatollisia
Eli ennen Piispa Henrikkiä täällä oli jo USKO , määristä en tiedä , mutta se
on siinä helpotus ettei tinnyt kukaan muukaan .
Ns. suomen,oikeuden kylöät jotka suorittivat veronsa viljassa , oli asutettu jo ennen 1300. ,,sijaitsevat jokien Alajuokuilla siinä varsilla . sen sijaan Ruotsalaiset oikeuden kylät , jotka sijatsivat jokien yläjuoksun tienoilla Tai rannikolla tai lähi saarilla näyttivät tällöin vielä olleen ERÄMAITA , joita käytettiin nautintamaina .
Kruunun aloitettua voimakkaanasutotominnan n. 1300 -- asutukset saatiin valmiiksi
n.1500 .ja ne maksoivat Voi veroa . V-S:ssa oli 1510. 64 seurakuntaa ja keskiajan
lopussa 27 kirkkoherrakuntaa , sekä 2 Papillista ja 10 papitonta kappelia .
Monet Maakunnan kivikirkoista on koristeltu keskiaikaisin seinä ja holvimaalauksin
Varinais- Suomen keskiaikainensinetti , jonka vanhin tunnettu painama on 1322.
Tunnuksena oli Neitsyt Maria ja lapsi , sitten 1326. on V- S sinetti .
V-S:n on säilynyt isoista sodista Tanskalaise käviväy hätistämässä 1500 luvulla
Johtuen Kustaa vaasan poikien valtataistelusta , 1599 Taistelivat Marttilassa ,
Kaarle herttuan ja hänen vastustajansa välit selviksi...1713 ison vihan aika
Venäläset valloitti Turun , joka pysyi heillä sen sodan loppuun . Samoin
pikkuvihan aikana Turku jouti jälleen Venäläisten alaisuuteen .
V. 1808 Turku vallattiin vielä , tämän sodan aikana Ruotsi teki maihin nousu yrityksiä, useita ei onnistneet , kunnes velkualla järjestivät Merisodan jonka
Ruotsihävisi , 18. syyskuuta . niin oli Suomi venjan Vapussotaan asti. ...
"se ei ollut kristillisyyttä ,jota miekalla vietiin eteen päin"
Oliko se sitten islamia vai mitä?- teu.
No tottakai se oli silloin , en minäkään luule että 624 jKr. syntynyt " usko" olisi
seilaillut täällä .
Mutta Piispa Henrikillä oli toisen lainen kristillisyys ,jota me tänään miellämme
He Kuningas Eerik Pyhä ja Piispa Henrik olivat kännyttäneet Vanjan selän
tuntumassa paljon ihmisiä , sotilaat ajoivat Hämeen asukkaita Kasteelle , Ja
rannassa oli kysymys uskooko ja kastetaanko , jos punoi päätä en halua
kaula katkaistiin koko 1155 Kesän kyllä katkesi kauloja mutta kyllä siellä
kastettiinkin taru kertoo että vanajan seltä kun kastetut halusi kotiin , saivat
mennä , Hämeenlinnassa , siinä idänpäässä on järvi johon moni pulahti un
tuli sieltä vanajan vaeden varrelta Kastettuna , he sanoivat minä kadun tätä
kastetta ja huudon pois kasteen jonka piispa antoi ., näin ajateltiin silloin
oletko miettinyt miten tälläinen sopisi nyt 858 vuotta myöhemmin. .. - teu.
teu. kirjoitti:
No tottakai se oli silloin , en minäkään luule että 624 jKr. syntynyt " usko" olisi
seilaillut täällä .
Mutta Piispa Henrikillä oli toisen lainen kristillisyys ,jota me tänään miellämme
He Kuningas Eerik Pyhä ja Piispa Henrik olivat kännyttäneet Vanjan selän
tuntumassa paljon ihmisiä , sotilaat ajoivat Hämeen asukkaita Kasteelle , Ja
rannassa oli kysymys uskooko ja kastetaanko , jos punoi päätä en halua
kaula katkaistiin koko 1155 Kesän kyllä katkesi kauloja mutta kyllä siellä
kastettiinkin taru kertoo että vanajan seltä kun kastetut halusi kotiin , saivat
mennä , Hämeenlinnassa , siinä idänpäässä on järvi johon moni pulahti un
tuli sieltä vanajan vaeden varrelta Kastettuna , he sanoivat minä kadun tätä
kastetta ja huudon pois kasteen jonka piispa antoi ., näin ajateltiin silloin
oletko miettinyt miten tälläinen sopisi nyt 858 vuotta myöhemmin. ..MINÄ KIRJOITIN TÄNNE EILEN N.4800 MERKKISEN SARJAN MM. SIITÄ
MITEN kAALO OLI RAKENNUKSIA JA NIIDEN JÄRJSTYKSISTÄ MUTTA
koneeni ei ottanut vastaan /lähettänyt mitään , se on tälläiselle 2 sormi
miehelle yli tunnin rupeama , meinaan ,jos se johtuu enirosta korjatkaa
usemman niitä Tropattu. - teu.
teu. kirjoitti:
MINÄ KIRJOITIN TÄNNE EILEN N.4800 MERKKISEN SARJAN MM. SIITÄ
MITEN kAALO OLI RAKENNUKSIA JA NIIDEN JÄRJSTYKSISTÄ MUTTA
koneeni ei ottanut vastaan /lähettänyt mitään , se on tälläiselle 2 sormi
miehelle yli tunnin rupeama , meinaan ,jos se johtuu enirosta korjatkaa
usemman niitä Tropattu.Kaarlon rakennukset H-suolla oli pikku hiljaa muodostumassa neliöön,
Josta oli kartano tyyppiset puitteet . se alkaa länsi koilinen reona talon ja ratas vavajan välisä oli portti ja tie , sitten talli ja navetta Ruuma joka oli kulmassa jua
koiliseen nuori kaja sikala heinä lato lampola kaakon kulmaan kanala sauna
tulo tie portti valtavan tuuhea sireeni lehtimaja joka kulmautui taloon sen sivu
oli etelä lunas alkujaan talo on ollut kapeampi kuin minkä minä muistan
koska se oli esin rakennettu n.1898. ja arkkitehtuuri on ollut aikaan passaava
pitkän omainen jossa sali kamari ,ja toinen kamari porstua kamari siinä eteinen
ja kookas pirtti , tämä oli noin 32m /sivu
Umpi kartano piti olla 40m /sivu Tai enemmä Tarkoitus oli että esim. Susi ei
tulisi pihaan , ja jos niitä oli ne voitiin pitää loitolla koti piiristä , ja elää nomi-
elämää pihapiirissä ,, tämän suon nimi oli Heikin suo , sehän oli Närpin heikki
jolta , Kaarlo oli ostanut maat .. Kun Kaarlo oli tehnyt jo jonkinverran peltoja
ja kun h'än oli saanut talon ja muita vättämättömi Rakennettua oli peltoa jo
n.12 ha , sitten hän päätti että sandran vatsakun alkoi pyöristä tehtiin 2 ha
joka lapselle että leipä riittää .
Länsi koilinen sivulla oli Iso-oja jonka toiselle p uolelle hän laati Riihen sen
toinenpää oli laudoista jonkinlainen luuva , ja toinen pää Hirsistä se oli kookas
mutta kyllä tuli ha :jekin . saman ojan talonpule3iseen reunaan vähän ylemmä
hän laitti kellarin aika kookkaan , kellarin edessä n. 10 m oli leikkimökki jossa
sai kesällä leikkiä ,muuten se oli hernevarasto aitta oli kellarista taloonpäin kui-tenkin pois pihapiiristä .
Meidän Äidillä oli perintö osa vähän yli 7Ha, jonka Äitini myi vanhimmalle siskolle
kun Isän veli oli kaatunut ja joka piti olla jatkaja filimussuolla kaikkea tarvittiin kun
sinne muuttivat , vanhempi veli oli syntynyt -43, Kaarlon talossa , minä synnyin
Filimussalla Arvolan talossa -45. siskoni -48. , sitten aloin tuntemaan että ilmassa
oli muutakin kuin suurta herätyksen tuntua , Naapurin isäntä oli alkanut aamuisin
posmotiluijaa , niin että vanhempani saivat ylen tarpeeksi hänestä ,
Ja kävivät huldan luona ja Jalmarin toiedustelivat onko Reunamaa myytävänä
ja mitä maksaa sopisivat Jalmarinkanssa että Hän tekee vesikattoon 9x10 talon
vuosi oli -50 ja maat ja vesikatton talo 950.000senajan mk Tulimme filimmussulta
kuorma-autoilla jouluksi -50 huldan tykö ja asuimme siinä sen talven .
Salosen Vihtorilta isä osti revittyä pehkua niin että lattioihin tuli 45 cm (trosti)
Haapasen pappa muurasi meille leinon Hellan ja piipun .ja nitsit.
Kaarlo pappa oli savivelliä vääntämässä jo ekana aamuna ajoissa
Siihen aikaan ja paljon aiemminkin Kaarlo oli asunut sen ison ojan
riihen puoleisella reunalla mutta ,lähempänä kellaria, ehk'ä heti
sodan jalkeen ..tämmöistä nyt tälläkertaa.. - teu.
teu. kirjoitti:
Kaarlon rakennukset H-suolla oli pikku hiljaa muodostumassa neliöön,
Josta oli kartano tyyppiset puitteet . se alkaa länsi koilinen reona talon ja ratas vavajan välisä oli portti ja tie , sitten talli ja navetta Ruuma joka oli kulmassa jua
koiliseen nuori kaja sikala heinä lato lampola kaakon kulmaan kanala sauna
tulo tie portti valtavan tuuhea sireeni lehtimaja joka kulmautui taloon sen sivu
oli etelä lunas alkujaan talo on ollut kapeampi kuin minkä minä muistan
koska se oli esin rakennettu n.1898. ja arkkitehtuuri on ollut aikaan passaava
pitkän omainen jossa sali kamari ,ja toinen kamari porstua kamari siinä eteinen
ja kookas pirtti , tämä oli noin 32m /sivu
Umpi kartano piti olla 40m /sivu Tai enemmä Tarkoitus oli että esim. Susi ei
tulisi pihaan , ja jos niitä oli ne voitiin pitää loitolla koti piiristä , ja elää nomi-
elämää pihapiirissä ,, tämän suon nimi oli Heikin suo , sehän oli Närpin heikki
jolta , Kaarlo oli ostanut maat .. Kun Kaarlo oli tehnyt jo jonkinverran peltoja
ja kun h'än oli saanut talon ja muita vättämättömi Rakennettua oli peltoa jo
n.12 ha , sitten hän päätti että sandran vatsakun alkoi pyöristä tehtiin 2 ha
joka lapselle että leipä riittää .
Länsi koilinen sivulla oli Iso-oja jonka toiselle p uolelle hän laati Riihen sen
toinenpää oli laudoista jonkinlainen luuva , ja toinen pää Hirsistä se oli kookas
mutta kyllä tuli ha :jekin . saman ojan talonpule3iseen reunaan vähän ylemmä
hän laitti kellarin aika kookkaan , kellarin edessä n. 10 m oli leikkimökki jossa
sai kesällä leikkiä ,muuten se oli hernevarasto aitta oli kellarista taloonpäin kui-tenkin pois pihapiiristä .
Meidän Äidillä oli perintö osa vähän yli 7Ha, jonka Äitini myi vanhimmalle siskolle
kun Isän veli oli kaatunut ja joka piti olla jatkaja filimussuolla kaikkea tarvittiin kun
sinne muuttivat , vanhempi veli oli syntynyt -43, Kaarlon talossa , minä synnyin
Filimussalla Arvolan talossa -45. siskoni -48. , sitten aloin tuntemaan että ilmassa
oli muutakin kuin suurta herätyksen tuntua , Naapurin isäntä oli alkanut aamuisin
posmotiluijaa , niin että vanhempani saivat ylen tarpeeksi hänestä ,
Ja kävivät huldan luona ja Jalmarin toiedustelivat onko Reunamaa myytävänä
ja mitä maksaa sopisivat Jalmarinkanssa että Hän tekee vesikattoon 9x10 talon
vuosi oli -50 ja maat ja vesikatton talo 950.000senajan mk Tulimme filimmussulta
kuorma-autoilla jouluksi -50 huldan tykö ja asuimme siinä sen talven .
Salosen Vihtorilta isä osti revittyä pehkua niin että lattioihin tuli 45 cm (trosti)
Haapasen pappa muurasi meille leinon Hellan ja piipun .ja nitsit.
Kaarlo pappa oli savivelliä vääntämässä jo ekana aamuna ajoissa
Siihen aikaan ja paljon aiemminkin Kaarlo oli asunut sen ison ojan
riihen puoleisella reunalla mutta ,lähempänä kellaria, ehk'ä heti
sodan jalkeen ..tämmöistä nyt tälläkertaa..Kaikkiaan on KAARLON pellot olleet n.63-64 hehtaaria , jotka aluksi on olleet
melko vähäiset .. kyllä niitä sodan jälkeen kin vielä tehtiin mutta Kaarlo oli
jo ikä mies eläkkeellä , huvikseen oli vielä mukana me teimme ja kalle
ja Elli teetti meillä 3 ha . Lintulan pojat kunti . - teu.
teu. kirjoitti:
Kaikkiaan on KAARLON pellot olleet n.63-64 hehtaaria , jotka aluksi on olleet
melko vähäiset .. kyllä niitä sodan jälkeen kin vielä tehtiin mutta Kaarlo oli
jo ikä mies eläkkeellä , huvikseen oli vielä mukana me teimme ja kalle
ja Elli teetti meillä 3 ha . Lintulan pojat kunti .Kun sota loppui 1944 oli Kaarlo 72 vuotta ja vapaa palvelusta hänelle tehtiin
pappan tupa jossa asuivat papan kuolemaan asti ,64 ja katri vän pidempäänkin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2307686
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s455180- 594802
- 753468
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko162025Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗321951- 311839
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹441697- 371639
- 1561444