Miksi evoluutio ei karsi tyhmyyttä..

Njaa mikä on tyhmyyttä. Koko käsitteellä on ollut merkitystä vain vajaa satavuotta joten on liian aikaista sanoa karsiiko vai eikö.

Tähän maailmaan tarvitaan tyhmiä ihmisiä pitämään tätä ruljanssia pystyssä ja pyörittämään sitä, muuten älykkäät kuolisivat sukupuuttoon.

Koska tyhmät ihmiset lisääntyvät paljon enemmän kuin esim. korkealle kouluttautuvat älyköt

Eikö maailma ole täynnä melko älyttömiä elukoita?

Älykkyys ei siis ilmeisesti ole kovinkaan tarpeellista.

Tietomäärä maailmassa on kadessakymmenessä vuodessa lisääntyny enemmän ku sitä ennen kahdessatuhannessa vuodessa.

Tyhmyys on suhteellista. Aina puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä Ei sitä voi karsia pois.

Koska älykkyys ei suinkaan ole ainoa asia joka liittyy oleellisesti luonnonvalintaan.
Kaiken avain on se, että laji kehittyy selviytymään parhaiten omassa luonnollisessa ympäristössään.

Miksi evoluution kehitys tekee niin usein lajista älyllisesti tyhmemmän?
Koska selviytymismahdollisuudet kysyvät muutakin kuin älykkyyttä.

Erään teorian mukaan, myös ihmisen on arvioitu tyhmentyvän seuraavassa evoluution vaiheessa.

Ihminen on myös sinänsä hieman poikkeuksellinen, että tämä luonnollinen ympäristö tuntuu hieman kaukaiselta. Evoluutio ei millään pysy ihmisen kehityksen mukana, ja täten yritämme soputua tälläiseen urbaaniin ympäristöön vaikka psyykkeemme käy usein aivan ylikierroksilla.

Tämä myös selittää varmasti monia fobioita. Esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko on hyvin yleistä. Homosapiens on kehittynyt liikkumaan pienissä porukoissa, kuin susi laumassaan, ja täten ihminen on usein peloissaan tai stressaantunut asuessaan pienellä alueella jonka populaatio on aivan liian suuri, ja jatkuvasti joutuu kanssakäymisiin vieraiden homosapienssejen kanssa.

Kyse on primitiivisestä pelon tunteesta tuntemattomia lajitovereita kohtaan. Emmehän me ole tässä 20000 vuoden saatossa vielä ehtineet juurikaan muuttua noista ajoista, jonka takia luonnollinen kuoleman pelko aiheuttaa myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa, koska vielä 20000 vuotta sitten se oli realistinen skenaario että vieraiden lajitovereiden kohtaaminen johti usein kuolemaan.

Älykkyydellä ei tee mitään jos ei ole sydäntä. En usko pätkän vertaa dialektisesta filosofiasta vaikutteita saaneisiin teorioihin joiden mukaan ihmiskunta on jatkuvasti lineaarisella matkalla barbariasta sivistykseen, tyranniasta vapauteen jne., koska koulutus lisää älykkyyttä (tämä osuus on toki totta) ja älykkyys mukamas hyvää käytöstä (tässä on se fallacy). Älykkyyden maksimoinnin sijaan pitäisi keskittyä poistamaan itsekkyys, elitismi, julmuus, tekopyhyys jne., mutta se taitaakin sitten vaatia korkeamman tason geneettistä muuntelua, koska niistä vapaita yksilöitä ei juuri kuvioissa pyöri niin että voisimme vain steriloida kaikki muut.

Sivistyksestä puhuvat ihmiset ovat usein myös valitettavan tekopyhiä. Lapsityövoimaa kolmansissa maissa vastustetaan kovaan ääneen, muttei lainkaan huomioida sitä, että ellei sitä olisi, niin ne työt joutuisi tekemään joku muu, namely koulutettu ja älykäs länsimaalainen, joka ahdistuisi sellaisessa, kun tietäisi paremmasta, toisin kuin ne siellä. Ei lapsityövoima aiheuta mitään KÄRSIMYSTÄ kenellekään, koska eivät ne ihmiset tiedä muusta, sen pitäisi olla ilmiselvää jo siitä että kapinoita ei synny. Ja mitä hyötyä on tarjota koulutusta kolmansissa maissa, kun olosuhteet muuten pysyvät kuitenkin köyhinä, kun älykkäät ja tiedostavat yksilöt kuitenkin sitten suuremmalla todennäköisyydellä turhautuvat köyhiin ja kurjiin oloihin ja tappavat itsensä? Samaa tekopyhyyttä on haivaittavissa myös eugeniikkavastaisuudessa. Inhimillisen kärsimyksen minimoinnilla ei näytä olevan mitään tekemistä sivistyksen käsitteen kanssa.

Enemmän tässä ihmetyttää miksi älykkäitä vielä on. Tämän maailman meininkiä kun katsoo luulisi että kaikki älykkäät olisivat turhautuneet kaikkeen ja tehneet itsemurhan.