Ei saa sanoa olumpialaiset. Ei saa sanoa olimpialaiset. Ei saa sanoa ölympiäläiset. Mutta ei ole mitään syytä sanoa myöskään olympialaiset.
Ei saa sanoa dopungialaiset. Ei saa sanoa dopingialaiset. Ei saa sanoa döpingiäläiset. On sanottava dopyngialaiset. Hienosti, kultivoituneesti, sivistyneesti. Do-pyng-i-a-lai-set. Ja nyt kaikki yhdessä: DOPYNGIALAISET!
Ja arvaatte varmaan, mikä tapahtuma Kiinassa järjestetään vuonna 2008: pekyngialaiset dopyngialaiset!
Ei saa sanoa dopungialaiset. Ei saa sanoa dopingialaiset. Ei saa sanoa döpingiäläiset. On sanottava dopyngialaiset. Hienosti, kultivoituneesti, sivistyneesti. Do-pyng-i-a-lai-set. Ja nyt kaikki yhdessä: DOPYNGIALAISET!
Ja arvaatte varmaan, mikä tapahtuma Kiinassa järjestetään vuonna 2008: pekyngialaiset dopyngialaiset!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Idiootit korostavat tuota dopingia.
Kyllä ne ovat KOVA HARJOITTELU ja SYNNYNNÄINEN LAHJAKKUUS, jotka nostavat urheilijan huipulle.
Se että joitakin huippu-urheilijoita jää kiinni dopingista, osoittaa että ei ole olemassa mitään testeissä näkymätöntä ihmeainetta, joka parantaa suoritusta ja josta ei jää kiinni.
...koska silloinhan urheilijat käyttäisivät tietenkin sitä...
Se osoittaa, että valvonta toimii. Syylliset jäävät kiinni ja heitä rangaistaan.
Iltalehtiä lukevalla roskaväellä on muitakin kummallisia käsityksiä, jotka ovat lähinnä heidän oma ongelmansa.
Taviksilla on varsin sinisilmäisiä käsityksiä huippu-urheilusta.
Hyvin suuri osa kiinnijäämisestä johtuu feikistä aineesta. Urheilija (tai valmentaja) on luullut ostaneensa ainetta A, mutta ilkeä kauppias onkin myynyt ainetta B. Aine B on myös täysin toimiva, mutta se näkyy testeissä paljon pidempään kuin aine A.
Varmasti aitojen ja puhtaiden aineiden hankkiminen on urheilijalle joskus hyvinkin vaikeaa (saa vain apteekista ja vain reseptiä vastaan. Joissain maissa mahdollista saada tiettyjä aineita ilman reseptiä).
Testeissä näkymättömiä ihmeaineita ei ehkä olekaan aina kaikkien saatavilla, mutta lisäksi käytetään hyvin paljon peiteaineita jotka kehittyvät jopa nopeammin kuin varsinaiset dopingaineet. Toisin sanoen kaikkia peiteaineita ei vielä testaajat tunne.
Aineiden testissä näkymisajat vaihtelevat hyvin paljon. Toiset näkyvät vielä kuukauden käytön lopettamisen jälkeen ja toiset vain muutaman päivän. Kilpailukauden ulkopuolella testaaminen on liian satunnaista ja valitettavasti siitä vuotaa joskus jopa tietoa urheilijalle itselleen.... Yleensähän nuo kilpailukauden ulkopuoliset testit tehdään harjoitusleirien yhteydessä ja vastaavissa, jolloin urheilija osaa varautua niihin.
Näistähän ei iltapäivälehdissä puhuta..
Kaikesta huolimatta huipulle noustaan vain kovalla harjoittelulla ja luontaisella lahjakkuudella.