Kirjoittakoot vaikka miten monta ällää kielistä, hän on papukaija eikä välttämättä älykäs jos ei matematiikka ja fysiikka ole ällä myös.
Papukaijako älykäs?
kysynpä vaan
794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No juu, tietyllä tapaa samaa mieltä. Kielten opiskelu on vahvasti ulkoaopettelupainotteista, eivätkä siinä pärjää muut kuin ulkoaopettelusta pitävät. Kielikylvyt ovat sitten eri asioita, niissä joutuu työstämään ajattelun ja kielen suhdetta jatkuvasti. Toisaalta ulkoaopetteluun nojaavat vahvasti myös peruskoulun luonnontieteet, joten henkilö joka ei ole pärjännyt niissä saatta myöhemminkin virheellisesti kuvitella olevansa "matemaattis-loogisesti heikkolahjainen".
Täytyy muistaa että vaatii hyvin erilaista lahjakkuusprofiilia oppia vieraita kieliä hyvin kuin osata käyttää kieltä luovasti. Itselläni on äidinkielen opettajat kehuneet ilmaisutaitoani, mutta vieraiden kielten kuullunymmärtämiset ovat menneet usein surkeasti. Kaveri vetää pelkkiä kymppejä englannista ja japanista mutta seiskoja taideaineista ja luovan kirjoittamisen tehtävistä. En usko sellaisen käsitteen kuin "kielellinen älykkyys" jonka alle nämä molemmat voitaisiin sijoittaa olemassaoloon.
Jos niistä kielistä monetkin on toisilleen läheistä sukua olevia germaanikieliä, onhan se vähän sama jos voisi vedellä ällliä erikseen algebrasta, geometriasta ja Boolen matematiikasta.
Matematiikka on myös harjoittelu asia, vaikka ei olekkkaan ulkoa opiskelemista. Niitä laskuja on harjoiteltava ja opiteltava ne säännöt millä laskuja tehdään
Koko ns "älykkyys" on 90% kusetusta
Matemaattisesti todella lahjakkaille, ja niitä on ennemminkin yksi sadasta kuin yksi kymmenestä, esim. lukion pitkä matematiikka on suorastaan naurettavan helppoa ja he selviävät siitä aika vähällä työllä.
Myös se tapa millä matematiikkaa ja fysiikkaa opetetaan peruskoulussa ja lukiossa on sellainen, että se ei sovi kaikille, ja jotkut savat niistä siksi huonoja numeroita, vaikka voisivat ymmärtää asiat erinomaisesti jos ne esiteltäisiin kiinnostavasti. Juuri koskaan ei kyseisten aineiden tunneilla kerrota, mitä tämä käsiteltävä asia oikeasti ON. Mihin jotain matematiikan menetelmää voidaan käyttää ja mihin ongelmiin vastaavaksi se on kehitelty, tai mistä jotkut fysiikan ilmiöt pohjimmiltaan johtuvat ja miten ne liittyvät toisiinsa. Painopiste on irrallisten faktojen ulkoaopettelulla ja usein pointittomalla laskemisella, ei aiheen filosofisten ja historiallisten yhteyksien ymmärtämisessä. Jos kokeissa kysyttäisiin esimerkiksi "kuinka Newton keksi painovoiman ja kuinka tämä keksintö mullisti maailmaa" eikä "laske 4m/s vastatuuleen heitetyn pallon lentorata" tai "selitä mihin sähkön toiminta perustuu" eikä "laske kuvan virtapiirin kapasitanssit ja resistanssit" voisi moni nykyisin matemaattisista aineista huonoja arvosanoja saava menestyä niissä oikein hyvin. Totuushan on kuitenkin että MAOL-taulukoista voi aina tarkistaa miten joku asia lasketaan, juuri mitään kaavoja ei ole tarkoituksenmukaista opetella ulkoa. Filosofis-historiallisten ulottuvuuksien ja aihealueiden keskinäisten suhteiden ymmärtäminen on tärkeintä.
Terveisin: C:n lyhyestä matematiikasta kirjoittanut ja kutosen peruskoulun päättötodistukseen fysiikasta saanut mensalainen.
Nuo yle teemalta ajoittain tulevat matematiikka-aiheiset dokkarit ovat auttaneet ymmärtämään monia matematiikan aloja paremmin kuin mihin monta vuotta koulunpenkkiä ikinä ylsi. Juurikin koska niissä mennään suoraan asiaan. On se vähän hölmön tuntuista että maa jonka opetus on muka laadukkainta maailmassa häviää televisiolle opetuskyvyissään.