Kaipaisin käännöstä lauseelle "On paratiisi pään sisällä", tai sitten ilman on sanaa, taikka molemmat.
Eroaako latinan eri versiot esim. vanha ja nykylatinan sanat/sisältö millään tavalla toisistaan?
Eroaako latinan eri versiot esim. vanha ja nykylatinan sanat/sisältö millään tavalla toisistaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Google-kääntäjän mielestä:
Paradise inside the head → Caput intra paradisum
Paratiisi pään sisällä → Intra paradisum caput
Onkohan tuo kääntäjä kaputt?
Niin tai näin: jos haluat täysipäisestä käydä, niin älä ihmeessä pilaa nahkaasi tuollaisella tatuoinnilla, millään kielellä, oikein tai väärin muodostetulla lauseella!
”Lotium in capite habeo.”
Eroaa.
Ja tämä oli juuri sitä vanhaa latinaa? Miten tarkaksi sanoisit käännöstä? Taikka yläpuolella olevia G-kääntäjä ehdotuksia, joihin en kyllä itse pahemmin perustaisi!
"Pää paratiisin sisällä" nuo ylemmät sanovat.
"in capite paradisus (est)"
Latinassa on tapana jättää olla-sana pois, joten laitoin sen sulkuihin. Ei mikään kuitenkaan estä ottamasta sitä mukaan käännökseen.
"Eroaako latinan eri versiot esim. vanha ja nykylatinan sanat/sisältö millään tavalla toisistaan?"
Kouluissa opetaan klassista latinaa ja sen perusteella kyllä ymmärtää kaikkina aikoina kirjoitettua latinaa. Erot ovat loppujen lopuksi aika pieniä. Agricolan alle viisisataavuotias suomi on hyvin hankalaa nykysuomalaiselle, mutta latinassa 2000 vuodessa ei ole tapahtunut lähellekään niin suurta muutosta.
Nimityksellä "vanha latina" viitataan yleensä varhaiseen latinaan ennen 100-lukua eKr., jolloin se oli vasta muodostumassa kirjakieleksi. Klassinen latina (mitä varmaan tarkoitat kirjoittaessasi vanhasta latinasta) on vuoden 50 eKr. aikoihin syntynyt tyyli, mikä perustuu etenkin Caesarin ja Ciceron kirjoituksiin. Se pysyi myöhempina aikoina ihanteena ja 500-luvulla jKr. kun latina äidinkielenä alkoi kadota, kirjakieli poikkesi jo melkoisesti puhekielestä, sillä se oli "jäädytetty" Ciceron aikaiseen asuunsa. Keskiajalla pikkuisen lipsuttiin kieliopissa silloin tällöin, mutta suurin muutos oli lähinnä sanavaraston kasvattaminen lainasanoilla ja pienet poikkeamat oikeinkirjoituksessa. 1400-luvulta lähtien on taas palattu "puhtaaseen" klassiseen latinaan. Rajat eri aikakausien latinan välillä ovat veteen piirrettyjä viivoja.
Kun on kyse lyhyestä ja yksinkertaisesta lauseesta, kuten "on paratiisi pään sisällä", niin luultavasti niin antiikinaikainen, myöhäisantiikkinen, keskiaikainen kuin uuden ajan kääntäjäkin olisi kääntänyt lauseen samalla lailla. [Tai no, jos oikein haluaa pilkkua viilata, Ciceron aikalainen olisi ehkä kirjoittanut "in capite Elysium", sillä "paratiisi" on vasta kristinuskon latinaan tuoma seemiläinen lainasana.]
No tulihan siellä lopussa sitten se ”myönnytys”, että paratiisi-sanan kääntäminen riippuu ihan siitä, mitä latinaa kirjoitetaan. Tähän varmaan saammekin kohta kysyjältä selvennyksen: haluaako hän kirjoittaa Catolle, Cicerolle, Augustinukselle, Tuomas Akvinolaiselle vai Carl von Linnélle, mainitakseni muutamia, jotka ymmärtävät jonkinsorttista latinaa.
Tosin ehkä olennaisempaa on, että latinaksi ei kirjoitettaisi mitään noin typerää edes urinaarin muuriin.
Latinaksi siis pitäisi kirjoittaa vain ylevyyksiä? Sepä mielenkiintoista...
Arvaan että sitä pitäisi puhuakin vain hartaasti ja syvällä rintaäänellä? Näinhän itseasiassa tehdäänkin, esim. Ben Hur -elokuvassa.