Esimerkiksi "uudet aikataulut astuvat voimaan". Miten voimaan astutaan? Minkä näköinen se voima on ja miltä tuntuu, kun siihen astuu?
Astua voimaan
a'stuja
19204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Astutaanhan johtoonkin. Joskus siinä tosin kompastutaan.
Voimaan vielä ymmärtää. Mutta miksi astutaan jalalla? Niihin aikatauluihin. Että ne alkavat siitä ja siitä päivästä. -Tulevat voimaan tai alkavat olisi parempi? Vai mikä muu?
Jos uudet aikataulut astuvat voimaan, niin siitä seuraa se, että aikataulut näyttävät erilaisilta kuin aikaisemmin ja se voi tuntua hyvältä tai ikävältä.
Step on the force, Luke.
Tämä sanontatapa tulee ruotsin kielestä: träda i kraft.
Jos tuo häiritsee sinua, voit toki sanoa "tulevat voimaan", kuten moni sanookin.
Seuraavaksi voit syventyä miettimään, miten sanoisit asian käyttämättä voima-sanaa.
Ja sen jälkeen ehkä voisi pohtia, mikä se sellainen "aikataulu" on. Eihän se mikään taulu ole, vaan paperi tai tiedosto.
Se on tyypillisesti taulukkomuotoista tietoa. Eli oikeastaan pitäisi sanoa "aikataulukko" eikä "-taulu". Itse asiassa luulen joskus tuollaisen muodon nähneenikin. Tuntuisi olevan niin, että suomalaistajat ovat valinnneet väärän käännöksen sanalle tidtabell.
Minulla on tapana astua voimalla. Elin. jota käytän, on ns. kolmas jalka.
Voi voi. Kyseessähän on tekniikkalaji.
Tuo on turhanpäiväistä sanojen makustelua tai pakotettua purismia. Kaikissa kielissä on fraaseja ja idiomeja. Astua voimaan on ruotsin träda i kraft, mutta mitä sitten. Millä tavalla "tulla voimaan" on parempi.
"Tulla voimaan" tuntuu asialliselta, "astua voimaan" mahtipontiselta.
Minusta ei. Minusta liian puristinen kieli tuntuu mahtipontisemmalta ja jäykemmältä. "Astua voimaan" on perinteinen ilmaisu asialle, ja "tulla voimaan" sen nirppanokkaista korjailua muka suomalaisemmaksi.
Eikö saisi olla suomalaisempaa?
Mitä etua siitä on? Ja onko jokin keinotekoinen sanontojen korjailu sen suomalaisempaa. Seurauksena on vain hämmingin lisääminen ja kielenkäytön vaikeutuminen, kun joka sanaa ja sanontaa pitää kriittisesti tarkastella eikä käyttää sitä, mikä on luontevinta.
Kielenkäyttö antaa monenlaisia viestejä, joko käyttäjän tarkoittamia tai sitten tahattomasti hänestä itsestään.
Nykyaikana halutaan olla kaikissa asioissa tarkkoja ja täsmällisiä. Kieli on jopa eräs yhteiskunnan perustoista. Siispä täytyy olla kaikille yhteinen ja täsmällinen yleiskieli. Sitä täytyy säännellä, muuten se rapautuu. Oman mielen mukainen, kulloinkin luontevalta tuntuva kielenkäyttö ei sovi esimerkiksi hallintoon eikä uutisvälitykseen.
Tampereella on ollut Voima-niminen ravintola, jollei useampikin.
Eestissä osataan ilman lainaväännöksiä.
Sõiduplaan jõustub. ≈ Ajosuunnitelma vahvistuu.
Ei: Aegtahvel astub. Ajamaal, pilt, tabel, laud kõnnib, sammub, käib.
Jõustuda = "astua voimaan". Kantasana jõu- lienee voima tai ehtiä.
Eesti on suomeksi Viro.
Jõud on voima; tyypillinen virolainen tervehdys jotain työtä tekevälle on "Jõudu tööle!", johon vastataan "Jõudu tarvis".
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtä avoin ja joustava kuin virolaisten. Viron kielen instituutti antaa usein erilaisia ohjeita ja suosituksia, uudissanoja kehitetään synonyymeiksi vierassanoille, ja ne lyövät melko vaivattomasti läpi ensin kirjakielessä ja leviävät sitten yleisemmin. Virolaiset tavallaan tarttuvat niihin ja alkavat tietoisesti viljellä sanoja puheessaan.
Mikä voisi olla suomen vastine teonsanalle "jõustuma"? Voimistua ja voimaantua ovat jo olemassa. Voimastua? Aikataulu voimastuu, määräys voimastuu... Ehkä ei.