Olemme keski-ikäinen pariskunta, naimisissa 20 vuotta. Ongelmaksi on muodostunut miehen sisko, joka ei ole alun alkaenkaan pitänyt minusta.
Nyt alkaa mitta täyttyä. Aina kun tapaamme, hän nälvii minua, suoraan sanoen vittuilee kaikesta mahdollisesta. Aiheena voi olla mikä tahansa, yleensä kuitenkin ulkonäköni, koulutukseni (merkonomi), lastenkasvatustaidot, kodinhoito jne jne...
Olen yrittänyt välillä olla hiljaa, olla kommentoimatta syytöksiä ja ottamatta itseeni ja olen myös yrittänyt sanoa vastaan ja antaa samalla mitalla takaisin, mutta mikään ei auta!
Mieheni ei koskaan puolusta minua, vaikka seisoisi vieressä kuuntelemassa. Ymmärrän sen, ettei halua rikkoa välejä siskoonsa, mutta olisiko liikaa vaadittu, jos hän edes sanoisi siskolleen, ettei halua kuulla vaimostaan puhuttavan pahaa?
Aina ei viitsisi lähteä siskon luo kylään kuuntelemaan haukkumista. Jos en lähde, mies syyttää minua itsekkääksi eikä halua yksin lähteä :/
Miten muut, joilla sama tilanne, olette jaksaneet?
Miehen sietämätön sisko!
31
7165
Vastaukset
- 14+2
Miksi ihmeessä menet sinne haukuttavaksi? Eikä teille tarvitse tulla ainakaan silloin kun olet kotona. Jos kerran olet asiasta sanonut, niin ei tarvitse edes syytä selittää.
Sukulaisia ei tarvitse sietää, jos nämä eivät osaa käyttäytyä. Nyt on sinun aikasi tajuta tuo asia. Jos miehesi haluaa tavata siskoaan, siihen ei tarvita sinua. Sukujuhlissa koetat vain väistellä. - mek
Sanoppa seuraavan kerran hänen siskolleen kunnolla takaisin ja sanot myös miehellesi että onko sisko tärkeämpi kuin oma vaimo kun ei puolusta omaa vaimoaan tyhmältä siskoltaan. Seuraavan kerran lataat täysilaidallisen kun rupeaa sinua teiollä haukkumaan ja jos hänellä ei ole miestä niinsanot että seksin puutteessako noinkiukkuinen olet ja pitäsi tuossa iässä osata käyttäytyä kunnolla. Ei siitä sisarusten välit mene jos veli vähän pikkusiskoaa kouluttaa käytöstavoille ja laittaa siskonsa kuriin miten käyttäydytään.
- ei oo helppoo
Hiukan kantsii miettiä... Tarkoitus kun tuolla ilkeilyllä kun on saada juurikin kohde suuttumaan ja ärsyyntymään, narsisti saa juuri mitä haluaa..
Tuohon takaisin sanomiseen kun on helppo sanoa takaisin, "oot vaan kateellinen " tai yms.vastaavaa.
- 1+1
Miksei miehesi puolusta sinua! Eihän se nyt mitään välien rikkomista tarkoita siskoon vaan tervettä rajan vetoa. Niinhän se sanonta menee että ihmiset kohtelevat sinua niin kuin annat heidän kohdella.
Ja jos välit rikkoontuvat tuosta syystä niin naiselle voi sanoa että ota yhteyttä kun osaat käyttäytyä.- Anonyymi
Et mene haukuttavaksi,ja ilmoitat että omassa kodissasi sinulle ei keljuilla eikä sinua haukuta.
Et ole aviossa miehen siskon,vaan miehen kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et mene haukuttavaksi,ja ilmoitat että omassa kodissasi sinulle ei keljuilla eikä sinua haukuta.
Et ole aviossa miehen siskon,vaan miehen kanssa.Juurikin näin. Miehelläni on sisko omasta mielestään lahja maailman miehille. Itse olen ainakin mieheni mielestä kelvollinen, yhteistä eloa yli 30 vuotta, avoliitto omassa omakotitalossa.
- titittyyt
toista tuolle siskolle hänen omat sanansa ja kysy " että mitä sinä ajat takaa sanoillasi " onko hän hyvinkin vanha että alkaa dementia tekemään ilkeäksi ? elä hyväksy tuota. on väärin mieheltäsi että hän ei puolusta sinua, kumpi on tärkeämpi sopu sinun vai siskon kanssa ? ettei saa kannustusta sen tunnen itsekkin vähän samantyyppisestä tilanteesta. nyt on vähän paremmin ruvennut toimimaan ja ymmärtämään minua.
- laita rajat heti
Siskot voi olla todella ilkeitä, miksi muuten roikkuvat veljissään?, en anna enää itseäni kohdella huonosti. Samaa olen kokenut ja ei ole tervettä roikkua aikuisena omissa sisaruksissa ja antaa kohdella itseään ja omaa perhettä huonosti.
Jotain vallankäyttöä selvästi, onko jo lapsena alistanut veljeään, ja luuleet et vieläkin saa. - ap vastaa
Kiitoksia vastauksistanne! Tilanteemme on vaikea senkin takia koska jos en suostu vierailuihin siskon luona niin mies suuttuu minulle ja alkaa haukkua minua. Vaikea tilanne kaikin puolin.
Ehkä se tästä, jotenkin...- Onnea matkaan
Mikään ei koskaan tule muuttumaan, ellet itse tee ratkaisevaa päätöstä!
Kysy mieheltäsi onko hän naimisissa sinun vai siskonsa kanssa.
Pidä puolesi ja vihellä peli poikki! - Nyrkki pöytään!
Voisitko vaikka nauhoittaa sen siskon jäkätykset ja laitat sitten äänitteen oikein kovalla huutamaan niin että saa itse kuunnella jäkätystään ja sano sille että kiitos samat sanat itsellesi. Ja tee samoin sille miehellesi, nauhoita senkin jäkätykset ja pistä itsensä kuuntelemaan.
Itsellänikin menneisyydessä oli miehen sisar joka ei pitänyt minusta. Ei ehkä ihan noin suoraan tuonut ilmi, mutta tiedossa oli ettei minusta tykännyt. Mutta avioerosta on jo yli 20 vuotta, ihan sama tykkääkö minusta vai ei.
Mutta kuten edellä joku sanoi - Mikään ei koskaan tule muuttumaan, ellet itse tee ratkaisevaa päätöstä!
Lahjaideoita tuolle siskolle ja ehkä myös miehellesikin olisi joku ihmissuhdekirja tyyliin "Miten tulen toimeen vaikeiden ihmisten kanssa" tai narsismia käsittelevä teos jne.
Mikään ei muutu ellet päätä että et suostu enää huonosti kohdeltavaksi. Onko teillä lapsia? Jos on, niin hekin näkevät huonon esimerkin miten pahasti voidaan äitiä kohdella. Miehesi ja hänen siskonsa ovat ehkä jo tottuneet pitkän ajan kuluessa kohtelemaan sinua huonosti, eivätkä itse edes näe siinä mitään pahaa. Siitä on tullut heille joku peli tai ajanviete. Mutta älä sinä suostu tähän! - Anonyymi
Nyrkki pöytään! kirjoitti:
Voisitko vaikka nauhoittaa sen siskon jäkätykset ja laitat sitten äänitteen oikein kovalla huutamaan niin että saa itse kuunnella jäkätystään ja sano sille että kiitos samat sanat itsellesi. Ja tee samoin sille miehellesi, nauhoita senkin jäkätykset ja pistä itsensä kuuntelemaan.
Itsellänikin menneisyydessä oli miehen sisar joka ei pitänyt minusta. Ei ehkä ihan noin suoraan tuonut ilmi, mutta tiedossa oli ettei minusta tykännyt. Mutta avioerosta on jo yli 20 vuotta, ihan sama tykkääkö minusta vai ei.
Mutta kuten edellä joku sanoi - Mikään ei koskaan tule muuttumaan, ellet itse tee ratkaisevaa päätöstä!
Lahjaideoita tuolle siskolle ja ehkä myös miehellesikin olisi joku ihmissuhdekirja tyyliin "Miten tulen toimeen vaikeiden ihmisten kanssa" tai narsismia käsittelevä teos jne.
Mikään ei muutu ellet päätä että et suostu enää huonosti kohdeltavaksi. Onko teillä lapsia? Jos on, niin hekin näkevät huonon esimerkin miten pahasti voidaan äitiä kohdella. Miehesi ja hänen siskonsa ovat ehkä jo tottuneet pitkän ajan kuluessa kohtelemaan sinua huonosti, eivätkä itse edes näe siinä mitään pahaa. Siitä on tullut heille joku peli tai ajanviete. Mutta älä sinä suostu tähän!Moi! Itse elän etäsuhteessa miehen kanssa. Meillä menee hyvin, rakastamme toisiamme. Tapailemme muutaman viikon välein. Hän on huolehtivainen luonne ja olemme seurustelleet pari vuotta.
Mutta minusta tuntuu pahalta, että sisko omii miehen jouluna. Ei puhettakaan, että mies tulisi luokseni jouluna, tai minä menisin hänen luokseen. He viettävät joulun yhdessä, ovat aina viettäneet ja sillä selvä..
Minusta asia tuntuu todella pahalta, katkaistako suhde, vai jatkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moi! Itse elän etäsuhteessa miehen kanssa. Meillä menee hyvin, rakastamme toisiamme. Tapailemme muutaman viikon välein. Hän on huolehtivainen luonne ja olemme seurustelleet pari vuotta.
Mutta minusta tuntuu pahalta, että sisko omii miehen jouluna. Ei puhettakaan, että mies tulisi luokseni jouluna, tai minä menisin hänen luokseen. He viettävät joulun yhdessä, ovat aina viettäneet ja sillä selvä..
Minusta asia tuntuu todella pahalta, katkaistako suhde, vai jatkaa.Ei tulis omalla kohdalla kuuloonkaan, ei mennä edes anoppilaan jouluna koska haluan olla kotona. Olemme olleet yhdessä 30v.
- Liina Anniina
Kyse on isosta asiasta.
Kyse on siitä, millaiset elämänarvot SINÄ hyväksyt.
Kannatatko kiusaamista ja nöyryyttämistä, toisen ihmisen huonoa kohtelua, epäkohteliaisuutta, suuttumista ja haukkumista?
Jos kannatat, niin silloin alistumalla moiselle kohtelulle, sinä vaikenemalla hyväksyt nämä arvot.
Ylläoleva vastasi sinulle nasevasti, että olet miehesi ja siskosi peli ja ajanviete. Se on totta. Olet mukana pelissä, pelinappula.
Kirjoitat: ehkä se tästä jotenkin...
Voi että, tuo alistuminen ei sinua auta pätkääkään!
Taistelematta et pääse eroon ongelmasta.
Ratkaisu ei tule sinulle silkkihansikkain kultalautasella.
Ei koskaan ole tullut oikeudet taistelematta, ei aikoinaan silloinkaan, kun Amerikan poljettu, mustaihoinen väestö lähti oikeuksiaan puolustamaan.
Ei missään päin maailmaa, jossa alistetut ja lyödyt ihmiset ovat lähteneet peräämään oikeuksiaan.
Jos haluat vapautua kiusattuna olemisesta, sinun on kestettävä jonkin aikaa inhottavaa oloa, pelkoa, kaaosta, riitaa, syyttelyä, epävarmuutta ja haukkumista miehen taholta.
Tiedätkö mitä sen jälkeen saat? Saat valtavan mielihyvän siitä, että olet puolustanut omaa ihmisoikeuttasi ja arvokkuuttasi.
Niin kauan kuin alistut ja lähdet miehesi mieliksi nälvittäväksi, eivät miehesi eikä siskosi kunnioita sinua pätkääkään.
Sinä voit näyttää heille mitä mieltä olet: et hyväksy kenenkään ihmisen kiusaamista, halveksuntaa, kenenkään haukkumista, pakottamista...
et hyväksy niin itsesi kuin muidenkaan ihmisten osalle.
Kun et hyväksy, et lähde sellaiseen paikkaan, jossa tällaista inhottavuutta harrastetaan.
Vaikka sinulle siitä hyvästä suututtaisiin ja väitettäisiin valheellisesti itsekkääksi, niin sinä pidät mielipiteesi ja et mene mukaan peliin sen enempää alistujana tai tekijänä.
Joten irrottaudu kaiken uhalla, mies tavatkoon siskoaan yksin.
Sinä et halua häntä toistaiseksi tavata, ja sinä täätät milloin olet valmis kohtaamaan. Ehkä et koskaan, ehkä puolen vuoden, ehkä vuoden, ehkä kahden kuluttua?
Ja silloinkin vain miellyttävissä merkeissä.
Tämän kaiken voit saavuttaa. Se riippuu sinusta, haluatko taistella sen eteen.
Voimia sinulle. t. Liina Anniina- Anonyymi
Juurikin näin! Katselin aikani kaksoissisareni naamalleräkemisiä ja mieheni viettely-yrityksiä ja lopputulos oli välit poikki koko sukuun. Äidilleni ilmoitin että en halua kuulla mitään kaksoispaskaa kuulla koko elämäni aikana. Nyt on kulunut viisi vuotta, elämä on ihanaa, odotan että seuraavat viisi alkaa kuluun..On kuulemma julma ja äärimmäinen teko katkaista välit sukuun, riippuu ihmisistä, he ovat vain sukulaisia
- asdfertt
Jättäisin sinuna sukuvierailut kokonaan väliin, tai sitten kävisin vain n. joka viides kerta. Ja senkin kerran välttelisin tuota Justiinaa tai sanoisin jotenkin tiukasti takaisin.
Herää kysymys, mitä mielihyvää miehesi mahtaa saada kuunnellessaan kuinka siskonsa haukkuu sinua.
Myös miehesi on itsekäs, kun haluaa sinun lähtevän paikkaan, missä saat haukut eikä puutu tilanteeseen. Oletettavasti miehesi ei kuitenkaan perustele, miksi sinun olisi lähdettävä hänen siskonsa haukuttavaksi
Miehen sisko voi olla veljestään mustasukkainen, saattaa myös purkaa mielipahaansa sinuun. Itsekeskeinen ainakin on.- Kohta exä
Mieheni sisko haukkui minut julkisesti jo kauan aikaa sitten. Hän syytti minua rahojen naimisesta ja lapsettomuudesta tuoreesta avioliitosta. Hän ei koskaan kyseenalaistanut minun rahavarojani ja meidän haluja lapsesta, jota ei heti papin aamenen jälkeen tullut. Mieheni sai tietää tuosta "haukkumatilanteesta" jo tuolloin, mutta ei sanonut siskolleen mitään. Olin niin nuori, että en ymmärtänyt mitään, en edes minua kohtaan sanottuja syytöksiä. Matka jatkui. Appiukko kuoli. Sen jälkeen näin selvästi kaksi hyeenan liittymää: sisko ja anoppi. Nyt, kun anoppi on kuollut, niin tiedän, että manipuloija oli sisko, sillä joka kerta, kun näin vain anopin, niin hän oli ystävällinen, mutta kun sisko oli seurassa - anopin käytös muuttui. Ja sisko vielä ihmettelee, miksi emme pidä yhteyttä. Onneksi välillämme on 600 km, jotta siinä voi puolin ja toisin teeskennellä, että ei ole aikaa, mutta totuus on toinen. Olen harkinnut monta kertaa lähtöä tästä avioliitosta sen takia, että näen asian tosi selvästi näiden kahden naisen taholta, mutta mieheni ei tee asialle mitään. Nyt ei ole olemassa enää kuin ongelma-sisko, mutta näiden keskustelujen jälkeen mietin asian vielä kerran uudelleen, sillä reilu viiskymmpisenä ymmärrän oikein hyvin, että elämä on rajallinen. Ja avioliitossa, missä puoliso ei koskaan puolusta puolisoaan missään tilanteessa tai ota osaa hänen huoliinsa - nostattaa suunnattoman vihan, joka purkautuu aivan syyttömiin ihmisiin. Taidan tehdä tästä 30 vuotisesta avioliitosta lopun- kiitos teksteistä.
- koettu myös
On painajaismaista elää miehen kanssa, jolle sisko on tärkeämpi kun vaimo.
- Aikuisenmiehenvaimo
Omalla miehelläni myös kauhea sisko, erona se että mieheni on parisuhteessa minun eikä siskonsa kanssa. Sisko asuu samassa kaupungissa. 15 vuotta siskoa siedin mutta sitten tuli kuppi täyteen, enää en siedä ja kyllä on elämä helpompaa. Minun ei tarvitse siskolla kyläillä, mies käy yksin silloin harvoin kun käy, siskoa ei meille kutsuta kuin pakollisiin sukujuhliin ja silloin käyttäydymme kylmän viileästi mutta kohteliaasti, porukassa osaa käyttäytyä.
Sisko ei minua uskalla mollata veljensä läsnäollessa, tietää veljen puuttuvan asiaan eikä uskalla rikkoa välejä veljeensä. Mutta selän takana kyllä kertoilee juttuja ja miehen kanssa sitten nauretaan keskenämme että on se pöljä. Yhteiset kaverit tietävät myös millainen ihminen kyseessä, osaavat suhtautua juttuihin.
Kysyppä siltä mieheltäs haluaako olla naimisissa sinun vai siskonsa kanssa ja jos sinua rakastaa niin miksi haluaa laittaa sinut tilanteeseen jossa sinut nolataan ja haukutaan maan rakoon jatkuvasti ja miksi mies itsekkin sitä tekee? - Anonyymi
Minä en ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Sanot sille eukolle suoraan että se on lääketieteellinen ihme, Suomen ainoa naismulkku. Ja että on se ihme miten paljon läskiä pysyy kasassa yhden persereiän ympärillä. Kyllä ihmiset lopettaa vittuilun kun niille ampuu vastaan kovilla.
- Anonyymi
Veljeni on kiusannut minua, vuosikausia. Olen ahdistunut tästä. Välillä pyytää anteeksi. Ja taas haukkuu. Parempi pysyä kaukana. Myrkyttää koko elämäni.
- Anonyymi
Taitaa olla vähän mustasukkainen sinulle. Kun tilanne alkaa mennä tuohon suuntaan milläänlailla, niin silloin sisar on mustasukkainen oman veljen vaimosta/tyttöystävästä. Olet parempi kuin hän, joten kokee silloin kateutta ja tarvetta olla paha. Kateushan se sieltä silloin tulee esille aivan selvästi.
- Anonyymi
Juu, kurja sillai että mies on muka siskonsa mies
- Anonyymi
Voi voi - sama homma täällä.
Älä välitä, tee just niinko itse haluat. Älä alistu. - Anonyymi
Tämä on aihe siis mistä voisin puhua loputtomiin. En enää ole onneton mikään koska ilmoitin mieheni siskolle ja anopille täällä määrään nyt minä. Teidän nuorten naisten pitää tehdä sama . Jos miehesi ei ole samaa mieltä pankoon äitiään tai siskoaan.
- Anonyymi
En ota vastaan tuollaista vierasta kotiimme,kuin viisaamman vartijan kanssa . Viimeksi tuli Kuopiosta parin tunnin ajomatkan takaa,joi kahdet kahvit suolaisen ja makean kanssa. Tuskin kotiinsa ehti kun jo tuli haukkumakirje miten on nälässä pidetty jne...Elämästään voi siivota pois ne,jotka vain taakkaa lisäävät. Hyvä keino on em. tyyli. Silloin on aina todistaja paikalla. Emme ole velvollisia aina ottamaan sontaa niskaan kaikilta pahankurisilta ihmisiltä...toisten läsnäollessa näin saa kuitenkin vierailla,niin ettei kokonaan hyljätä.
- Anonyymi
Juu, jätä kyläilyt siskon luokse väliin ja sano ukolles, että on vähemmän nyhjäke. Ei sun tarvi olla kynnysmatto.
- Anonyymi
Itsellä täysin päinvastainen tilanne. Veljen avopuoliso kuittailee, samoin veli, eli molemmat ovat inhottavia.
Veljelle naisystävä ja hänen sukulaisensa ovat kaikkein tärkeimpiä.
Veljelle omat sukulaiset rasite, häpeän ja inhon aihe. Vaikka en itse ole päihdeongelmainen, tai muutoinkaan erityisen ongelmallinen, veli haluaa pitää etäisyyttä. Ei esim.juuri koskaan itse ota yhteyttä oma- aloitteisesti. Viimeksi nähty joskus 2011-12 , sen jälkeen ei.
Jos on akuuttia soitan ja kerron mitä muille kuuluu, mutta en esim.keskustele veljen avopuolison kanssa juuri mitään. Ei ole yhteisiä keskustelunaiheita. Koko ajan vieraannutaan enemmän ja enemmän.
Veljen avopuoliso kerran solvasi yhden veljeni elämäntyyliä,, purki minuun kaiken sen vihan ja inhon, ikään kuin olisisin veljistäni vastuussa, siitä miten he elävät. Leimasi koko suvun hulluksi. Oli todella törkeä ja loukkaava, eikä veli puolustanut kertaakaan sisartaan, ei pyytänyt anteeksi naisystävänsä käytöstä vaan vaiteliaisuudellaan siunasi solvaukset. Vaikka toki tajusi, että minuun kohdistuneet syytökset olivattäysin asiattomia ja asiaankuulumattomia, ei vain välittänyt.
On vaikea unohtaa ja antaa anteeksi ja todennäköisesti en unohda tapausta koskaan, se on aina tukkeena ihmissuhteessa heihin nähden.
En vain voi sietää ja hyväksyä sitä, että minut nuorimpana pistettiin vastuuseen siitä, mitä vanhemmat veljeni elivät tai tekivät.
Liian paljon on myrkkyä ehtinyt kertymään minun ja veljeni ja hänen avopuolisonsa väliin, että mikään voisi enää korjaantua.
Tunnen pelkkää inhoa ja jopa vihaa heitä kohtaan, sitä tapaa kohtaa miten he kohtelevat minua. Olen käytännössä näkymätön ja täysin arvoton heidän silmissään, se todella koskee ja tekee kipeää.
Olen ottanut sen asenteen, ettei heitä voi muuttaa, he tuntevat joka tapauksessa inhoa minua kohtaan, olin sitten minkälainen tahansa, ihan sama.
Minulle he ovat tavallaan osin kuolleita, osin olen surullinen ja koen kipua veljeni menettämisestä, toisaalta mietin, että mitä hittoa: mulkku mikä mulkku, ei voi mitään.
Puhelinkeskustelut tämän tästä päättyvät aina siihen, kuinka veljeni tölväisee, ivailee, mitätöi ja nujertaa henkisesti minut lyttyyn. Hän ilmeisesti nauttii siitä tilanteen haltuunotosta ja siitä, että saa tuntea itsensä vahvemmaksi.
Joskus vain miettii sitäkin, entä jos tämä on se viimeinen muisto, viimeinen mielikuva ja , tunnejälki toisesta, miten se on surullista. Inhottava, viimeinen muisto toisesta; ivaileva sivallus josta jää kipeä, kirvelevä jälki pitkäksi aikaa.
Jos hän sitä haluaa, se tapahtukoon, toivottavasti minun ei tarvitse häntä enää toiste elämässäni nähdä. Välillä laitan numeron estoon, inhottaa koko äijä niin paljon ja hänen saatanallinen naisystävänsä.
Miten voikaan sukulaiset olla niin äärimmäisen inhottavia, ihan uskomatonta, mitä julmuutta sisarten välillä esiintyy. Ja kuinka monenlaisessa muodossa se ilmenee.
Viime keskustelusta on muutama tunti, vajaa vuorokausi ja vieläkin kirveltää veljen ilkeämieliset, nöyryyttävät sanat. Lopulta unohdan ne, mutta se vie pitkän aikaa, sattuu niin jumalattomasti kaikki tuollainen. Eikä hän välitä vaikka toisin asian esillekin, ei häntä kiinnosta, ei hän välitä,— sekin sattuu.
Taidan ottaa taas muutaman vuoden hiljaisuuden käyttöön, ehkä lopulta, en ota mitään yhteyttä, en soita, en vastaa puheluihin.
Todennäköisesti, kun aika koittaa, en tule menemään tämän henkilön hautajaisiinkaan . Miksi menisin, vieras, inhottava ihminen jonka kanssa en halua olla tekemisissä ja joka ei ole muuta elämässään tuottanut minulle kuin pelkkää surua, kipua, nöyryytyksen tunteita.
Mitä järkeä on pitää tällaista ” ihmissuhdetta” yllä? Ei mitään.
Silti tiedän, että kivun, nöyryytyksen liennyttyä ja hellittyä, olen taas unohtanut sivallukset ja henkiset lyönnit, ehkä vuoden kuluttua soitan taas, toivottavasti silloin hän jaksaa sen puhelun hetken ajan olla ystävällinen ja asiallinen ja jättää v..uilut ja toivottavasti se v..umainen avopuolisosi olisi jo kuollut tai dementoituneena jossain hoitokodissa.
Mitään hyvää muistoa ei tämä veli itsestään minulle jätä, pelkkää surua, kyyneleitä ja kipua. Valitettavasti.
Kannattaa aina muistaa, mitä jälkeensä jättää muihin ihmisiin, onko se ystävällinen sana vai pelkkä ilkeilevä kommentti. Se meistä jää, kun täältä lähdemme. Henkinen perintö toisillemme.
Minkälaisen tunteen toisillemme annamme ja jätämme. Jätämmekö lämpimän, hyvän muiston toisillemme vai jätämmekö jälkeemme pelkkää surua?
Jokainen vastaa jäljestään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellä täysin päinvastainen tilanne. Veljen avopuoliso kuittailee, samoin veli, eli molemmat ovat inhottavia.
Veljelle naisystävä ja hänen sukulaisensa ovat kaikkein tärkeimpiä.
Veljelle omat sukulaiset rasite, häpeän ja inhon aihe. Vaikka en itse ole päihdeongelmainen, tai muutoinkaan erityisen ongelmallinen, veli haluaa pitää etäisyyttä. Ei esim.juuri koskaan itse ota yhteyttä oma- aloitteisesti. Viimeksi nähty joskus 2011-12 , sen jälkeen ei.
Jos on akuuttia soitan ja kerron mitä muille kuuluu, mutta en esim.keskustele veljen avopuolison kanssa juuri mitään. Ei ole yhteisiä keskustelunaiheita. Koko ajan vieraannutaan enemmän ja enemmän.
Veljen avopuoliso kerran solvasi yhden veljeni elämäntyyliä,, purki minuun kaiken sen vihan ja inhon, ikään kuin olisisin veljistäni vastuussa, siitä miten he elävät. Leimasi koko suvun hulluksi. Oli todella törkeä ja loukkaava, eikä veli puolustanut kertaakaan sisartaan, ei pyytänyt anteeksi naisystävänsä käytöstä vaan vaiteliaisuudellaan siunasi solvaukset. Vaikka toki tajusi, että minuun kohdistuneet syytökset olivattäysin asiattomia ja asiaankuulumattomia, ei vain välittänyt.
On vaikea unohtaa ja antaa anteeksi ja todennäköisesti en unohda tapausta koskaan, se on aina tukkeena ihmissuhteessa heihin nähden.
En vain voi sietää ja hyväksyä sitä, että minut nuorimpana pistettiin vastuuseen siitä, mitä vanhemmat veljeni elivät tai tekivät.
Liian paljon on myrkkyä ehtinyt kertymään minun ja veljeni ja hänen avopuolisonsa väliin, että mikään voisi enää korjaantua.
Tunnen pelkkää inhoa ja jopa vihaa heitä kohtaan, sitä tapaa kohtaa miten he kohtelevat minua. Olen käytännössä näkymätön ja täysin arvoton heidän silmissään, se todella koskee ja tekee kipeää.
Olen ottanut sen asenteen, ettei heitä voi muuttaa, he tuntevat joka tapauksessa inhoa minua kohtaan, olin sitten minkälainen tahansa, ihan sama.
Minulle he ovat tavallaan osin kuolleita, osin olen surullinen ja koen kipua veljeni menettämisestä, toisaalta mietin, että mitä hittoa: mulkku mikä mulkku, ei voi mitään.
Puhelinkeskustelut tämän tästä päättyvät aina siihen, kuinka veljeni tölväisee, ivailee, mitätöi ja nujertaa henkisesti minut lyttyyn. Hän ilmeisesti nauttii siitä tilanteen haltuunotosta ja siitä, että saa tuntea itsensä vahvemmaksi.
Joskus vain miettii sitäkin, entä jos tämä on se viimeinen muisto, viimeinen mielikuva ja , tunnejälki toisesta, miten se on surullista. Inhottava, viimeinen muisto toisesta; ivaileva sivallus josta jää kipeä, kirvelevä jälki pitkäksi aikaa.
Jos hän sitä haluaa, se tapahtukoon, toivottavasti minun ei tarvitse häntä enää toiste elämässäni nähdä. Välillä laitan numeron estoon, inhottaa koko äijä niin paljon ja hänen saatanallinen naisystävänsä.
Miten voikaan sukulaiset olla niin äärimmäisen inhottavia, ihan uskomatonta, mitä julmuutta sisarten välillä esiintyy. Ja kuinka monenlaisessa muodossa se ilmenee.
Viime keskustelusta on muutama tunti, vajaa vuorokausi ja vieläkin kirveltää veljen ilkeämieliset, nöyryyttävät sanat. Lopulta unohdan ne, mutta se vie pitkän aikaa, sattuu niin jumalattomasti kaikki tuollainen. Eikä hän välitä vaikka toisin asian esillekin, ei häntä kiinnosta, ei hän välitä,— sekin sattuu.
Taidan ottaa taas muutaman vuoden hiljaisuuden käyttöön, ehkä lopulta, en ota mitään yhteyttä, en soita, en vastaa puheluihin.
Todennäköisesti, kun aika koittaa, en tule menemään tämän henkilön hautajaisiinkaan . Miksi menisin, vieras, inhottava ihminen jonka kanssa en halua olla tekemisissä ja joka ei ole muuta elämässään tuottanut minulle kuin pelkkää surua, kipua, nöyryytyksen tunteita.
Mitä järkeä on pitää tällaista ” ihmissuhdetta” yllä? Ei mitään.
Silti tiedän, että kivun, nöyryytyksen liennyttyä ja hellittyä, olen taas unohtanut sivallukset ja henkiset lyönnit, ehkä vuoden kuluttua soitan taas, toivottavasti silloin hän jaksaa sen puhelun hetken ajan olla ystävällinen ja asiallinen ja jättää v..uilut ja toivottavasti se v..umainen avopuolisosi olisi jo kuollut tai dementoituneena jossain hoitokodissa.
Mitään hyvää muistoa ei tämä veli itsestään minulle jätä, pelkkää surua, kyyneleitä ja kipua. Valitettavasti.
Kannattaa aina muistaa, mitä jälkeensä jättää muihin ihmisiin, onko se ystävällinen sana vai pelkkä ilkeilevä kommentti. Se meistä jää, kun täältä lähdemme. Henkinen perintö toisillemme.
Minkälaisen tunteen toisillemme annamme ja jätämme. Jätämmekö lämpimän, hyvän muiston toisillemme vai jätämmekö jälkeemme pelkkää surua?
Jokainen vastaa jäljestään.Ne ovat vaikeita suhteita
Perinteisesti
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2373671Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha262248- 242101
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901995Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?901675Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81291
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361277Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61208