"Suomalaisen kirjallisuuden seura on kysynyt kansalaisilta tietoja Koskenkorvan erilaisista käyttötarkoituksistaja -tavoista.
Muistoja Koskenkorva Viinasta -muistitietokeruu on osoittanut sen, minkä moni tiesi jo muutenkin: Kossu sopii niin vaivojen hoitoon, palkinnoksi kuin suomalaiseen juhlaankin."
http://www.ruokala.net/uutiset/kysely-paljasti-kossuun-laitetaan-yllattavia-mausteita/1288575995772
Jumittumatta nyt siihen, mihin kaikkeen Koskis (nyk. Kossu) soveltuu, kysyisin seuraavaa. Onko kielellisesti oikein kirjoittaa "Koskenkorva Viina", vai pitäisikö sen olla "Koskenkorva-viina"?
Muistoja Koskenkorva Viinasta -muistitietokeruu on osoittanut sen, minkä moni tiesi jo muutenkin: Kossu sopii niin vaivojen hoitoon, palkinnoksi kuin suomalaiseen juhlaankin."
http://www.ruokala.net/uutiset/kysely-paljasti-kossuun-laitetaan-yllattavia-mausteita/1288575995772
Jumittumatta nyt siihen, mihin kaikkeen Koskis (nyk. Kossu) soveltuu, kysyisin seuraavaa. Onko kielellisesti oikein kirjoittaa "Koskenkorva Viina", vai pitäisikö sen olla "Koskenkorva-viina"?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, kun kyse on tuotteesta ja se nimestä, se on silloin Koskenkorva Viina.
Viina on yleisnimi, mutta Koskenkorva on tuotteen nimi (kokopituudessaan Koskenkorva Viina).
Koskenkorva on Ilmajoen kuntaan kuuluva taajama, jossa mm. Suomen valtion omistama Altia Oyj harjoittaa tislaamotoimintaa.
Kossupullon etiketin teksti on ehtinyt 60 vuodessa muuttua pariinkin kertaan. Aluksi juoman nimi oli kirjoitettu siihen muodossa ”Koskenkorvan viinaa”, sitten ”Koskenkorvan viina” ja nykyinen kirjoitustapa on ”Koskenkorva Viina”.
Mainostoimistot ja Kielitoimisto (Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osasto) eivät ole läheskään aina samoilla linjoilla. Isot rahalaitoksetkin ovat kulkeneet viime vuosikymmeninä mieluummin mainostoimistojen kuin Kielitoimiston liekanarussa. Kun mainostoimistojen mielestä on hienoa apinoida englantia ja luopua yhdysmerkin käytöstä, kiikutetaan Patentti- ja rekisterihallitukseen vahvistettavaksi ilmiselvästi kielenvastaisia yritysnimiä tyyliin Merita Pankki Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, Leonia Pankki Oyj, Sampo Pankki Oyj jne.
Hyvä periaate on, että kun yrityksellä on oikeus valita tuotteensa tavaramerkki miten typeräksi tahansa (kunhan olemassa olevaa tavaramerkkiä ei loukata eikä tavaramerkkien väljiä yleissääntöjä rikota), niin sillä on oikeus valita myös typerä kirjoitusasu sille. Typeryyttä voivat sitten muut korostaa ja osoittaa sormella kirjoittamalla tavaramerkit siinä asussa, joka niille on valittu.
Tosin tavaramerkkirekisterissä on nimi ”Koskenkorva”, ja ”Koskenkorva Viina” esiintyy rekisterissä vain kuvatavaramerkeissä (käytännössä etiketeissä). Mutta tavaramerkkioikeus sisältää myös oikeuden käyttää tavaramerkkiä laajemman ilmauksen osana, joko fiksusti esimerkiksi ”Koskenkorvan viina” tai ”leikattava mustapippurilla maustettu Mustapekka-tuorejuusto” tai sitten ”Koskenkorva Viina” tai ”Valio Mustapekka® mustapippuri leikattava tuorejuusto”.
Ihmetellä sopii kyllä, miksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (joka itse haluaa kirjoittaa nimensä tällä pompöösillä tyylillä) haluaa edistää tietyn väkevän alkoholijuoman myyntiä. Kansanperinteessä tuskin puhutaan Koskenkorva Viinan tai edes Kossun käytöstä, vaan ihan vain viinan käytöstä.
Haiskahtaa jopa viinanmarkkinointikiellon kiertämiseltä. Jos Altia on sponsoroimassa ”tutkimusta”, pitäisi Tuotevalvontakeskuksen varmaan puuttua asiaan.