Miten reagoida tippumiseen? (tule :) )

On totta, mutta jos tippuessa ei pahemmin satu niin reippaasti takaisin satulaan vaikka kammo iskisikin (:

Ihan rauhallisesti hevonen kiinni jos irti pääsee, ja takaisin satulaan. On totta että joillekin tulee kammo putoamisesta, mutta se riippuu ihan ihmisestä. Jotkut voivat pudota todella pahastikin eivätkä ole siitä millänsäkään, kun taas joku toinen saa kammon vaikka ei sattuisi yhtään. Putoamista ei kannata hävetä, kokeneetkin tippuvat satulasta silloin tällöin. Itselläni on lähemmäs 30v kokemus enkä tunne ainuttakaan ratsastajaa joka ei olisi koskaan pudonnut hevosen selästä.

Tällä en tarkoita, että sieltä nyt jatkuvasti ihmiset kupsahtelisivat maahan, vaan että kaikille se jossain vaiheessa tapahtuu. Muuan vanha tallitoveri kutsui sitä joskus "ratsastajan kasteeksi". :)

Riippuu ihmisestä, kyllä. Jotkut säikähtävät helpommin kuin toiset.

Pidä hauskaa leirillä! :)

Minä olen tippunut 5 kertaa joskus pahemmin joskus ei, kammoa ei ole tullut. kun näin saman hepan tiputtelevan ratsastajia kun miltä itse tipuin niin jännitti, muttei enää jännitä kun uudelleen hepalla menin :)

Olen tippunut monta kertaa, ja kerran murtui käsi. Ratsastaessa tippuu joskus, ja yhtä hyvin olisin voinut murtaa käteni vaikka portaista kaatuessa. Tippumista ei kannata pelätä, ja jos ratsastusta harrastaa niin on hyväksyttävä että joskus voi sattua, useimmin ei.

Moi.
Sanon vain, että älä ota stressiä tippumisesta. Itse olen 13v, ratsastanut n. vuoden ja tippunut tosi monta kertaa. Ainoastaan kerran on sattunut kunnolla, se johtui liian isosta turvaliivistä, joka iskeytyi leukaani melko lujaa. Ryhmässäni kukaan ei naura, vaikka tulisin satulasta alas millaiselka pellehypyllä tahansa. Itselleni ei ole jäänyt minkäänlaista kammoa, totean vain pudotessani, että kävipäs nyt hassusti ja että virheistä opitaan. Tsemppiä! :)

Ensiksi kannattaa pysyä paikoillaan ja miettiä pari sekunttia että mitä tapahtui, sattuuko johonki ja kuinka paljon. Jos ei käynyt sen pahemmin niin heppa kiinni ja takaisin selkään. Ei tarvitse kovaakaan rysähtää niin saattaa lihakset olla seuraavana päivänä kipeät, se ei ole vaarallista.
Itse kerran lensin aikalailla pyllylleni alas, satutin nenäni johonkin ja niska ilmeisesti retkahti kuin se oli aika jäykkä seuraavana päivänä. Lähinnä siinä tilanteessa kyllä silti nauratti että mitenkä minä nyt tuollalailla tipuin. Mutta virheistä oppii, niin mulle sanottiin että pitää tippua 100 kertaa ennenkuin osaa ratsastaa.

Tottakai aina takaisin satulaan ellei oikeasti ole niin paha että se on ns. mahdotonta! :D Itse suhtaudun tippumisiin rennosti ja vaikka sattuisi pahasti niin saattaa johtua enemmän säikähdyksestä. Välillä tipahtaa pari kyyneltä mutta sitten tuppaan repeämään totaaliseen nauruun ja kiipeän takaisin selkään. Vaan kerran käynyt niin etten ole noussut takaisin kun tipuin 4x peräkkäin samalle pakaralle niin oli vähän hellänä sen takia eikä sietänyt satulassa istuskella :D

Mutta muista myös aina se sanonta että kun on tippunut 100 kertaa niin on oikea ratsastaja xD Hehheh :DD Ei sitä kannata pelätä.. :3

Mulle ei tosin oo sen pahempaa sattunut, kuin ilmat menny pihalle, mut aina kun tipun, mietietin vaan et mites tässä näin kävi ja nousen takas selkään.

Ei sitä kannata pelätä, koska harvemmin siinä mitään sattuu ja sattuu vielä harvemmin, jos on asian kanssa sinut. :)

Onnea tähän ihanaan harrastukseen!

Jos tippuu hevosen selästä niin pitää vaan nousta takas selkään (tietenki ensin tunnustella että menikö luita poikki :D ) ja sit kannattaa tehä se sama juttu uuestaan missä heppa sut tiputti ettei sillekään jää mitään kammoa ja huomaa että aijaa ei toi tapakkaa mua :D

Olen tippunut 5 kertaa hevosen selästä. Yhden kerran kyllä oikeastaan liusuin alas.... Kerran sitten vähän pahemmin kavaletin päälle selälleen. Ratsastus/tippumiskammoa ei ole tullut siitä huolimatta, mutta tällä hevosella, jolta putosin puomin päälle en esteillä enää haluaisi ratsastaa, koska olen kohtuullisen epävar,ma ratsastaja, varsinkin esteillä, kun ratsu on tosi herkkä. Ratsastan mielummin hieman laiskoja ja itsepäisiä ratsuja, saan ne paremmin tottelemaan kuin herkät hevoset. Eli pelkoa ei tullut, mutta kyseinen ratsu esimerkiksi peilasi TOSI hyvin ratsastajan tunteita ja siksi minun ei ainakaan esteillä ole sillä syytä ratsastaa, koska epävarmuus tarttuu siihen helposti. Sen sijaan laiskemmat yleensä yrittävät vain käyttää epävarmuutta hyväkseen kieltäytymällä ym. tällaiset asiat saan hallittua, koska miksi pelkäisin sitä, jos hevonen vaikka matelee liian hiljaa, siksi en edes ole epävarma näiden hevosten kanssa. Okei, taisi mennä vähän ohi aiheen, mutta pointti on se, että uudestaan selkään vaan, turha on niitä putoamisia jäädä murehtimaan.

Joskus se ''kammo'' voi tulla vaan siitä että nolottaa ja pelkää että putoaa uudestaan ja nöyryyttää itsensä uudestaan. tippumisessa ei ole mitään noloa. kyllähän muutkin ovat esim liukastuneet jäällä tai jotain muuuta noloa.