Mitkä ovat maailmankaikkeuden yleisimmät objektit? Miettikää miksi ne ovat yleisimpiä.
Maailmankaikkeuden yleisimmät objektit
Top10:n
69208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Olisiko fotonit?
>
Tuskin.
Jos kerran pimeää ainetta on neljäsosa maailmankaikkeudesta ja pimeää energiaa kaksi kolmasosaa, niin tuskin näkyvä on yleisin.
Emme taida vielä tuntea yleisintä objektia maailmankaikkeudessa.
gravitonit
fotonit
fotiinot
neutriinot
W ja Z -bosonit
elektronit
qluonit
u-kvarkki (ylös-kvarkki)
d-kvarkki (alas-kvarkki)
Miksi, no siksi ettei niissä ole mitään epämääräistä tai satunnaista.
>
Kyllä luetellut noudattavat stokastista kvanttifysiikkaa.
Identtiset ja toisiinsa vaihdettavat eri puolilla maailmankaikkeutta olevat alkeishiukkaset syntyvät siis satunnaisesti? On siinä kuule sattumaa kerrakseen;)
Milloin gravitoni ja fotiino on löydetty?
Jo aikaa sitten.
Joo, kukaan ei ole selittänyt tuota. Jos kerran maailma on indeterministinen, stokastinen niin kyllä se tarkoittaa että maailma on sitä kokonaan. Mistä syntyy maailman eri puolille identtisiä elektroneja, kvarkkeja, neutriinoja, fotoneja ym. joilla identtiset ominaisuudet ja arvot? Mikä sen määrää, kun sattumalta vaaditaan aika äärettömän suurta sitä itseään tuohon?
Et ole ymmärtänyt, mitä indeterminismillä tarkoitetaan. Ei se suinkaan ole sama asia kuin hallitsematon kaaos.
Eipä ole löytynyt kumpaakaan. Asiallinen keskustelu edellytää asiassa pysymistä.
Jos maailma on indeterministinen eli satunnainen, on aika vaikea keksiä miten valikoituu kymmenkunta alkeishiukkasta, eikä satunnainen joukko muita tai ääretön määrä erilaisia, johon mikä tahansa suurikin määrä yleisiä hiukkasia hukkuu. Ja vielä identtisiä ovat elektronit toistensa kanssa vaikka maailman toisella laidalla. Vaikuttaa kyllä enempi määrätyltä ja järjestäytyneeltä perusrakenteelta kuin satunnaiselta.
virallisesti ;)
Et todellakaan ymmärrä.
Vaikka voit heittää rahalla käytännössä äärettömän määrän erilaisia sadan heiton satunnaisia sarjoja, niin saat heitoille vain kahta mahdollista arvoa, jos oletetaan, ettei raha jää pystyyn.
Mistä sinä ne olet "epävirallisesti" löytänyt? Kumman tahansa löytäjä olisi Nobel ehdokkaiden listalla melkoisen korkealla.
Joo kun sillä kolikolla on vaan kaksi determinististä tilaa ja puolta, ei mitään satunnaisia muuttuvia puolia. Sä et vaan tajua.
mmmh graavilohi
Niinp, lyhhkgcjggjx:n logiikka on hukassa kuten koko nykyfysiikka. Stokastisuus vienyt järjen.
>
Joo, eiköhän niiden syntyprosessi ole satunnainen.
Sinänsä hiukkasten samankaltaisuus on todennäköisesti vähän niin kuin luonnon sanelema juttu.
Oletkohan nyt ymmärtänyt indeterminismin ihan päin vittua.
>
Juuri niin, kaksi tilaa, joista toinen valikoituu indeterministisesti.
>
Ei kai kukaan edes ole väittänyt, että olisi.
>
Tuskin nykyfysiikka hukassa on.
Vai siis kuvitteletko olevasi kaikkia alan asiantuntijoita kyvykkäämpi ?
Katso siinä tapauksessa tätä:
http://rationalwiki.org/wiki/Dunning-Kruger_effect
Väitätkö että kolikonheitossa puoli valikoituu indeterministisesti, minusta se on kyllä heiton ja pöydälle osumisen aiheuttama deterministinen tapahtuma.
Jos maailman eri puolille syntyy identtisiä elektroneja jotka voi ominaisuuksiensa puolesta vaihtaa toisiinsa, niin kysyn vaan sitä satunnaisuuden määrää, joka tämän voi aiheuttaa ilman määrättyjä syitä niiden identtisyydelle, esim. perusrakenteen määräämää pakkoa.
Jos kvantti-ilmiöt ovat stokastisia, niin sitä on koko maailmankaikkeus. On hieman hanakala ajatella identtisiä hiukkasia ympäri maailmankaikkeutta jotka syntyivät stokastisesti.
Olen jopa lukenut logiikkaa. Ei satunnaisuus todellakaan tarkoita sitä, ettei rajoittavia reunaehtoja olisi.
Et vaan ymmärrä. Ihan turha sinulle on selittää.
Kerran vielä. Indeterministinen prosessi voi olla tiettyjen raja-arvojen rajaama ilman, että se menettää indeterministisyyttään. Voimme vääntää siitä, onko kolikonheitto aidosti indeterministinen vai vaan pseudoindeterministinen, mutta esimerkkinä vaihtoehdoiltaan rajatun prosessin indeterministisestä luonteesta se on validi esimerkki.
Jos sinulle tuollaisen asian ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, niin kirjoittelet väärässä ketjussa.
Kuka on sanonut, että alkeishiukkaset syntyvät stokastisesti, jos ei virtuaalihiukkasia lasketa? Niiden käyttäytyminen on aidosti stokastista. Olet jo peruskäsitteissä pihalla.
Logiikka sanoo että jos maailmankaikkeus on indeterministinen/stokastinen, niin myös kaikki sen ilmiöt ja objektit ovat stokastisia. Elektronienkin pitää olla silloin satunnaisuudesta syntyviä objekteja. Ja koska identtisiä objekteja syntyy ympäri maailmaa suurin joukoin, sattuman täytyy olla järjettömän suuri tuottamaan identtisiä hiukkasia satunnaisuuden äärettömyyksistä. Tai sitten universumin perusrakenne joka tuottaa elektronit jne. runsaat perushiukkaset ei ole satunnainen vaan määrätty, ja tuottaa suurin määrin tiettyjä rakenneosasia. Itsestä tällainen määrätty rakenne joka pakottaa tiettyjen yleisten objektien syntymisen, on todennäköisempi ja loogisempi. Satunnaisen maailman äärettömyydet hukuttavat yleisetkin hiukkaset äärettömyyksiin.
Miten satunnaisuus synnyttää identtiset elektronit ja muut yleiset alkeishiukkaset eri puolille maailmankaikkeutta? Jos maailma on stokastinen, niin se on sitä kaikissa asioissa, muuten se on vain osin stokastinen, eli osa asioista on deterministisiä. Tällainen dualistinen maailma se vasta oudolta tuntuisi.
Se että satunnaisesti syntyy identtisiä hiukkasia noinkin paljon maailmankaikkeuden massasta, on kyllä jo ihmeiden ihme pelkän satunnaisuuden ja todennäköisyyksien mukaan.
" vaihtoehdoiltaan rajatun prosessin indeterministisestä luonteesta se on validi esimerkki".
Eikä ole validi esimerkki jos kolikonheiton tuloksella on kausaalit syyt, kuten sillä on.
On se esimerkkinä typerys. Saman tyyppinen analogia kuin pullataikinan rusinat laajenevassa universumissa.
Käsitteellinen ajattelu taitaa olla sinulle aivan liina vaikeaa. Kolikonheitto on validi vertaus riippumatta siitä, onko heittotapahtuma stokastinen vai ei.
Wikisen vähän:
"Satunnaisprosessi on toistuva tapahtumasarja, jonka tulokset eivät seuraa kuvattavaa muotoa. Satunnaiset prosessit kuitenkin noudattavat tilastollista lakia. Esimerkiksi jos 6-sivuista noppaa heitetään erittäin monta kertaa tiedetään, että tulosta 6 tulee heittojen määrä / 6 ja heittojen tulosten yhteenlaskettu summa on 3,5 * heittojen määrä....
Satunnaisuus tieteessä
Satunnaisuudella on tärkeä osa matematiikassa, luonnontieteissä ja filosofiassa. Sillä on merkittävä rooli muun muassa informaatioteoriassa, kaaosteoriassa, kvanttimekaniikassa, kombinatoriikassa, peliteoriassa, salausmenetelmissä ja tilastotieteen sovelluksissa."
Ota nyt hyvänen aika asioista selvää, ennen kuin nolaat itseäsi ihan itse keksimälläsi uuninpankkologiikalla.
Ei sano. Ei todellakaan sano.
Olet pihalla kuin lumiukon pippeli ja kirjoittelet tiedepalstalla.
>
Näinpä siinä tosiaan taitaa käydä. Toki monesti heitto on kiinni vain newtonilaisesta fysiikasta - heitosta riippuen.
>
Mutta sitten taas Sinun mielipiteesi ei muuta sitä tieteellistä faktaa, että maailma on indeterministinen.
>
Ja siis mietit, ettei tällaista "vain määrättyjen tilojen systeemiä" ole olemassa ? Millähän perusteella ?
>
Varmasti ne syntyvät stokastisesti, mutta niillä voi olla vain tiettyjä tiloja eli jostain syntyy esim. vain tiettyjä hiukkasia joillakin todennäköisyyksillä (siis samalla tavalla kuin kolikonheitosta tulee vain kruuna tai klaava mutta ennen heittoa ei voi tietää kumpi tulee).
Olet nyt pahemman kerran käsittänyt stokastisuuden väärin. Se ei siis tarkoita sitä, että mikä tahansa olisi mahdollinen ja todennäköisyysjakauma olisi jatkuva. Voi hyvin olla, että maalijoukossa on vain kymmenen vaihtoehtoa, joista valikoituu tiettyjä jollakin todennäköisyydellä (siis näistä kymmenestäkin saattaa jäädä joku valikoitumatta erittäin suurella todennäköisyydellä).
Satunnaisuus ja indeterminismi ovat kaksi aivan eri asiaa. Deterministisessä systeemissä on satunnaisia tapahtumia. Satunnaisuus on myös tietämättömyyttä yksityiskohdissa. Kaoottisuus on deterministisen järjestelmän ominaisuus.
"Mutta sitten taas Sinun mielipiteesi ei muuta sitä tieteellistä faktaa, että maailma on indeterministinen".
Taas lopullista tietoa. Maailmaa ei ole todistettu indeterministiseksi, se on indeterministinen tieteellisten teorioiden tulkinnan oletuksena. Siis mutua, ei lopullista kaikkitietävää tietoa. Olet vaan uskovainen, jonka uskontodistus on fysiikan kirjoissa.
Ja missä kohdassa dekoherenssi romahduttaa aaltofunktion?
"Varmasti ne syntyvät stokastisesti, mutta niillä voi olla vain tiettyjä tiloja eli jostain syntyy esim. vain tiettyjä hiukkasia joillakin todennäköisyyksillä (siis samalla tavalla kuin kolikonheitosta tulee vain kruuna tai klaava mutta ennen heittoa ei voi tietää kumpi tulee)".
Vertaus ontuu, koska kolikonheitto ei ole indeterministinen tapahtuma.
>
On kyllä.
Öö tuota, luitko nyt, mistä tässä kirjoitettiin ?
>
Ei. Kyse on tieteellisestä faktasta juuri kuten vaikka sähköopissa, ydinfysiikassa, toisen maailmansodan historiassa ja vaikka evoluutiossa.
Etkö ymmärrä edes tätä ?
Indeterministisyys ei ole mikään oletus vaan matemaattisesti johdettu tosiasia, joka on vieläpä kokeellisesti osoitettu. Tällaisissa tapauksissa ei tieteessä puhuta, että ne olisi oletuksia vaan tieteellistä tietoa.
>
Tieteellisiin faktoihin nojaamista ei vaan pidetä uskonnollisena uskona.
Sen sijaan tieteellisen faktan kieltämistä sanotaan uskonnolliseksi denialismiksi (varsinkin kun sille ei tietenkään löydy mitään rationaalisia perusteita vaan kielto tapahtuu henkilön oman päähänpinttyneen uskomuksen vuoksi). Kieltäminen perustuu siis uskonnollisluonteiseen uskomukseen. Tieteelliseen tietoon luottaminen ei ole uskonnollista.
Maailmansodan historiassakin on paljon tulkintaa, nimenomaan voittajien tulkintaa.
Dekoherenssi on samanlainen tulkinta ja väkisin keksitty oletus kuin todennäköisyystulkinta. Kun loogista ratkaisua ei keskitä, kehiteään mututulkintaa.
Eikä ole.
Kyllä se luonnon todettu indeterminististyys taitaa päteä tuollaisen kaoottisen käyttäytymisen (pienen vaikutuksen) tekijänä.
>
Missä tieteellisessä lähteessä tämä on osoitettu ?
Vai onko kyse nyt uskomuksestasi ?
>
Mutta paljon on faktojakin. Vai siis oletko sitä mieltä, että toisen maailmansodan historiallinen olemassa olo on vain tulkintaa ?
Kuinka vitun pihalla ihmisen täytyy olla, että voi uskotella itselleen oman uskomuksensa - nyt vittu kiellät jo maailmansodan olemassa olon.
>
Ei. Kyse on tieteellisestä faktasta juuri kuten vaikka sähköopissa, ydinfysiikassa, toisen maailmansodan historiassa ja vaikka evoluutiossa.
Etkö ymmärrä edes tätä ?
Indeterministisyys ei ole mikään oletus vaan matemaattisesti johdettu tosiasia, joka on vieläpä kokeellisesti osoitettu. Tällaisissa tapauksissa ei tieteessä puhuta, että ne olisi oletuksia vaan tieteellistä tietoa.
>
Tieteellisiin faktoihin nojaamista ei vaan pidetä uskonnollisena uskona.
Sen sijaan tieteellisen faktan kieltämistä sanotaan uskonnolliseksi denialismiksi (varsinkin kun sille ei tietenkään löydy mitään rationaalisia perusteita vaan kielto tapahtuu henkilön oman päähänpinttyneen uskomuksen vuoksi). Kieltäminen perustuu siis uskonnollisluonteiseen uskomukseen. Tieteelliseen tietoon luottaminen ei ole uskonnollista.
>
Ei ole.
Jos tehdään tarkka kolikonheittokone (joka on myös mahdollista) niin kolikonheitossa ei ole mitään epämääräistä.
Ihmisen heittämänä todistuu luonnollisesti ihmismielen huono hallinta kehoonsa. Toki ympäristötekijät vaikuttaa ja siksi arvattavin tulos ihmisen heittämänä saadaan mahdollisimman vähillä pyörimisillä pomputtomalla alustalla.
On kyllä täysin varmaa että ihmismieli ei kykene koskaan seuraamaan kaikkia deterministisen universumin polkuja ja siksi ihmismielen käsityksiin mahtuu myös indeterministinen universumi,luonnollisesti.
>
Missä tällaisia koneita on ?
Vai siis onko tuo vain mielikuvitusmaailmassasi olemassa (tai mahdollinen) ?
>
Niin joo, että kun on kone, joka kääntää kolikon, niin tulos on kohtalaisen selvä (kunnes vaikka kone vikaantuu), mutta kolikonheitolla tarkoitetaan prosessia, jossa kolikko pyörii pitkään.
>
Niin, varmaan siksi, ettei ole olemassa mitään determinististä universumia, vitun idiootti.
>
Mutta kun siis tämä universumi on osoitettu indeterministiseksi. Jos Sinulla ei ole tieteellistä osoitusta tarjota, että tämä osoitus olisi väärä, joudumme toteamaan:
KYYKKYYN !
Jep, oman vajakin uskomuksesi ei kuulu tänne. Pysy siellä häpeälomallasi vaan. Ei Sinun tasosi yksinkertaisesti riitä tänne kirjoittamiseen.
Kukapa uhraisi miljardeja täydellisesti toimivan kolikonheittokoneen kehittelyyn kun koko kolikonheiton idea on todistaa vain ihmisen kyvyttömyyttä seurata kolikonheiton kaltaisia fysikaalisia faktoja.
Jokaisessa kolokonheitossa on täsmällinen matemaattinen pyörimismäärä joka johtuu tietenkin kolikkoon kohdistuvan energian määrästä.
Deterministisen universumin teoria on yksikertainen ja helppo, sitävastoin ihmisen kyky ja mahdollisuus seurata useita deterministisiä polkuja on täysin mahdotonta.
Indeterministisen universumin teoriat on myös helppoja ja ainoa edellytys teorian toimivuudelle on se että teoria ei saa olla niin täydellinen että tiedetään mistä satunnaisuus johtuu.
On hyvin makuaisia kumpaa kannattaa. Kannatan tietenkin determinististä universumia koska silloin universumissa on myös jokin merkitys. Mikään muu maailmankatsomus ei ole filosifisestiu ei ole niin ikävää ja turhaa kuin indeterministinen universumi, onneksi siitä ei voi koskaan tehdä täydellistä' teoriaa:))
"ainoa edellytys teorian toimivuudelle on se että teoria ei saa olla niin täydellinen että tiedetään mistä satunnaisuus johtuu."
Siis Heisenbergin epämääräisyysteoriaa ei tunneta? Voi poika parkaa, kun taas tulee sammakoita.
Indeterminismi ei ole makuasia. Bellin teoreema on aukoton.
>
Varsinkin kun tiedetään, että tulos on kuitenkin indeterministinen.
Mutta siis hyvä kuitenkin, että myönnät tuollaiset koneet olevan vaan mielikuvituksessasi, pelkkiä uskomuksia siis.
>
Tai itse asiassa luonnon ominaisuutta, jossa fysikaalinen fakta on se, että prosessit ovat ennustamattomia (riippumatta havaitsijasta).
>
Mutta eikö niin, että sellainen on samalla tavalla vain pumpuliunelmissasi kuten tuo kolikonheittokonekin ? Pelkkä kuvitelma siis ilman että sellaista teoriaa oikeasti olisi olemassa.
>
Ei. Kyllä se luonto huolehtii siitä, ettei tuollaisia deterministisiä polkuja ole olemassa.
>
Mutta ethän Sinä niistä mitään tajua.
Palstan tyhmin ihminen yrittää sepittää, että fysiikka on helppoa. Ei saatana, menee röhönaurun puolelle.
>
Tieteessä ei ole makuasioita.
>
Tottakai voit kannattaa teoriaa lehmien lentämisestä ja siitä, että Kuu on juustoa, mutta kun tällaiset asiat eivät ole siitä kiinni, että joku vitun tolvana haluaa uskoa, että Kuu on juustoa. Ei se siitä juustoksi muutu. Samoin luontokaan ei muutu deterministiseksi siitä, että riemuidiootti uskoo sen olevan deterministinen. Ymmärrätkö ?
>
Heh heh, tuskin.
>
Tämä on tiedepalsta. Täällä ei silloin puhuta maailmankatsomuksista vaan faktoista. On siis aivan sama, onko mielestäsi kovinkin ikävä ja inhottava asia, että Maapallo pyörii. Se vaan pyörii. Samoin maailmankaikkeuden indeterministisyys vaan on olemassa ihan viis veisaten siitä, mitä kukakin asiasta miettii.
"Indeterministisyys ei ole mikään oletus vaan matemaattisesti johdettu tosiasia, joka on vieläpä kokeellisesti osoitettu. Tällaisissa tapauksissa ei tieteessä puhuta, että ne olisi oletuksia vaan tieteellistä tietoa".
Eli sinusta deterministinen fysiikan teoria tulevaisuudessa on täysin mahdoton?
Etkö ymmärrä dekoherenssin keinotekoisuutta? Aivan samanlainen väkisinvääntö kuin renormalisaatio.
Ainakaan nyt mikään ei viittaa siihen, että se olisi mahdollinen. Mahdottomaksi osoittaminen on harvoin mahdollista. :D
parhaan nykytietämyksen mukaan maailma on perusteiltaan indeterministinen, eikä ole mitään syytä olettaa tämän tiedon muuttuvan. Haaveilu ja luulottelu eivät ole tiedettä.
>
En. Eikä "dekoherenssin keinotekoisuutta" ymmärrä myöskään tiedeyhteisö, joten voisitko osoittaa sen keinotekoisuuden ?
Pelkkä uskomus ei riitä.
Luontoon sopii sekä deterministinen että indeterministinen oletus koska emme tiedä todellisuudesta juuri mitään. Emme tiedä yhtä kaikkein oleellisinta kysymystä että milloin todellisuus on todellista tai kaikkein todellisimmillaan,( vai onko todellisuus vain unen kaltaista usvaa). Ainoa paikka jossa todellisuus voidaan edes yrittää määritellä on tietoisuuden kokemus, ( ei minkään kuvitellun hiukkasen nopeus tai paikka )toisin sanoen mikään ns, eloton ilman tietoisuutta ei voi määrittää todellisuutta. Tietoisuuden on vaikea määrittää milloin itse on todellinen tai milloin esim, Maa planeetta on todellinen, joka tapauksessa Maa on erilailla todellinen eri tietoisuudelle. Kirjassa Maan historia on todellista vain tietoisuuden ajatus Maan historiasta.
Minä lähden ilman muuta siitä että universumin koko todellisuus on universumin kaikki tapahtumat yhteensä eli niiden summa.
Pilkun viilailut determunistinen vai ei on lopuksi aivan merkityksetöntä elämän ja kokemuksen kannalta, tietoisuus on aina ja vain universumin informaation polttopiste, huom, parempaa vertausta kuin polttopiste ei ole, fiksut kyllä ymmärtää mitä tarkoittaa.
Tottakai tärkeintä on tietenkin jokaiselle tietoisuudelle ymmärtää universumia ja tietoisuuden olemassaoloa. Mitä vastauksia tiede kykenee antamaan tietoisuuden ymmärtämiseen? esim, se että onko universumi deterministinen vai ei on oikeastaan yhden tekevää kun ajatellaan mitä tietoa itse kokemus voi tuottaa, kaikelle kas kun ei ole sanoja ja numeroita ja kas tiede on sanoista ja numeroista täysin riippuvainen.
>
Ei sovi. Jos oletetaan, että luonto olisi deterministinen, silloin pitää turvautua uskomuselliseen kieltämiseen. Indeterministisestä luonnosta on todisteet ja matemaattinen malli. Deterministisestä luonnosta ei ole todisteita ja matemaattinen malli kieltää sen.
Yksinkertaista.
Eikä tieteeseen saa ujuttaa jotain palstaidiootin uskomuksia. Puhu siis niistä uskomuksistasi muualla.
>
Varsinkin kun tiedetään, että tulos on kuitenkin indeterministinen.
Mutta siis hyvä kuitenkin, että myönnät tuollaiset koneet olevan vaan mielikuvituksessasi, pelkkiä uskomuksia siis.
>
Tai itse asiassa luonnon ominaisuutta, jossa fysikaalinen fakta on se, että prosessit ovat ennustamattomia (riippumatta havaitsijasta).
>
Mutta eikö niin, että sellainen on samalla tavalla vain pumpuliunelmissasi kuten tuo kolikonheittokonekin ? Pelkkä kuvitelma siis ilman että sellaista teoriaa oikeasti olisi olemassa.
>
Ei. Kyllä se luonto huolehtii siitä, ettei tuollaisia deterministisiä polkuja ole olemassa.
>
Mutta ethän Sinä niistä mitään tajua.
Palstan tyhmin ihminen yrittää sepittää, että fysiikka on helppoa. Ei saatana, menee röhönaurun puolelle.
>
Tieteessä ei ole makuasioita.
>
Tottakai voit kannattaa teoriaa lehmien lentämisestä ja siitä, että Kuu on juustoa, mutta kun tällaiset asiat eivät ole siitä kiinni, että joku vitun tolvana haluaa uskoa, että Kuu on juustoa. Ei se siitä juustoksi muutu. Samoin luontokaan ei muutu deterministiseksi siitä, että riemuidiootti uskoo sen olevan deterministinen. Ymmärrätkö ?
>
Heh heh, tuskin.
>
Tämä on tiedepalsta. Täällä ei silloin puhuta maailmankatsomuksista vaan faktoista. On siis aivan sama, onko mielestäsi kovinkin ikävä ja inhottava asia, että Maapallo pyörii. Se vaan pyörii. Samoin maailmankaikkeuden indeterministisyys vaan on olemassa ihan viis veisaten siitä, mitä kukakin asiasta miettii.
"Luontoon sopii sekä deterministinen että indeterministinen oletus koska emme tiedä todellisuudesta juuri mitään."
Sinä et tiedä juuri mitään, mutta älä yleistä. Eivät kaikki ole vasemman takajalan saappaan tasolla tietämyksessä niinkuin sinä.
Hiukkasen nopeuden tai paikan samanaikainen määrittämämättömyys on lopuksi täysin epätriviaali kysymys koska koko todellisuutta itseään ei voi määritellä.
Jonkin objektin paikka ja olemassaolo on aina vain mielikuvitusta vaikka kuinka numeroilla tai sanoilla vääntää, toki kun tieteeseen kirjaimellisesti uskova lauma ajattelee joukolla jonkin olevan todellisuutta, niin todellisuuden illuusio senkun vahvistuu. Hiukkasen (jos niitä hiukkasina edes todellisuudessa on) paikka ja nopeus on itse luonnossa todella määrittelemätön. Ymärrän kyllä tieteen rajatut keinot hankkia informaatiota tai kuvailla informaatiota, vastahan kontilta noustiin.
Universumin todellisuus on ehdottomasti oleva universumin kaikki tapahtumat ja tilat yhteensä, huomatkaa että käsite aika ja tila saavat myös uuden ulottuvuuden jota on täysin mahdotonta kuvailla ulottuvuuksilla sanoilla, kuvilla tai numeroilla, siispä numerot, sanat ja kuvat ei tule koskaan erikseen tai yhdessä kertomaan mitä on todellisuus. Sanoina ilmastua todellisuutta en voi kuvaa paremmin ,kuin että universumin todellisuus on sen kaikki tapahtumat yhteensä ja että tietoisuus on universumin informaation polttopiste. Tämän oivalluksen jälkeen myös jokainen yksityiskohta sisältää kaiken, tietenkin, jopa ajatus hiukkanen pitää sisällään koko universumin.))
Sinä et tiedä juuri mitään, mutta älä yleistä. Eivät kaikki ole vasemman takajalan saappaan tasolla tietämyksessä niinkuin sinä.
Vuodesta toiseen jatkunut typerehtimisesi tiedepalstoilla ei parempaa kommenttia ansaitse.
>
Eikä sekään ole edes se indeterminismin peruste.
>
Jep, edes teoriassa mitään ei voi määritellä tarkasti, koska luonto on indeterministinen.
Vastaapas sitten viestiin äläkä, vajakki, kiertele:
>
Ei sovi. Jos oletetaan, että luonto olisi deterministinen, silloin pitää turvautua uskomuselliseen kieltämiseen. Indeterministisestä luonnosta on todisteet ja matemaattinen malli. Deterministisestä luonnosta ei ole todisteita ja matemaattinen malli kieltää sen.
Yksinkertaista.
Eikä tieteeseen saa ujuttaa jotain palstaidiootin uskomuksia. Puhu siis niistä uskomuksistasi muualla.
>
Varsinkin kun tiedetään, että tulos on kuitenkin indeterministinen.
Mutta siis hyvä kuitenkin, että myönnät tuollaiset koneet olevan vaan mielikuvituksessasi, pelkkiä uskomuksia siis.
>
Tai itse asiassa luonnon ominaisuutta, jossa fysikaalinen fakta on se, että prosessit ovat ennustamattomia (riippumatta havaitsijasta).
>
Mutta eikö niin, että sellainen on samalla tavalla vain pumpuliunelmissasi kuten tuo kolikonheittokonekin ? Pelkkä kuvitelma siis ilman että sellaista teoriaa oikeasti olisi olemassa.
>
Ei. Kyllä se luonto huolehtii siitä, ettei tuollaisia deterministisiä polkuja ole olemassa.
>
Mutta ethän Sinä niistä mitään tajua.
Palstan tyhmin ihminen yrittää sepittää, että fysiikka on helppoa. Ei saatana, menee röhönaurun puolelle.
>
Tieteessä ei ole makuasioita.
>
Tottakai voit kannattaa teoriaa lehmien lentämisestä ja siitä, että Kuu on juustoa, mutta kun tällaiset asiat eivät ole siitä kiinni, että joku vitun tolvana haluaa uskoa, että Kuu on juustoa. Ei se siitä juustoksi muutu. Samoin luontokaan ei muutu deterministiseksi siitä, että riemuidiootti uskoo sen olevan deterministinen. Ymmärrätkö ?
>
Heh heh, tuskin.
>
Tämä on tiedepalsta. Täällä ei silloin puhuta maailmankatsomuksista vaan faktoista. On siis aivan sama, onko mielestäsi kovinkin ikävä ja inhottava asia, että Maapallo pyörii. Se vaan pyörii. Samoin maailmankaikkeuden indeterministisyys vaan on olemassa ihan viis veisaten siitä, mitä kukakin asiasta miettii.
ep, edes teoriassa mitään ei voi määritellä tarkasti, koska luonto on indeterministinen.
Eli kirjoitat tieteellistä mutua.
Eli sinusta deterministinen fysiikan teoria tulevaisuudessa on täysin mahdoton?
Eikö tämä ole lopullista kaikenkattavaa tietoa?
>
Nimenomaan deterministisen voisi teoriassa määritellä (determin: engl. määritettävissä, vitun vajakki).
>
Hegel on ollut kuoleena jo toista sataa vuotta kun indeterministisyys todistettiin. Eikä nykyisellään ihmisen toimintaan liittyvä määrity enää stokastisena keskiarvona: elektroniset ilmiöt ovat esimerkki tällaisesta.
Pystytkö vastaamaan viestiini vai tyydytkö nyt taas vaan kyykistymään ?
>
Eikä sekään ole edes se indeterminismin peruste.
>
Jep, edes teoriassa mitään ei voi määritellä tarkasti, koska luonto on indeterministinen.
Vastaapas sitten viestiin äläkä, vajakki, kiertele:
>
Ei sovi. Jos oletetaan, että luonto olisi deterministinen, silloin pitää turvautua uskomuselliseen kieltämiseen. Indeterministisestä luonnosta on todisteet ja matemaattinen malli. Deterministisestä luonnosta ei ole todisteita ja matemaattinen malli kieltää sen.
Yksinkertaista.
Eikä tieteeseen saa ujuttaa jotain palstaidiootin uskomuksia. Puhu siis niistä uskomuksistasi muualla.
>
Varsinkin kun tiedetään, että tulos on kuitenkin indeterministinen.
Mutta siis hyvä kuitenkin, että myönnät tuollaiset koneet olevan vaan mielikuvituksessasi, pelkkiä uskomuksia siis.
>
Tai itse asiassa luonnon ominaisuutta, jossa fysikaalinen fakta on se, että prosessit ovat ennustamattomia (riippumatta havaitsijasta).
>
Mutta eikö niin, että sellainen on samalla tavalla vain pumpuliunelmissasi kuten tuo kolikonheittokonekin ? Pelkkä kuvitelma siis ilman että sellaista teoriaa oikeasti olisi olemassa.
>
Ei. Kyllä se luonto huolehtii siitä, ettei tuollaisia deterministisiä polkuja ole olemassa.
>
Mutta ethän Sinä niistä mitään tajua.
Palstan tyhmin ihminen yrittää sepittää, että fysiikka on helppoa. Ei saatana, menee röhönaurun puolelle.
>
Tieteessä ei ole makuasioita.
>
Tottakai voit kannattaa teoriaa lehmien lentämisestä ja siitä, että Kuu on juustoa, mutta kun tällaiset asiat eivät ole siitä kiinni, että joku vitun tolvana haluaa uskoa, että Kuu on juustoa. Ei se siitä juustoksi muutu. Samoin luontokaan ei muutu deterministiseksi siitä, että riemuidiootti uskoo sen olevan deterministinen. Ymmärrätkö ?
>
Heh heh, tuskin.
>
Tämä on tiedepalsta. Täällä ei silloin puhuta maailmankatsomuksista vaan faktoista. On siis aivan sama, onko mielestäsi kovinkin ikävä ja inhottava asia, että Maapallo pyörii. Se vaan pyörii. Samoin maailmankaikkeuden indeterministisyys vaan on olemassa ihan viis veisaten siitä, mitä kukakin asiasta miettii.
>
Miten niin muka ?
Ilman todisteita epäily on irrationaalista, uskonnollisluonteista.
Muista, ettei tieteessä esitetä koskaan absoluuttisia totuuksia. Silti tieteellisten paradigmojen epäily osoittaa vaan täydellistä idiotismia (jos se tapahtuu kuten täällä: ilman todisteita, kuten Astrodamus totesi juuri: "Haaveilu ja luulottelu eivät ole tiedettä.").