Tähtivalokuvaus

Tähtivalokuvaaja

Hei.

Olen aloittelemassa tähtivalokuvausta joten tiedustelisin millainen kamera olisi hyvä aloittelijalle? Minkä merkkinen ja mitä varusteita siinä tarvitsee olla? Komeetta isonin valokuvaaminen kiinnostaisi. Mitä muita kohteita tähtitaivaalta löytyy jotka aloittelijan on helppo kuvata pelkällä kameralla? Kaukoputkea minulla ei ole.

8

281

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kysyjä

      joko sitä taas siel mäellä.

      • Pieksämäellä

        Miellä mäellä?


    • Siikaan tähtiä

      1020 lumppu ei sovellu!

      Kunnon tähtijärkkäri jonka aalonpituudet menee yli molemmista päistä

      Kunnon putki ja kääntölaite, Ursa mm myy...

    • vanha kamera on hyvä

      Hyvä jalusta ja lankalaukaisin. Seurantakoneisto olisi hyvä, mutta ei aivan välttämätön. Kameran ei tarvitse olla kovin ihmeellinen. Automatiikasta on vain haittaa, käsisäädöt rulettaa. Tavalliset järkkärin objektiivit käy tähdistöjen kuvaamiseen. Valotusajat ehkä muutamia sekunteja, kokeilemalla oppii.

    • automatiikkaviha

      Merkillä ei ole väliä, kunhan on järkkäri. Hyvä astrokamera on sellainen josta pystyy kaiken automatiikan kytkemään pois päältä. Automaattisalama pois, automaattivalotus pois, automaattitarkennus pois, kaikki automaagiset ihmetemppuilut pois pois, niistä ei ole muuta kuin haittaa.

      Käytetään käsisäätöjä. Kamera jalustaan kiinni, tarkennetaan manuaalisesti äärettömään, valitaan melko suuri herkkyysasetus, valitaan iso aukko ja sekunnin luokkaa oleva valotusaika. Kokeillaan erilaisia valotusaikoja. Oikein pystytetty ekvatoriaalinen jalusta kääntökoneistolla on ihanteelinen, se kompensoi maapallon pyörimisliikkeen ja sallii pitempiä valotusaikoja ilman että tähdet kuvautuvat valoviiruiksi.

      Järkkärin normaaliobjektiivikin käy tähdistöjen kuvaamiseen. Jos haluaa kuvia pienemmistä kohteista, on se järkevämpää tähtikaukoputken läpi kuvaten, sillä pitkäpolttoväliset objektiivit ovat kalliita. Kaukoputken läpi kuvattaessa ei käytetä kameran omaa objektiivia, vaan järkkärin objektiivina käytetään sitä tähtikaukoputkea ilman okulaaria. Tarvitaan soviteosa jolla järkkäri liitetään kaukoputkeen.

      • ominneuvoinonneen

        " ... valitaan iso aukko ..."

        Ja iso aukkohan on sellainen jonka numero on pieni. Esimerkiksi f/2.0 on melko iso aukko ja f/16.0 on pieni aukko.

        Tuo f/2.0 tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että aukon halkaisija on puolet objektiivin polttovälistä. Aukolla f/16 aukon halkaisija on 1/16 polttovälistä. Tämä on sikäli aika tärkeää että objektiivin valonkeräyskyky eli aukon pinta-ala kasvaa aukon halkaisijan neliössä.

        Niinpä objektiivi f/1.4 kerää valoa kaksi kertaa nopeammin kuin f/2.0 ja f/16 on 2*2*2*2*2*2 eli 64 kertaa hitaampi kuin f/2. Samaan valotustulokseen pääseminen kestää siis aukolla f/16 peräti 64 kertaa kauemmin kuin aukolla f/2. Eli yhden sekunnin valotusaikaa aukolla f/2 vastaa 64 sekunnin valotusaika aukolla f/16.

        Nopeimmat Newton-tähtikaukoputket ovat noin f/3.5 ja esimerkiksi Cassegrain-tyyppiset ovat normaalisti paljon hitaampia, noin f/10. Valokuvauksessa nimenomaan tuo aukkosuhde ratkaisee. Visuaalisesti lähinnä kaukoputken aukon absoluuttinen suuruus on tärkeää ja kohteen suurennusta säädellään valitsemalla sopiva okulaari, mutta valokuvauksessa okulaaria ei kannata käyttää ja se on periaatteessa hiukan erilaista.


      • valoputkimies
        ominneuvoinonneen kirjoitti:

        " ... valitaan iso aukko ..."

        Ja iso aukkohan on sellainen jonka numero on pieni. Esimerkiksi f/2.0 on melko iso aukko ja f/16.0 on pieni aukko.

        Tuo f/2.0 tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että aukon halkaisija on puolet objektiivin polttovälistä. Aukolla f/16 aukon halkaisija on 1/16 polttovälistä. Tämä on sikäli aika tärkeää että objektiivin valonkeräyskyky eli aukon pinta-ala kasvaa aukon halkaisijan neliössä.

        Niinpä objektiivi f/1.4 kerää valoa kaksi kertaa nopeammin kuin f/2.0 ja f/16 on 2*2*2*2*2*2 eli 64 kertaa hitaampi kuin f/2. Samaan valotustulokseen pääseminen kestää siis aukolla f/16 peräti 64 kertaa kauemmin kuin aukolla f/2. Eli yhden sekunnin valotusaikaa aukolla f/2 vastaa 64 sekunnin valotusaika aukolla f/16.

        Nopeimmat Newton-tähtikaukoputket ovat noin f/3.5 ja esimerkiksi Cassegrain-tyyppiset ovat normaalisti paljon hitaampia, noin f/10. Valokuvauksessa nimenomaan tuo aukkosuhde ratkaisee. Visuaalisesti lähinnä kaukoputken aukon absoluuttinen suuruus on tärkeää ja kohteen suurennusta säädellään valitsemalla sopiva okulaari, mutta valokuvauksessa okulaaria ei kannata käyttää ja se on periaatteessa hiukan erilaista.

        Minusta f/3.5 on kyllä aika hurja Newton-tähtiputkelle ja visuaalisesti vaikea. Apupeilistä tulee iso ja kontrastista visuaalisesti heikohko, mutta ehkä se ei kuvauksessa haittaa.

        Yleensä nopean Newtonin aukkosuhde on noin f/4 ... f/5. Tuollainenkin vaatii parabolisen peilin.

        Jos Newtonin pääpeilinä on pallopeili niin se voi olla noin f/9, hiukan aukon absoluuttisesta koosta riippuen. Sellaista kuvausta ajatellen hidasta Newtonin peiliä ei tarvitse parabolisoida, vaan sen voi jättää pallopeiliksi. Putkesta tulee pitkähkö, mutta apupeilinä riittää pienehkö peili ja putkeen saa visuaalikäytössä hyvän kontrastin.


    • supertähtikamera

      Todella hyviä tähtiharrastajan kameroita ei tehdä, ainakaan missään humaanissa ja inhimillisessä hintaluokassa. Tavalliset kamerat on tähtikuvausta ajatellen pilattu automatiikalla.

      Tähtikuvaukseen riittäisi ihan yksinkertainen järkkäri jossa ei ole mitään automatiikkaa tarkennuksessa ja valotuksessa. Tähtikuvaaja haluaa säätää valotuksen itse eikä hän halua että kamera alkaa kesken kuvaussession tekemään jotakin ennalta-arvaamattomia ihmetemppuja. Toinen vaihtoehto tietysti olisi että automatiikka olisi nimenomaan tehty tähtikuvausta varten, joka kyllä on periaatteessa mahdollista, mutta kysyntä lie pieni.

      Tavallisissa järkkäreissä on suodin joka leikkaa joitakin tähtiharrastajalle hyödyllisiä aallonpituuksia pois koska ne ehkä haittaavat automatiikan toimintaa tai voivat tehdä normaaleista kuvista hiukan suttuisen näköisiä. Kun sellaisen suotimen poistaa järkkäristä niin tähtikuviin saa kerättyä hiukan enemmän tähtien ja sumujen valoa, mutta käyttöominaisuudet normaalikuvauksessa saattavat hiukan kärsiä ja takuu varmaankin raukeaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen miettinyt kauan

      miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h
      Ikävä
      29
      2390
    2. Archie ja Iida ero.

      Suuri kohujen saattelema rakkaustarina on ohi?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      2303
    3. Olen levoton takiasi

      Enkä saa itseäni rauhoittumaan
      Ikävä
      158
      2054
    4. Mitä ensi viikolla tapahtuu?

      Mitä toivot, että ensi viikolla tapahtuu?
      Ikävä
      36
      1716
    5. Ostiko maailma sinut minulta?

      Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue
      Ikävä
      20
      1668
    6. On niin paha olla

      Tarviin jotain jolla turruttaa... Kuka voi auttaa.
      Ikävä
      27
      1049
    7. Älä stressaa. Rakastan sua

      Eikä tämä tunne mene pois, se on varmaan jo huomattu kumpikin ❤️
      Ikävä
      51
      1037
    8. Mitä sanoisit mulle?

      Niin, mitä sanoisit mulle! Sille ainoalle, jota rakastat..
      Ikävä
      86
      995
    9. Minna Kuukka joutui jekuttamaan ovelasti TTK:n takia - Tästä oli kyse - Tunnustaa: "No joo, joo..."

      Symppis Minna Kuukka! Minna on kyllä erinomainen valinta Tanssii Tähtien Kanssa -oppilaaksi - vai mitä mieltä olet? To
      Tanssii tähtien kanssa
      24
      932
    10. Onneksi meidän välillä ei ole mitään negatiivista

      Olen tosi iloinen siitä.
      Ikävä
      114
      904
    Aihe