Hei.
Olen aloittelemassa tähtivalokuvausta joten tiedustelisin millainen kamera olisi hyvä aloittelijalle? Minkä merkkinen ja mitä varusteita siinä tarvitsee olla? Komeetta isonin valokuvaaminen kiinnostaisi. Mitä muita kohteita tähtitaivaalta löytyy jotka aloittelijan on helppo kuvata pelkällä kameralla? Kaukoputkea minulla ei ole.
Olen aloittelemassa tähtivalokuvausta joten tiedustelisin millainen kamera olisi hyvä aloittelijalle? Minkä merkkinen ja mitä varusteita siinä tarvitsee olla? Komeetta isonin valokuvaaminen kiinnostaisi. Mitä muita kohteita tähtitaivaalta löytyy jotka aloittelijan on helppo kuvata pelkällä kameralla? Kaukoputkea minulla ei ole.
Vastaukset 8
Vanhimmat
joko sitä taas siel mäellä.
Miellä mäellä?
1020 lumppu ei sovellu!
Kunnon tähtijärkkäri jonka aalonpituudet menee yli molemmista päistä
Kunnon putki ja kääntölaite, Ursa mm myy...
Hyvä jalusta ja lankalaukaisin. Seurantakoneisto olisi hyvä, mutta ei aivan välttämätön. Kameran ei tarvitse olla kovin ihmeellinen. Automatiikasta on vain haittaa, käsisäädöt rulettaa. Tavalliset järkkärin objektiivit käy tähdistöjen kuvaamiseen. Valotusajat ehkä muutamia sekunteja, kokeilemalla oppii.
Merkillä ei ole väliä, kunhan on järkkäri. Hyvä astrokamera on sellainen josta pystyy kaiken automatiikan kytkemään pois päältä. Automaattisalama pois, automaattivalotus pois, automaattitarkennus pois, kaikki automaagiset ihmetemppuilut pois pois, niistä ei ole muuta kuin haittaa.
Käytetään käsisäätöjä. Kamera jalustaan kiinni, tarkennetaan manuaalisesti äärettömään, valitaan melko suuri herkkyysasetus, valitaan iso aukko ja sekunnin luokkaa oleva valotusaika. Kokeillaan erilaisia valotusaikoja. Oikein pystytetty ekvatoriaalinen jalusta kääntökoneistolla on ihanteelinen, se kompensoi maapallon pyörimisliikkeen ja sallii pitempiä valotusaikoja ilman että tähdet kuvautuvat valoviiruiksi.
Järkkärin normaaliobjektiivikin käy tähdistöjen kuvaamiseen. Jos haluaa kuvia pienemmistä kohteista, on se järkevämpää tähtikaukoputken läpi kuvaten, sillä pitkäpolttoväliset objektiivit ovat kalliita. Kaukoputken läpi kuvattaessa ei käytetä kameran omaa objektiivia, vaan järkkärin objektiivina käytetään sitä tähtikaukoputkea ilman okulaaria. Tarvitaan soviteosa jolla järkkäri liitetään kaukoputkeen.
" ... valitaan iso aukko ..."
Ja iso aukkohan on sellainen jonka numero on pieni. Esimerkiksi f/2.0 on melko iso aukko ja f/16.0 on pieni aukko.
Tuo f/2.0 tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että aukon halkaisija on puolet objektiivin polttovälistä. Aukolla f/16 aukon halkaisija on 1/16 polttovälistä. Tämä on sikäli aika tärkeää että objektiivin valonkeräyskyky eli aukon pinta-ala kasvaa aukon halkaisijan neliössä.
Niinpä objektiivi f/1.4 kerää valoa kaksi kertaa nopeammin kuin f/2.0 ja f/16 on 2*2*2*2*2*2 eli 64 kertaa hitaampi kuin f/2. Samaan valotustulokseen pääseminen kestää siis aukolla f/16 peräti 64 kertaa kauemmin kuin aukolla f/2. Eli yhden sekunnin valotusaikaa aukolla f/2 vastaa 64 sekunnin valotusaika aukolla f/16.
Nopeimmat Newton-tähtikaukoputket ovat noin f/3.5 ja esimerkiksi Cassegrain-tyyppiset ovat normaalisti paljon hitaampia, noin f/10. Valokuvauksessa nimenomaan tuo aukkosuhde ratkaisee. Visuaalisesti lähinnä kaukoputken aukon absoluuttinen suuruus on tärkeää ja kohteen suurennusta säädellään valitsemalla sopiva okulaari, mutta valokuvauksessa okulaaria ei kannata käyttää ja se on periaatteessa hiukan erilaista.
Minusta f/3.5 on kyllä aika hurja Newton-tähtiputkelle ja visuaalisesti vaikea. Apupeilistä tulee iso ja kontrastista visuaalisesti heikohko, mutta ehkä se ei kuvauksessa haittaa.
Yleensä nopean Newtonin aukkosuhde on noin f/4 ... f/5. Tuollainenkin vaatii parabolisen peilin.
Jos Newtonin pääpeilinä on pallopeili niin se voi olla noin f/9, hiukan aukon absoluuttisesta koosta riippuen. Sellaista kuvausta ajatellen hidasta Newtonin peiliä ei tarvitse parabolisoida, vaan sen voi jättää pallopeiliksi. Putkesta tulee pitkähkö, mutta apupeilinä riittää pienehkö peili ja putkeen saa visuaalikäytössä hyvän kontrastin.
Todella hyviä tähtiharrastajan kameroita ei tehdä, ainakaan missään humaanissa ja inhimillisessä hintaluokassa. Tavalliset kamerat on tähtikuvausta ajatellen pilattu automatiikalla.
Tähtikuvaukseen riittäisi ihan yksinkertainen järkkäri jossa ei ole mitään automatiikkaa tarkennuksessa ja valotuksessa. Tähtikuvaaja haluaa säätää valotuksen itse eikä hän halua että kamera alkaa kesken kuvaussession tekemään jotakin ennalta-arvaamattomia ihmetemppuja. Toinen vaihtoehto tietysti olisi että automatiikka olisi nimenomaan tehty tähtikuvausta varten, joka kyllä on periaatteessa mahdollista, mutta kysyntä lie pieni.
Tavallisissa järkkäreissä on suodin joka leikkaa joitakin tähtiharrastajalle hyödyllisiä aallonpituuksia pois koska ne ehkä haittaavat automatiikan toimintaa tai voivat tehdä normaaleista kuvista hiukan suttuisen näköisiä. Kun sellaisen suotimen poistaa järkkäristä niin tähtikuviin saa kerättyä hiukan enemmän tähtien ja sumujen valoa, mutta käyttöominaisuudet normaalikuvauksessa saattavat hiukan kärsiä ja takuu varmaankin raukeaa.