Jatkuvasti joudun pähkäilemään, mitä kirjoittaja (usein vain suomentaja) oikeasti tarkoittaa. Kirjoitusvirheet kiireessä ymmärtää, mutta toimittajat eivät osaa nykyään edes taivuttaa suomen kieltä oikein!
Onko toimittajien mediaani ÄO laskenut vuosien saatossa?
(Kokemukseni koskee YLE:n ja HS:n surkeita kirjoitettuja uutisia verkossa)
Onko toimittajien mediaani ÄO laskenut vuosien saatossa?
(Kokemukseni koskee YLE:n ja HS:n surkeita kirjoitettuja uutisia verkossa)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyse lienee nimen omaan siitä, että kirjoittaja _ei_ ole suomentaja.
Annapa muutama esimerkki sellaisista virheistä, jotka aivan todellisuudessa vaikuttavat tekstin ymmärrettävyyteen?
Minäkin kyllä huomaan kielivirheet aika herkästi, mutta erittäin harvinaista on se, että niiden seurauksena sisältö muuttuisi todella epäselväksi. Siis käytännössä eikä vain nipottavan kielipoliisin silmissä.
Lakiteksti on sellainen asia, jossa jokin pilkun paikka voi todella muuttaa olennaisesti merkitystä, mutta uutistekstissä hyvin harvoin tulee vastaavaa tilannetta.
En ole aloittaja, mutta silloin & tällöin lauseesta on jäänyt kieltosana pois, mikä ainakin muuttaa merkityksen.
Toisaalta lukija varmaan joskus vain uskoo ja luulee ymmärtävänsä tarkoituksen, mutta ymmärtääkin väärin. Tämähän on salakavalaa epäselvyyttä.
Esimerkkinä: mitä lukija ymmärtää tuolla "varmaan"-sanallani, millaista varmuutta?
Tässä viestisi kielivirheitä: ”kirjoitusvirheet kiireessä” (karkea vierasperäinen rakenne) po. ”kiireessä tehdyt kirjoitusvirheet”, ”mediaani ÄO” (lappeen Ranta kieltä) po. ”mediaani-ÄO” (joka on tietysti käsitteenä silkkaa pelleilyä, eihän kyse ole ns. älykkyystesteillä mitattavasta pulmanratkonnan suorituskyvystä saati sen mediaanista), ”YLE:n” po. ”YLEn” t. mieluummin ”Ylen”, ”uutisia verkossa” po. ”verkkouutisia” t. ”verkossa julkaistuja uutisia” ja puuttuupa tuolta pistekin loppusulkeen edeltä.
Tällä perusteella voi kyllä todeta, että et ole pätevä arvioimaan toimittajien suomen kielen tasoa.
Sanoisin kyllä, että luettelemasi "virheet" ovat aika hyvä malliesimerkki joutavasta nillityksestä. Yksikään niistä ei millään tavoin haitannut tekstin luettavuutta tai ymmärrettävyyttä. Erityisen typerää oli valittaa rakenteen "vierasperäisyyttä".
Alkuperäinen viesti oli nillitystä, jossa ei edes kerrottu, mistä nillitetään, ei yhtään esimerkkiä, joten kommentti oli ihan paikallaan. Ja kaikki siinä osoitetut virheet ovat todellisia virheitä. Alkuperäinen valittaja ei siis osannut esittää yhtäkään virhettä, ei edes ”virhettä”.
Mitä ymmärrettävyyteen tulee, niin lause ”kirjoitusvirheet kiireessä ymmärtää” merkitsee, että joku kiireessä (siis itse kiireellisenä, kiireessä ollen) ymmärtää kirjoitusvirheet. Lause pitää siis jäsentää uudestaan, ja lukija joutuu mielessään korjaamaan siinä olevan kielioppivirheen, ennen kuin voi arvata suunnilleen oikein, mitä kirjoittaja oli tarkoittavinaan.
Mutta kertoohan jo se paljon, että joku lukee vain Ylen ja HS:n verkkouutisia (kuten valittaja viimeisessä kappaleessaan sanoo). Kannattaisi hankkia parempaa luettavaa. Vaikkapa jokin kirja tai edes asioihin paneutuva verkkosivu, pelkkien päivänkohtaisten uutisten (ja ”uutisten”) sijasta. Sehän kai jo yleisesti ymmärretään, että suurin osa verkkouutisista on muualta huonosti kopioituja, usein väärin käännettyjä tekstinpätkiä. Jos siis hankkii hengenravintonsa verkkouutisista, voi syyttää lähinnä itseään, jos se on kielellisestikin huonosti sulavaa.
"Tällä perusteella voi kyllä todeta, että et ole pätevä arvioimaan toimittajien suomen kielen tasoa."
Olen samaa mieltä. Tosin aloittajan tekstin tahaton huumori toi hymyn huuleen, joten ei se ihan hukkaan mennyt!
"Mitä ymmärrettävyyteen tulee, niin lause ”kirjoitusvirheet kiireessä ymmärtää” merkitsee, että joku kiireessä (siis itse kiireellisenä, kiireessä ollen) ymmärtää kirjoitusvirheet."
Ja katin kontit, nillittäjä. Jokainen, joka lukee tuota tekstiä vain lukeakseen eikä korjatakseen punakynällä pienimmätkin rikkeet Setälän kielioppia vastaan, ymmärtää tuossa tarkoitetun juuri sitä, että kiireessä syntyneet kirjoitusvirheet ovat ymmärrettäviä. Ja kyllä se nillittäjäkin ymmärtää, haluaa vain nillittää muka "oikealla" tulkinnallaan.
Lisään tuohon vielä, että "käyttökielen" ei tarvitse olla matemaattisen tarkkaa. Lakikieli on vähän eri asia, se pitäisi kirjoittaa niin, että tekstiä voisi käyttää tietokoneohjelman määrityksenä, jonka pohjalta koodattu ohjelma pystyisi sylkäisemään "laillista/laitonta" -tyyppisen vastauksen, kun tutkittavan tapahtuman detaljit syötetään sisään.
Vaikka ei (vielä) heikentäisikään ymmärrettävyyttä, niin kielen todellinen rappio alkaa siitä, kun sitä rohjetaan ryhtyä käyttämään säännöistä piittaamatta, miten vain tuntuu itsestä hyvältä. Kohta on ymmärrettävyys vähissä. Siksi on oltava tiukkana.
Kyllähän sen on hyvä olla täsmällistä. Eihän tiedä, milloin jokin viestin yksiselitteisyys on jollukulle olennaisen tärkeä. On väärin ajatella niin olennaista välinettä kuin yhteiskunnan käyttökieltä hällävälinä.
Niitähän riittää. Parissa verkkolehdessä oli äskettäin uutinen eteläafrikkalaisista nuorukaisista, jotka kuolivat miehuuskokeeseen jouduttuaan silpomisen jälkeen elämään viikkokausia puskissa.
Noin siinä käy, kun kielitaito ei riitä, tyylitaju ei riitä, asiantuntemus ei riitä eikä sitten tietenkään tule mieleen edes tarkistaa.
No ei tuokaan nyt mikään maatamullistava "tekstikarmeus" ollut, asiasisältö tuli kyllin selväksi.
Mitäs "in the bush" sinun mielestäsi on suomeksi?
"Lisäksi väestönkasvu alueilla, jotka mahdollisessa rauhansopimuksessa purettaisiin, on noussut 1,7 prosentilla kuuden kuukauden aikana."
http://www.hs.fi/ulkomaat/Siirtokuntien väestö kasvaa tuplasti nopeammin kuin muun Israelin/a1375753056583?ref=hs-art-new-5
Tässä todella tyypillinen esimerkki:
"Yhtiön kautta kulkevat lähetykset löytävät vastaanottajansa selvästi nopeammin ja halvemmin kuin länsimaiset yhtiöt."
http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen somalialaiset huolissaan rahalähetysten keskeyttämisestä/a1376358972517?ref=hs-top4-2
Ja tuossakin tapauksessa asiasisältö tuli täysin selväksi. Helvettiäkö siinä valitat?