Vakaasti olen sitä mieltä että mitään yleispätevää keinoa mitata älykkyydeksi kutsuttaua ilmiötä ei ole!
Olen älykkyystestinihilisti!
Olen älykkyystestinihilisti!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi sitä älykkyytäsi pitäisi testata? Onko heikko itsetunto ja haluat jonkun todistuksen että olet älykäs? Jos olet luova ja älykäs niin pankkitilin loppusaldon numerot näyttävät älykkyytesi ja jos pystyt olemaan menemättä mihinkään "sorvin"ääreen tai sossuun.
>>Miksi sitä älykkyytäsi pitäisi testata?
Älykkyystestejä käyttävät mm armeijat ja headhunterit, uskovat että niistä on avuksi kun valitaan ja sijoitetaan henkilöitä eri tehtäviin. Luulisin että vapaaehtoisten älykkyystestien pontimena on lähinnä ihmisten kilpailuhenkisyys, mikä näkyy monessa muusakin asiassa. Miksi esim. golfissa on rankingjärjestelmä, miksi pelaajat eivät käy vain lyömässä palloa ja unhda sitten saamansa tuloksen? Tuota huonoa itsetuntoa tungetaan selitykseksi vähän joka asiaan. Aika monesti osaamista testataan huvin vuoksi, vaikkapa karaokessa. Käsittääkseni mensalaiset pitävät aika matalaa profiilia, ei taida olla sormuksia tai rintamerkkejä kuten monissa muissa kerhoissa.
ei vielä johda mihinkään. Useammille siitä on ainoastaan haittaa. Onnellisinta elämä on silloin kun älykkyys vastaa haasteiden tasoa ja on enimmäkseen tekemisissä vertaistensa kanssa. Joillekkin testi saattaa antaa vastauksen siihen kysymykseen, miksi elämä tuntuu vaikealta.
Korkea älykkyys ja nimenomaan taito ja erityisesti halu hankkia mammonaa harvemmin korreloivat keskenään. Jos älykäs löytää kanavan hyödyntää älykkyyttään, varmaan sivutuotteena kertyy mammonaa. Superälykkäät ihmiset eivät ole materialisteja. Raha ja mammona eivät yksinkertaisesti ole riittäviä haasteita.
Vähän sama asia kuin esim. fyysisen kunnon tapauksessa. Esim. Cooperin testi on hyvin karkea keino mitata fyysistä kuntoa. Jos otetaan mukaan lihaskuntotestit ja notkeustestit, saadaan monipuolisempi kuva. Mutta vaikka otetaan mukaan vaikka kuinka monta erityyppistä testiä, ihmiset eivät ole yksimielisiä testikokonaisuuden pätevyydestä. Eri osioita on painotettu väärin eikä fyysisen kunnon määritelmästä ole yksimielisyyttä.
Mensa-testi mittaa tietyllä tavoin määriteltyä älykkyyttä joka on kiistattomasti eräs menestystekijä mutta ei ainoa.
Älykkyyttä ja fyysistä suorituskykyä ei yksinkertaisesti voida verrata keskenään, ei edes sitä miten niitä tulisi mitata. Älykkyys on synnynnäistä henkistä perussuorituskykyä, jota on enemmän tai vähemmän. Käsittääkseni kovin paljoa siihen ei voida vaikuttaa.
Fyysiseen suorituskykyyn taas vaikuttaa pääosin fyysinen harjoittelu. Fysiikan kohdalla voidaankin puhua lahjakkuudesta: optimaaliset fyysiset perusominaisuudet omaava ihminen voi kovan harjoittelun avulla saavuttaa poikkeuksellisia saavutuksia.
Älykkyydellä ja fyysisillä perusominaisuuksilla on varmaan joitain yhdistäviäkin tekijöitä, molempiin suuntiin. Esimerkiksi elimistön kyky ottaa happea ja kyky kuljettaa happea tehokkaasti, varmaan vaikuttaa niin aivojen toimintakykyyn kuin fyysiseen perussuorituskykyyn. Fyysiseen suorituskykyyn vaikutus on ilmeisen merkittävä, mutta kuinka paljon se sitten vaikuttaa aivojen toimintaa, ehkä hiukan kuitenkin.
Et tainnut ymmärtää pointtia. Kysymys oli määrittelyn ja mittaamisen ongelmista. On toisarvoista, onko kyseessä olevat ominaisuudet enemmän luontaisia vai hankittuja.
On kaksi koulukuntaa: ne, jotka uskovat g-tekijään ja ne, jotka eivät. Tieteellisesti jälkimmäiset ovat perusteluissaan vahvempia. Yksilön kannalta tilanne on win-win: jos pärjäät perinteisissä ÄO-testeissä, nauti siitä ja pidä itseäsi älykkäänä. Jos taas menestyt elämässäsi jollakin lahjakkuutta vaativalla alalle, et tarvitse mitään todistuksia älykkyydestäsi. Ja aina voi uskoa olevansa älykäs, vaikka ÄO olisi 80. Vielä lohdullisempaa on se, ettei älykkyydestä Suomessa tarvitse tehdä tiliä kenellekään: sitä kun ei suoraan kerrota face to face kenellekään (paitsi tietyt egomaanikot).
Joten, täällä netissä voi kuka tahansa olla kuinka älykäs tahansa eikä kukaan voi dissata sinua, jos osaat edes auttavasti argumentoida. Ja vaikka et osaisi sitäkään, olet suomi-sivustolla. Siellä löytyy todistettavasti tyhmällekin vielä tyhmempi kaveri, joten aina voi tuntea älyllistä ylemmyyttä.
"Jos taas menestyt elämässäsi jollakin lahjakkuutta vaativalla alalle, et tarvitse mitään todistuksia älykkyydestäsi."
Matti Nykänen menestyi mäkihypyssä. Hän on siis älykäs.
Esa Tikkanen oli hyvä jääkiekkoilija, joten hänkin on älykäs?
Tottakai, eikö se ole ilmeistä. Mattihan tuottaa mahtavia aforismeja kansan makuun. Ja tikitalk on suorastaan käsite. Kuinka moni älykkäänä pidetty on kyennyt samaan? Laajennan määritelmääni näin: jokainen ihminen on netissä juuri niin älykäs kuin tuntee olevansa.
Ja älykäs ihminen voi olla heikkona viinaan. "Ja kun saa viinaa, niin hänestä tulee eri mies" Taitaa pitää Matin kohdalla hyvin paikkansa.
Viina ja Matin (lois)kaverit ovat suurin syy näihin retkahduksiin.
Se on keltaisen lehdistön helppo myydä juttuja jos toimittaja menee kossupullojenn kanssa tekemään juttua ja "Otahan tästä ryyppy" ja seuraavana iltana kysyy "Vieläkö sun akkas käy huo..."
Siinä ei auta älykkyys, kun kylliksi on viinaa päässä ja voitontahtoa ottaa hakkaamalla omansa pois.
Menin testiin selvittäkseni miksi teen usein erilaisia ratkaisuja kuin muut.
Liityin Mensaan ja olen viihtynyt siellä vuosia. Kiinnostava porukka on syy kestävään jäsenyyteeni.
Se on vaan aina koomista kun esim. lukihäiriöiset avautuvat siitä kuinka ei lukihäiriö ole tyhmyyttä vaan ihminen voi olla todellinen nero vaikka olisikin lukihäiriöinen... ja sitten samat ovat kuitenkin sitä mieltä, että matematiikan osaaminen todistaa heidän älykkyytensä ja huono matikassa = tyhmä.