Ännäämistä

Kannattaisi esittää viite, kun lainaa jotain. ”Maakuntalehden pääkirjoituksen otsikko” on jokseenkin epämääräinen, ja pienemmällä vaivalla kuin kirjoitit sen olisit kopioinut osoitteen:
http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/tuomion-lieveni-oudoin-perustein/1362386

Jos tämä on ainoa esimerkki, joka sinulla on esittää, niin pidän sitä satunnaisena kirjoitusvirheenä, joka voi olla tekstin kahden muun n-loppuisen sanan vaikutusta (sanat ovat kirjoittajan mielessä hänen kirjoittaessaan ensimmäistä sanaa, ja siihenkin lipsahtaa -n), tai horjahduksena, joka johtuu siitä, että kirjoittajan mielessä on ollut kaksi ilmaisuvaihtoehtoa ”tuomion lievennys” ja ”tuomio lieveni” ja tulokseksi on tullut niiden sekamuodoste.

Toki lehden toimitusprosesseissa on jotain vikaa, jos tuollainen otsikko pääsee lehteen. Virheen pitäisi paljastua sisäisissä tarkistuksissa, mutta tarkisteluun ei kai nykyisin ole resursseja, ei edes otsikoiden tarkistamiseen. Eipä siis ihme, että kirjoituksen tekstikin alkaa oudosti: ”Itä-Suomen hovioikeus lievensi Lapinlahdella runsas vuosi sitten”. Lukija joutuu sitten jäsentämään virkettä uudestaa, kun ilmenee, että ”Lapinlahdella” ja ”runsas vuosi sitten” kuuluvatkin lauseenvastikkeeseen.

Kuten aloituksestani ilmenee, en kritisoi yksittäistä tapausta, joten lehden osoitteleminen on tarpeetonta. Ei vaikuta asiaan, minkä niminen lehti on kyseessä ja missä se ilmestyy. Kummastelen siis yleisempää ilmiötä, jossa kenties on yksi syy takana. Ehkä halutaan vain hylkiä vokaaliloppuja. Tähän viittaa se, ettei kukaan lehdessä pane merkille tai viitsi korjata noinkin näkyviä virheitä. En tiedä, oliko kyseinen virhe mennyt paperilehteen asti.

"Tykistöprikaati ampuu - Pohjankankaalla jytisee taas neljän päivää"

Tällainen otsikko toisessa maakuntalehdessä. Ännät näyttävät pyrkivän väkisin mukaan sinnekin, minne niillä ei olisi mitään asiaa. Huomatkaamme vaara ja nouskaamme vastarintaan, eli huomautelkaamme näistä virheistä.