Hei, multa hävisi keskustelu, mutta tässä vastaus yhteen kommenttiin:
Mutta kun lämpötila on ajoittain laskenut, vaikka hiilidioksidimäärä on lisääntynyt, niin tuo fakta on tiukan falsfikaatiokriteerin puitteissa jo oikeastaan kumottu. Vähän löysemmin tarkasteltuna voisi sanoa, ettei se ole ainakaan kaikin ajoin määräävä tekijä.
Tarvitaan myös numeerista faktaa: montako astetta lämpöitla nousee, jos lisätään 1 gigatonni hiilidioksidia ilmakehään?
Toisin kysyen: voiko CO2-pitoisuudesta ennustaa ilmakehän lämpötilaa? Vastaus näyttäisi olevan: ei voi.
Ennustekykyisyys on erinomainen ominaisuus tieteellisellä hypoteesilla. Ilman sitä ei oikein voi edes puhua luonnontieteellisestä teoriasta.
Mutta kun lämpötila on ajoittain laskenut, vaikka hiilidioksidimäärä on lisääntynyt, niin tuo fakta on tiukan falsfikaatiokriteerin puitteissa jo oikeastaan kumottu. Vähän löysemmin tarkasteltuna voisi sanoa, ettei se ole ainakaan kaikin ajoin määräävä tekijä.
Tarvitaan myös numeerista faktaa: montako astetta lämpöitla nousee, jos lisätään 1 gigatonni hiilidioksidia ilmakehään?
Toisin kysyen: voiko CO2-pitoisuudesta ennustaa ilmakehän lämpötilaa? Vastaus näyttäisi olevan: ei voi.
Ennustekykyisyys on erinomainen ominaisuus tieteellisellä hypoteesilla. Ilman sitä ei oikein voi edes puhua luonnontieteellisestä teoriasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olethan toki jo tutustunut tuohon kuvaan:
http://lasp.colorado.edu/home/wp-content/uploads/2011/01/empirical_model_of_temperature.jpg
Se kertoo reilusti enemmän kuin 1000 sanaa, ja vastaa kysymyksiisi.
Erinomainen kuvaaja. Pienhiukkaset ja rikkipäästöt ovat jätetty pois. Varmaankin sen vuoksi, ettei niiden vaikutuksesta ilmakehään viilentävinä tekijöinä riittävän tarkasti tunneta. Vielä 1970-luvulla jaksoivat pienhiukkaset ja rikkipäästöt viilentää ilmakehään, mutta sitten tulivat länsimaisiin tehtaisiin suodattimet, jotka poistivat ongelman. Nykyisin kehittyvät kehitysmaat, kuten Intia ja Kiina, levittävät ilmakehään pienhiukkasia ja rikkipäästöjä kiihtyvään tahtia.