http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=948407
--------------------------------------------------------------------------------
Lainaan Harsanyin kirjoittamasta, Se liikkuu sittenkin, kirjasta Cesare Cremoninin (Padovan professori, suurtakin suurempi peripateetikko, filosofi ja luonnontiteilijä, Galileo Galilein ystävä) tervetuliaispuheen Galileo Galileille. Puhetta oli kuuntelemassa Padovan yliopiston, lempinimeltään Bo, useat muut professorit ja Galileo Galilei jolla professorin virkaa Bossa ei vielä ollut. Kaikki muut odottivat että Cremonini haastaa Galileo Galilein väittelyyn. Isäntänä toimii Pinelli jonka palatsissa ei suuri vierajoukko aiheuttanut minkäänlaista haittaa, koska tämä palatsi itse asiassa oli ravintola, johon kaikki Padovan oppineet milloin tahansa saattoivat mennä.
Sivulta 115
"-Täällä odottavat kaikki, mestari Galilei, että me kaksi rupeaisimme keskustelmaan Aristoteleesta. Minä en pelkää sellaista. Ja sikäli kuin se olisi soveltunut tämän Padovan Luculluksen vieraille, olisin mielelläni huvittanut tätä korkea-arvoista seuruetta säiläimme säihkyvillä säkenillä. Mutta näiden säkenien asemesta, joissa sentään ei aina ole tulta, valitsisin paljon mieluummin ymmärtäväisen rakkauden liekin.
Syntyi lyhyt tauko, sellainen vaikuttava tauko, joka seuraa taitavan puhujan alkulausetta. Isäntä kohotti kohteliaasti sarkkansa häntä kohden: Hyvä Cremonini, erinomaista! Cremonini oli nyt lämmennyt ja jatkoi etevän puhujan muotokauniiseen tapaan:
jos meillä olisi ilo nähdä sinut unohtumattoman Molettin paikalla, jolle sinä millään muotoa et ole arvoton, niin tulee meidän molempien edustamien tieteenhaarojen olemuksenyhteyden johdosta tärkeäksi kysymys, missä määrin me molemmat olemme yhtä mieltä maailmankatsomuksemme parustavista prinsiipeistä. Sinä, joka salamannopeasti olet valloittanut meidän kaikkien sydämet miellyttävällä olemuksellasi, olet tullut tänne kuin Simson ja aiot karkoittaa meidät, peripateettiset filistealaiset, pakoon aasina pitämäsi Aristoteleen laukaluulla.
Puhuja piti jälleen pienen tauon ja saavutti tarkoituksensa: reipasta naurua ja rohkaisevia kättentaputuksia."
--------------------------------------------------------------------------------
Lainaan Harsanyin kirjoittamasta, Se liikkuu sittenkin, kirjasta Cesare Cremoninin (Padovan professori, suurtakin suurempi peripateetikko, filosofi ja luonnontiteilijä, Galileo Galilein ystävä) tervetuliaispuheen Galileo Galileille. Puhetta oli kuuntelemassa Padovan yliopiston, lempinimeltään Bo, useat muut professorit ja Galileo Galilei jolla professorin virkaa Bossa ei vielä ollut. Kaikki muut odottivat että Cremonini haastaa Galileo Galilein väittelyyn. Isäntänä toimii Pinelli jonka palatsissa ei suuri vierajoukko aiheuttanut minkäänlaista haittaa, koska tämä palatsi itse asiassa oli ravintola, johon kaikki Padovan oppineet milloin tahansa saattoivat mennä.
Sivulta 115
"-Täällä odottavat kaikki, mestari Galilei, että me kaksi rupeaisimme keskustelmaan Aristoteleesta. Minä en pelkää sellaista. Ja sikäli kuin se olisi soveltunut tämän Padovan Luculluksen vieraille, olisin mielelläni huvittanut tätä korkea-arvoista seuruetta säiläimme säihkyvillä säkenillä. Mutta näiden säkenien asemesta, joissa sentään ei aina ole tulta, valitsisin paljon mieluummin ymmärtäväisen rakkauden liekin.
Syntyi lyhyt tauko, sellainen vaikuttava tauko, joka seuraa taitavan puhujan alkulausetta. Isäntä kohotti kohteliaasti sarkkansa häntä kohden: Hyvä Cremonini, erinomaista! Cremonini oli nyt lämmennyt ja jatkoi etevän puhujan muotokauniiseen tapaan:
jos meillä olisi ilo nähdä sinut unohtumattoman Molettin paikalla, jolle sinä millään muotoa et ole arvoton, niin tulee meidän molempien edustamien tieteenhaarojen olemuksenyhteyden johdosta tärkeäksi kysymys, missä määrin me molemmat olemme yhtä mieltä maailmankatsomuksemme parustavista prinsiipeistä. Sinä, joka salamannopeasti olet valloittanut meidän kaikkien sydämet miellyttävällä olemuksellasi, olet tullut tänne kuin Simson ja aiot karkoittaa meidät, peripateettiset filistealaiset, pakoon aasina pitämäsi Aristoteleen laukaluulla.
Puhuja piti jälleen pienen tauon ja saavutti tarkoituksensa: reipasta naurua ja rohkaisevia kättentaputuksia."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hän jatkoi:
-Mutta minä sanon sinulle, rakastettava Benjamin, että jos sinä tulit tänne hautoen mielessäsi samanlaisia aikeita kuin Simson, niin olet erehtynyt, sillä sinä et vielä tunne Bon kaupunkia. Jos sinä olisit lähtenyt johonkin muuhun Italian kaupunkiin, niin et olisi turhaan hionut aseitasi. Mutta täällä, meille pyhällä kunnianarvoisan Pataviumin maaperällä, on sinun pantava ne takaisin entisille paikalleen. Sillä sen oikeutuksena. Mihin me uskomme ja mitä me opetamme, en pidä Aristoteleen oppilauseiden hyväksymistä tai hyväksijättämistä, vaan jotakin aivan muuta, oi Galilei. Ja minä voin yhdellä ainoalla pikku sanalla ilmaista sinulle, mitä se on: vapautta.
Jymisevää hyväksymistä kuului pöydän ympäriltä.
-Nouse seisomaan, Cesare! Huusi isäntä ylpeänä.
Cremonini nousi auliisti, ja uusien kättentaputusten kaikuessa hänelle hän oikean käden sormilla mietteliäästi siveli edessään olevan lasin laitaa.
-Ehkä minun ei tarvitse ottaa vastaan moitetta puuttuvasta vaatimattomuudesta, jos viittaan siihen, että tärkeimpänä pyrkimyksenäni elämässä on ollut todistaa ja tehdä jokaiselle ymmärrettäväksi, että uskonnon ja tieteen täytyy käydä eri teitä. Se, joka tahtoisi luonnontieteellisillä kokeilla vastustaa pyhitettyjä jumaluusopillisia totuuksia, tekisi syntiä pyhää uskontoamme vastaan. Sellaisen yrityksen tuomitsemisessa olisimme me ensimmäisiä; sillä uskonnollisella uskomisella ei ole mitään tekemistä tietämisen kanssa. Mutta samalla me väitämme viimeiseen verenpisaraamme saakka, että yhtä vähän voi uskonnon aseilla hyökätä luonnontieteiden kimppuun, sillä tietämisellä ei ole mitään tekemistä uskonnollisen uskomisen kanssa. Tahdon vain lyhyesti viitata Giordano Brunoon, joka aivan äskettäin oli meidän joukossamme ja jonka jumaluusoppineet nyt ovat panneet syytteeseen ja vankeuteen tähtitieteellisten kysymysten takia. Me pidämme jumaluusoppia kunniassa pyhänä tieteenä, ja meillä on tämän tieteen edustaja joukossamme. Mutta että jumaluusoppi sekaantuu meidän fysikaalisiin, historiallisiin, lääketieteellisiin tai matemaattisiin kysymyksiimme, sitä me emme vielä koskaan ole missään nimessä sallineet, emmekä me sitä koskaan missään nimessä sallikaan.
Kaikuvia, pitkäaikaisia suosionosoituksia. cremonini antoi myrskyn raueta, ennenkuin kääntyi uudestaan Galilein puoleen.
-Jos siis vastaisuudessa meidän iloiset toiveemme toteutuvat ja me saamme tervehtiä sinua, oppinut ja etevä mies, virkaveljenämme, niin älä anna toimintasi todellisena sisällyksenä olla sen, että kykenet todistamaan vääräksi jonkun filosofisen koulun oppilauseen, vaan sen, etteivät minkäänlaiset haitalliset vaikutukset saa ehkäistä toimintaasi täällä. Kun olet tullut vakuuttuneeksi siitä, että jokin asia on tosi, niin voit sen vapaasti julistaa täällä. Voi käydä niin, että kaikki eivät ole kanssasi yhtä mieltä siitä, mitä väität. Silloin me taistelemme keskenämme, mutta ainoastaan tieteen asein. Kun minä nyt kaikkien meidän nimessä hartaasti lausun sinut tervetulleeksi Venetsian korkean tasavallan vapaalle maaperälle, niin pyydän samalla syvälle sydämeesi istuttaa vaalilauseemme, periaatteemme ja vakaumuksemme: Anna valtiolle, mitä valtiolle kuuluu, Jumalalle, mitä Jumalalle kuuluu, ja tieteelle, mitä tieteelle kuuluu!"
Lyhyessä vastauksessaan Galileo sanoo mm. Näin:
"Tahtoisin vain sanoa, että minä koko sydämestäni hyväksyn äsken esitetyn kehoituksen viisauden ja että tämä viisaus täyttää minut sanomattomalla rauhalla."
Ymmärrän Galileo Galileita hyvin! Hänen oman kotikaupunkinsa yliopistohan oli irtisanonut hänet vai menikö se niin ettei se jatkanut hänen pestiään, koska hän oli alkanut kyseenalaistamaan Aristoteleen väitteitä!
Tiede.fi palstalla ei saa kyseenalaistaa laajenevan avaruuden olemassa oloa!
Tiede.fi palstan avoimuus ei siis vedä vertoja Bon Galileo Galilein aikaiselle avoimuudelle!
Bo oli avoimempi jo yli 400 vuotta sitten!
.
Syksy Räsäsen mukaan laajeneva avaruus on niin varmasti olemassa, että sen epäileminen ei ole järkevää!
Kuitenkin Wetterich niminen asiantuntija on nyt sitten kyseenalaistanut laajenevan avaruuden olemassa olon! Hän siis on Syksy Räsäsen mukaan tyhmä?
http://phys.org/news/2013-08-cosmologist-universe.html
.
Artikkelien laaja postaaminen on säännöissä kielletty.
Sinun idiotistisella OSP:lla ei ole Galilein kanssa mitään yhteistä. Galilei oli ensimäisiä varhaisia tieteen tekijöitä. Sinä olet Kuopiolainen koulupudokas, joka ymmärtää tieteestä yhtä vähän kuin sika hopelusikasta.
Laajenevan avaruuden olemassaoloa ei yksi hypoteesi kaada. Sen todisteet ovat aivan liian vankat.
Sinulta unohtui tuon touhotuksen tuoksinassa yksi kohta:
"Voi käydä niin, että kaikki eivät ole kanssasi yhtä mieltä siitä, mitä väität. Silloin me taistelemme keskenämme, mutta ainoastaan tieteen asein."
Huomaatko että siinä sanotaan "tieteen asein".