Jokainen samanlainen atomi on identtinen, eli se käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla kuin vastaava atomi, ja on vaihdettavissa tähän. Mitä jos atomi onkin automaatti, jonka dynamiikka on simuloitavissa?
Atomi automaatti
A-Tomos
20132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No eikö se sitten ole?
Miten erotat toisistaan esimerkiksi kaksi tritium -atomia, vaikka on selvästi osoitettavissa, että yhden radioaktiivisen isotoopin puoliintumisaikaa ei voida ennustaa eikä todeta atomin fysikaalisista ominaisuuksista eikä ympäristön vaikutteista?
Suurelle atomimäärälle voidaan tarkka keskiarvo puoliintumisajalle laskea, mutta miten kahden identtisen ja samanikäisen atomin puoliintumisaika voi olla eri?
Maalaisjärki sanoisi, että pakkohan atomeilla on oltava jokin ero, mitä tiede ei vielä ole löytänyt, mutta hiukkasfysiikassa maalaisjärjen käyttö johtaa usein metsään.
Tämä vain todennäköisyystulkintaan pohjautuvassa epävakaiden atomien/ydinten kohdalla. Jos atomi on dynaaminen automaatti, jokaiselle radioaktiivisille hajoamiselle on syy. Todennäköisyys voi johtua esim. taustasäteilyn komponentista joka saa tietyn ytimen hajoamaan, sen lukumäärästä taustan tietyssä tilavuuudessa, sen vaikutusalasta, sekä ytimen ja komponentin dynaamisista kvanttitilojen lukumäärästä ja siitä koska nämä kaksi hiukkasta ovat tilassa jossa osuma hajottaa ytimen. Tällä tavalla saadaan kausaalin deterministinen hajoamistodennäköisyys, eikä yksittäisestä ytimestä voida sanoa, koska se hajoaa. Hajoamisen aiheuttava komponentti voi olla vaikkapa kvantittuneen energian omaava neutriino, joiden määrä taustasäteilyssä on melko vakio. Samoilla radioaktiivisilla atomeilla tai ytimillä ei siis tarvitse olla "sisäisiä" eroja, vaikka niiden hajoaminen on tilastollinen tapahtuma deterministisessä järjestelmässä.
Radioaktiiviset ytimet ovat siis koko ajan pommituksessa jossa on eri kokoisia "palloja"(vaikutusala) lentämässä sinne tänne. Osuma oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja ydin hajoaa. Eri ytimille voidaan laskea hajoamistodennäköisyys, vaikka tapahtuma olisi kausaalin deterministinen.
Radioisotoopin hajoaminen on toki stokastinen, l. indeterministinen prosessi.
On myös valitettavaa, että tiedemiehet yleisesti kuvitellaan niin typeriksi, etteivät olisi tutkineet sitä ilmeisintä, eli radioisotoopien tapauksessa ympäristön vaikutusta puoliintumisaikaan.
Kyllä ovat, eikä puoliintumisajoissa ole eri kemiallisissa ympäristöissä tai eri taustasäteilyn arvoilla tilastollisesti merkittävää tai mittauksen virherajoja ylittävää vaihtelua.
"eikä puoliintumisajoissa ole eri kemiallisissa ympäristöissä tai eri taustasäteilyn arvoilla tilastollisesti merkittävää tai mittauksen virherajoja ylittävää vaihtelua".
Ei varmaan ole koska taustasäteilyn neutriinoja on kaikkialla yhtä paljon ja ne läpäisevät lähes kaiken. Jos radioaktiivisen hajoamisen katalyytti on sopivan energinen neutriino, joiden energia on kvantittunut, niin eihän mitään eroja huomata eri kemiallisissa ympäristöissä. Itse asiassa vuodenaikavaihtelua eräiden radioaktiivisten isotooppien hajoamisessa on havaittu, jolloin auringolla saattaa pieni vaikutus kosmisten neutriinojen viralle joka hajottaa ytimen.
Et taida itsekään tajuta mitä yrität selittää.
>
Mutta kun osoitetusti ei ole mikään automaatti. Radioaktiivinen hajoaminen on stokastinen prosessi, minkä stokastisuutta ei voi mikään piilomuuttuja muuksi muuttaa.
>
Jotkut tietyt isotoopit voidaan triggeröidä jollakin hiukkasella, mutta edelleen niidenkin hajoaminen on stokastista vaikka hajoamistodennäköisyyttä voidaankin kasvattaa.
Sitten on erittäin suuri määrä isotooppeja, joiden luonnolliseen hajoamiseen ei voi hiukkasilla vaikuttaa.
>
Mutta vain harhaisessa kuvitelmassa.
Reaalimaailma toimii toisin.
>
Vain erittäin harva isotooppi on sensitiivinen esim. neutriinoille. Etkö ole lukenut ko. artikkelia ?
>
Itse asiassa jokunen isotooppi on riippuvainen esim. neutriinovuosta: neutriino on yksi hajottava tekijä jokuselle isotoopille. Tämä on jopa huomattu (muistaakseni yhdellä pii-isotoopilla - ja joku toinen siinä taisi olla ainakin mahdollinen) eri vuodenaikoina mitatuista hajoamisnopeuksista. Auringon neutriinovuo nimittäin hivenen vaihtelee Maan elliptisen radan funktiona. Erot on tietysti minimaalisia näillä neutriinoaktiivisilla isotoopeillakin (ja on jopa mahdollista, että ne voivat johtua vaikka mittalaitteen erottelusta esim. ilmankosteuden tms. funktiona), mutta näköjään sellaistakin on havaittu.
Tämä ei tietenkään muuta hitustakaan sitä tieteellistä faktaa, että hajoaminen on stokastinen prosessi. Eikä tätä siis esim. tuossa artikkelissa edes ehdoteta haastettavaksi. [En jaksa kaivaa ko.artikkelia.]
>
Muista koko ajan mainita, että läheskään kaikille hajoamisille neutriino ei ole edes teoreettinen "katalyytti".
Todistetusti vuodenaika vaikuttaa eräiden radioaktiivisten ytimien hajoamisnopeuteen, mikä muu on taustalla kuin jokin ulkoinen tekijä, hiukkanen???
"Jotkut tietyt isotoopit voidaan triggeröidä jollakin hiukkasella, mutta edelleen niidenkin hajoaminen on stokastista vaikka hajoamistodennäköisyyttä voidaankin kasvattaa
Sitten on erittäin suuri määrä isotooppeja, joiden luonnolliseen hajoamiseen ei voi hiukkasilla vaikuttaa".
Tai sitten näitä prosesseja ei tunneta, eikä sopivan energisiä neutriinoja voida tuotta, joita kuitenkin löytyy taustasäteilyn komponenttina. Taustasäteilyhän sisältää tiettyjen prosessien tuloksena kvantittuneen energian omaavia neutriinoja erilaisia määriä, joita on hyvin vaikea mitata, mutta joiden määrä tietyssä tilavuusalassa on melko vakio. Tässä on kausaali syy hajoamisille, ei tarvita satunnaisuutta osassa, kun pieni osa hajoamista jo pystytään selittämään esim. neutriinon aiheuttamina. Ne kaikki ovat hiukkasten aiheuttamia.
>
Joo, ihan jokusen radionuklidin hajoaminen riippuu neutriinovuosta. Tämä tiedettiin jo etukäteen tuota tutkimusta tehdessä ja todella saatiin tuloksia, jotka ainakin jollakin varmuudella asian osoittavat.
Suurin osa isotoopeista on kuitenkin riippumattomia ko. tyyppisistä ulkoisista tekijöistä.
>
Niin tai voihan ne ytimet hajottaa myös vaikka pienet saunatontut, joita ei havaita - siis jos lähdetään heittelemään epätieteellisiä (falsifikaatiokriteerittömiä) väittämiä. Saunatonttu tai kuvitteellinen hiukkanen: sama asia.
Älä siis vammaile.
>
Ei ole. Suurin osa hajoamisista ei edes teoreettisesti voi riippua neutriinoista. Ihan jokunen hajoaminen teoreettisesti ottaen riippuu neutriinoista - ja näiden kohdalla ainakin joillakin isotoopeilla on jo todisteellistakin (vaikka aavistuksen epävarmaa) dataa.
>
Mutta tuohan on vain harhaluulosi. Missään ei ole todisteita väitteesi taakse. Mikään teoreettinen malli ei tue vammailuasi. Kyse on siis deluusiosi aiheuttamasta uskomuksestasi, joka perustuu tietämättömyyteen.
Olet siis vain kuolaava hihhuli, joka kieltää luonnosta tehdyt havainnot.
Mistä tiedät, onko lopullisia totuuksia taas?
Jos auringon tunnettu neutriinovuo vaikuttaa joidenkin radioaktiivisten isotooppien hajoamiseen, niin miten vaikuttaa taustasäteilyn neutriinot? Onko tutkittu paljonkin? Viitteitä? Koska auringon neutriinot vaikuttavat jossain tapauksessa radioaktiivisen ytimen hajoamiseen, hajoamisilla on näissä tapauksissa deterministinen syy. Mitäs jos ne taustasäteilyn neutriinot hoitavat loput hajoamiset ja hajoamistodennäköisyydet johtuvat sopivan kvantittuneen energian omaavien neutriinojen määrästä taustasäteilyssä? Deterministinen kausaali hajoamisketju.
Kosminen neutriinotaustasäteily
"Nykyisin kosmologiassa on intensiivisen tutkimuksen aiheena CMB, eli kosminen mikroaaltotaustasäteily, jolla saadaan tietoa maailmankaikkeuden tilasta sellaisena kuin se oli vain 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.
Neutriinot kuitenkin irtikytkeytyivät vain pari sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen".
"Niin tai voihan ne ytimet hajottaa myös vaikka pienet saunatontut, joita ei havaita - siis jos lähdetään heittelemään epätieteellisiä (falsifikaatiokriteerittömiä) väittämiä. Saunatonttu tai kuvitteellinen hiukkanen: sama asia".
Neutriinovuolla on merkitystä tiettyjen radioaktiivisten ytimien hajoamistodennäköisyyksiin todistetusti, saunatontuilla tälläistä yhteyttä ei ole todettu. Pidätkö siitä huolimatta täysin mahdottomana etteivät kosmisen taustasäteilyn neutriinot voi vaikuttaa radioaktiivisiin ytimiin? Mikä ero niillä on tuotetun neutriinovuon neutriinoihin, etteivät ne voi hajottaa radioaktiivisia ytimiä? Saunatonttu ja kosmisen taustasäteilyn neutriinot eivät ole sama asia.
>
Mutta myöskään mitään havaitsemattomia tietyn energisiä neutriinoja ei ole olemassa kuin kuvitelmissasi.
>
Ne vaikuttavat tiettyihin ytimiin, mutta hajoamistavasta riippuen kaikille ytimille ei voi edes teoreettisesti löytyä " (havaitsematonta) tietyn energistä" neutriinoa, joka herkistäisi hajoamista. Sellaisen kuvitteleminen on siis pelkkää satua - juuri samalla tavalla kuin saunatontut.
Onko tämä oikeasti noin vaikea ymmärtää ?
>
Hajoamistapa. Jotkut hajoamistavat herkistyvät neutriinopommituksessa - mutta vain hyvin harvat. [Etkö ole lukenut artikkelia, johon vetoat ?]
>
Mutta sitten taas saunatontut ja havaitsemattomat, mystiset "tietyn energiset" neutriinot ovat molemmat satua.
>
Muista, että Sinä väität nyt, että olisi joku mystinen vaikutus, miten taustasäteilyn neutriinot vaikuttaisivat eri tavalla joihinkin hajoamisiin. Se ei siis todistu sillä, ettei asiaa ole tutkittu. Sinun pitäisi pystyä todistamaan tuo varsin utopistinen väite.
>
Ei se mikään deterministinen ole. Indeterministisestihän ne vaikuttavat stokastisen prosessin todennäköisyyteen (hivenen).
Älä nyt hölmöjä puhu.
>
Mutta kun se ei ole edes teoriassa mahdollista.
>
Edelleen kyse olisi indeterministisestä stokastisesta prosessista.
Edes siis vammainen kuvitelma (siis todella: täysin todisteeton kuvitelma, että olisi jotain erilaisia taustaneutriinoja, joita ei ole havaittu) neutriinoista ei muuta radioaktiivista hajoamista deterministiseksi.
>
Mistä tiedän mitä ?
Ja siis onko "lopullinen totuus" sitten taas, että maailma olisi deterministinen ? Sinä tässä jotain "lopullista totuutta" olet jänkkäämässä - tosin ilman todisteen häivääkään ja ristiriidassa koko fysiikan ja luonnonhavaintojen kanssa.
Olet edelleen kyykyssä, koska et pysty esittämään todisteita idioottimaisten väitteidesi taakse.