Evoluution riippuvuus planeetan pinta-alasta?

Monen evoluutiossa yleistyneen monimutkaisen elimen ajatellaan syntyneen vain kerran, niin että mutaatiot sattoivat kasautua yhteen hyödylliseksi sarjaksi ainoastaan siksi että eliöyksilöitä oli niin valtava määrä. Todennäköisyys sille että näistä elimistä mikään olisi kehittynyt esim. kuun kokoisella planeetalla, jonka pinta-ala ei ole kuin 1/20 Maan pinta-alasta on siis paljon pienempi, Maapallon evoluutiohistoriaan suhteutettuna siihen menisi jotain 30 miljardia vuotta. Olisiko tässä syy miksi meidän tulisi etsiä bakteeritason ylittänyttä elämää nimenomaan planeetoilta, joiden koko on minimissään Maapallon luokkaa?
978
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ei sitä ole kukaan todistanut matemaattisesti että se pystyisi maapallollakaan tapahtumaan tässä ajassa. Kyse on erittäin pienistä todennäköisyyksistä. Ja joka kerta on aloitettava puhtaalta pöydältä uuden elimen kanssa, koska suurin osa kaikista eliöistä ja sitä myöten kaikista mutaatioista menee sukupuuttoon jokaisen uuden elimen saaneen eliökunnan ollessa täysin ylivoimainen. "Ilmeisesti niin kuitenkin on tapahtunut kerta me olemme tässä" on vain antrooppisen periaatteen soveltamista, eli enempi filosofiaa kuin tiedettä.

Äänestä

Onhan useampikin monimutkainen elin itsenäisesti kehittynyt useampaan kertaan, kuten esimerkiksi silmä ja siipi.

Äänestä

Planeetan pinta-ala vaikuttaisi kaiketi eniten planeetan kaasukehään, magneettikenttään yms. jotka vaikuttaisivat vuorostaan elämän mahdollisuuksiin planeetalle. Esimerkkinä Mars.

Äänestä

Se ettei elämää ole löydetty muilta planeetoilta, puhuu vahvasti evoluutioteoriaa vastaan. Jatkossa kun saamme muita aurinkkuntia paremmin kartoitettua evouskonto valuu todennäköisesti entistä hatarammalle alustalle.

Äänestä
  • Ja minä en nyt siis tarkoita ettei elämää olisi luotu muuallekin. Tarkoitan sitä, että jokaista maapallon kaltaista planeettaa kohti on oltava vähintään miljoonia planeettoja, joille elämää on syntynyt itsestään, mutta jossa se ei ole edennyt bakteereja pidemmlle, jotta maapallon tila voidaan selittää uskottavasti tilastolliseksi anomaliaksi, jota evoluutioteoria edellyttää.

    Äänestä

  • Etkö ihan oikeasti osaa keksiä syitä tuohon?

    Tarkoitatko aurinkokunnan planeettoja vai kaikkia universumin planeettoja?

    Äänestä

  • quqqenheim kirjoitti:

    Ja minä en nyt siis tarkoita ettei elämää olisi luotu muuallekin. Tarkoitan sitä, että jokaista maapallon kaltaista planeettaa kohti on oltava vähintään miljoonia planeettoja, joille elämää on syntynyt itsestään, mutta jossa se ei ole edennyt bakteereja pidemmlle, jotta maapallon tila voidaan selittää uskottavasti tilastolliseksi anomaliaksi, jota evoluutioteoria edellyttää.

    "Se ettei elämää ole löydetty muilta planeetoilta, puhuu vahvasti evoluutioteoriaa vastaan."

    Marsia on tutkittu vähän pintaa raapaisemalla. Muita planeettoja ei elämän etsimisen kannalta lainkaan.
    Ajatteletko yhtään, mitä kirjoittelet?

    Äänestä

  • quqqenheim kirjoitti:

    Ja minä en nyt siis tarkoita ettei elämää olisi luotu muuallekin. Tarkoitan sitä, että jokaista maapallon kaltaista planeettaa kohti on oltava vähintään miljoonia planeettoja, joille elämää on syntynyt itsestään, mutta jossa se ei ole edennyt bakteereja pidemmlle, jotta maapallon tila voidaan selittää uskottavasti tilastolliseksi anomaliaksi, jota evoluutioteoria edellyttää.

    Ei evoluutioteoria mitään tilastollista anomaliaa edellytä. Se on yksinkertainen ja selvä: sopeutuvammat tuottavat enemmän jälkeläisiä.

    Äänestä

  • Edelleenkin tunget evoluutioon abiogeneesiä, mihin se ei kuulu. Jos abiogeneesi on jossain tapahtunut, lähtee evoluutio syntyneen elämän pohjalta toimimaan.

    Nykytieteen käsityksen mukaan, jos elämä on syntynyt samoin elämän perusperiaatteiden mukaan kuin Maassa, on evoluutio väistämätön fakta, luonnonlaki myös mahdollisella toisella planeetalla tai sen kuulla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


thfmla kirjoitti:

Monen evoluutiossa yleistyneen monimutkaisen elimen ajatellaan syntyneen vain kerran, niin että mutaatiot sattoivat kasautua yhteen hyödylliseksi sarjaksi ainoastaan siksi että eliöyksilöitä oli niin valtava määrä. Todennäköisyys sille että näistä elimistä mikään olisi kehittynyt esim. kuun kokoisella planeetalla, jonka pinta-ala ei ole kuin 1/20 Maan pinta-alasta on siis paljon pienempi, Maapallon evoluutiohistoriaan suhteutettuna siihen menisi jotain 30 miljardia vuotta. Olisiko tässä syy miksi meidän tulisi etsiä bakteeritason ylittänyttä elämää nimenomaan planeetoilta, joiden koko on minimissään Maapallon luokkaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu