Tyhmä kysymys - esp&luistonesto

Kgkfkf

Mietin tuollaista nelivedon ostamista käytettynä. Autossa ei ole esp&luistonestoa eikä mitään lukkoja, joten onko tyhmä ostos.

Meinaan että eikö tuollainen nelivetoauto ole aika huono etenemään jos molemmilta akseleilta toinen rengas sutii niin ne toiset ei tee mitään. Jos olisi esp&luistonesto niin saattaisi lisätä menokykyä kun ollaan liikkeessä ja sutimisen havaittuaan järjestelmä rupeaa jarruttamaan sutivaa pyörää ja vetoa siirtyy akselin toisille pyörille.

15

271

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 18+19

      Kevyesti antaa käsijarrua, niin ainakin taka-akselilla välittyy voimaa pitävälle renkaalle. En välttämättä tiedä onko tyhmä ostos, mutta kyllähän se luistonesto tai jonkinlainen mekaaninen luistonrajoitin tietenkin auttaa etenemistä. ESP:ssä olis kuitenkin tärkeää, että siitä saa napilla kytkettyä moottoritehojen rajoituksen pois päältä niin, että jäljelle jää vain luistonesto. Luistonestolla ei tee mitään, jos ESP leikkaa tehot moottorilta heti, kun rengas sutasee. Ei noi luistonrajoitukset kuitenkaan kevättä tee. Oli mekaaninen murikka perässä tai sähköisesti ohjattu systeemi, niin molemmat vaati toimiakseen aina kuitenkin pienen sutasun ja siinä vaiheessa rengas on saattanut jo kuopasta itsensä liian syvään monttuun. Talvella jos tuntuu ettei meinaa liikkeelle päästä niin on tärkeämpää yrittää varovasti keinuttaa autoa pikkuliikkeillä eteen ja taaksepäin, ja heittää vaikka jalkatilasta mattoja renkaiden alle. Edestakaisin keinuttelussa ei noista luistonrajoitussysteemeistä juurikaan taida olla apua. Paras ratkaisu on hommata lumiketjut takakonttiin niin ei eteneminen lopu.

      • Kahvat kinoksessa

        Nelivetoautossa ei anneta käsijarrua vaan jalkajarrua jos meinaa kaivaa. Vaatii vaan hieman luonnetta kuskilta; tallata jarrua kun meinataan jämähtää kiinni.

        Jos saat vauhtia pidettyä niin paljon että ABS toimii, kestää jarrua tallata niin paljon kuin jaksat painaa. Toimii aivan yhtä hyvin kuin luistonrajoitus.

        Eikä kaksivetoisessa ole kässäristä kuin haittaa, jos suttailee. Jos käsijarru nimittäin vaikuttaa eri päässä kuin vetävät pyörät.


    • Tasasupyörästö

      "Meinaan että eikö tuollainen nelivetoauto ole aika huono etenemään jos molemmilta akseleilta toinen rengas sutii niin ne toiset ei tee mitään."

      Kyllä ne toisetkin renkaat jotakin tekee. Vaikka pyörä sutii, se yleensä silti välittää jonkin verran voimaa tiehen ja puskee autoa eteenpäin. Saman akselin toinen pyörä välittää yhtä suuren voiman, vaikka ei pyörisikään.

      Ei ne lukot ja luistonestot mitään autuaaksitekeviä varusteita ole nekään. Tärkeämpää olisi, että kaikki neljä pyörää pysyvät tiukasti alustassa kiinni. Tähän taas päästään pitkäliikkeisellä jousituksella ja löysillä kallistuksenvakaimilla

    • jassut

      Tasauspyörästön idea on se että pyörimättämään pyörään välitty kaksinkertainen vääntömomentti kun sutivaan pyörää.

      • 4+15

        Tasauspyörästön tarkoituksesta et ole ollenkaan perillä, ei kannata mutua heittää
        vaan keskity paremmin niihin opintoihin ja autojen voimansiirron opiskeluihin.


      • jassut
        4+15 kirjoitti:

        Tasauspyörästön tarkoituksesta et ole ollenkaan perillä, ei kannata mutua heittää
        vaan keskity paremmin niihin opintoihin ja autojen voimansiirron opiskeluihin.

        No joo. Tottakai tasauspyörästön tehtävä on jakaa kaarrettessa molempiin pyöriin sama vääntömomentti.
        Mutta siinä on toinenkin hieno ominaisuus.
        Kuvitellaan että lautaspyörä pyörii 10 kierrosta minuutissa ja toinen pyörä on lukosssa.
        Tiedämme kokemuksesta että sutiva pyörä pyörii 20 kierrosta minuutissa.
        Mistä tämä pyörivä pyörä saa kiintopisteensä. Se saa sen lukossa olevasta pyörästä.
        Mutta koska pyörimisnopeus kaksinkertaistuu niin kiintopisteeseen kohdistuu kaksinkertainen voima.Siis lukossa olevaan pyörään.
        Tässäkin pätee vanha fysiikan laki " minkä voimassa voittaa sen matkassa menettää.
        Tämä asia opetettiin minulle aikoja sitten ammattikoulun ekaluokalla.
        Asian voisi ilmaista vivulla jonka toinen pää om 2 m ja toinen 1m jos painaa pidemmästä päästä 10kp voimalla , kiintopisteeseen kohdistuu 20 kp:n voima.
        En ole verbaalisesti kovin lahjakas mutta toivottavasti ymmärsitte idean.


      • Väärin opetettu
        jassut kirjoitti:

        No joo. Tottakai tasauspyörästön tehtävä on jakaa kaarrettessa molempiin pyöriin sama vääntömomentti.
        Mutta siinä on toinenkin hieno ominaisuus.
        Kuvitellaan että lautaspyörä pyörii 10 kierrosta minuutissa ja toinen pyörä on lukosssa.
        Tiedämme kokemuksesta että sutiva pyörä pyörii 20 kierrosta minuutissa.
        Mistä tämä pyörivä pyörä saa kiintopisteensä. Se saa sen lukossa olevasta pyörästä.
        Mutta koska pyörimisnopeus kaksinkertaistuu niin kiintopisteeseen kohdistuu kaksinkertainen voima.Siis lukossa olevaan pyörään.
        Tässäkin pätee vanha fysiikan laki " minkä voimassa voittaa sen matkassa menettää.
        Tämä asia opetettiin minulle aikoja sitten ammattikoulun ekaluokalla.
        Asian voisi ilmaista vivulla jonka toinen pää om 2 m ja toinen 1m jos painaa pidemmästä päästä 10kp voimalla , kiintopisteeseen kohdistuu 20 kp:n voima.
        En ole verbaalisesti kovin lahjakas mutta toivottavasti ymmärsitte idean.

        Kyllä nyt on ammattikoulussa opetettu, tai sitten muistat, väärin.

        Kuvitellaanpa toinen esimerkki: Lautaspyörä pyörii 10 kierrosta minuutissa ja toinen pyörä 5 kierrosta minuutissa. Nyt se toinen pyörä pyörii 15 kierrosta minuutissa. Ammattikoulun oppien mukaan hitaammin pyörivälle akselille ilmeisesti tässä tapauksessa kohdistuisi 1,5 kertainen vääntömomentti. Merkitään tätä momenttia 1,5T. Nopeammin pyörivällä akselilla ammattikoulun oppien mukaan kai sitten vaikuttaisi vääntömomentti 1T, ja tasauspyörästön lautaspyörällä vääntömomentti 2T.

        Lasketaanpa tehot. Tehohan on kulmanopeuden ja vääntömomentit tulo. Kun jätetään yksiköt huomioimatta, voidaan sanoa että Teho = Vääntömomentti x Pyörimisnopeus. Näin ollen lautaspyörän kautta kulkee teho 10 x 2T = 20T. Hitaammin pyörivän akselin kautta teho 5 x 1,5T = 7,5T ja nopeammin pyörivän akselin kautta 15 x 1T = 15T. Energian häviämättömyyden lain mukaan akseleiden tehojen summan pitäisi olla yhtä suuri kuin lautaspyörän kautta kulkeva teho. Näin ei kuitenkaan ammattikoulun opetuksen mukaan ole, koska 7,5T 15T = 22,5T joka on eri suuri kuin lautaspyörän teho 20T. Jos tasauspyörästö toimisi tällä tavalla, ammattikoulussa olisi keksitty ikiliikkuja, vaihteisto, jonka ulostuloakselilla teho on suurempi kuin sisäänmenoakselilla.

        Seuraavaksi voidaan laskea vaihteiston tehotasapaino oletuksella, että molemmilla ulostuloakseleilla vaikuttaa yhtä suuri vääntömomentti, eli 1T. Nyt hitaammin pyörivän akselin teho on 5 x 1T = 5T, nopeammin pyörivän 15 x 1T = 15T ja ulostuloakseleiden tehojen summa 5T 15T = 20T eli yhtä suuri kuin lautaspyörän kautta kulkeva teho.

        Tämä jälkimmäinen oletus toimii myös tilanteessa, jossa toinen ulostuloakseli on paikallaan ja toinen pyörii nopeudella 20 kierrosta minuutissa. Nyt ulostuloakseleiden tehot ovat 0 x 1T 20 x 1T = 20T eli taas sama kuin lautaspyörän kautta kulkeva teho.


    • 11+9

      Lyhyesti. Kun nostat toisen vetävistä pyörista ilmaan ja koitat sitten edetä autolla niin se ei liiku kyllä mihinkään, asiaa parantaa jos on tasauspyörästössä lukko tai toimiva luiston esto.

      Lukoton auto ei liiku milliäkään tuossa tilanteessa. Tasauspyörästö toimii juurikin nimensä mukaisesti, tasaa pyörien nopeuseron kaarteessa, ei edes tarvitse olla edes minkään laista vetoa autossa, tuo toiminta on käytössä aina, jopa hinattaessa
      kotteroa korjaamoööe.

      • Korjaillaas

        Tasauspyörästö tasaa nimenomaan vääntömomentin ja mahdollistaa akseleille eri suuret pyörimisnopeudet. Pyörimisnopeudet tasaavaa vekotinta kutsutaan tasauspyörästön lukoksi.

        Tavallisen tasauspyörästön molemmilla ulostuloakseleilla vaikuttaa aina keskenään yhtä suuri vääntömomentti, riippumatta akseleiden pyörimisnopeuserosta. Torsen pyörästö on tasauspyörästötyyppi joka siirtää enemmän vääntömomenttia hitaammin pyörivälle akselille.


    • jassut

      Ylös nostetun pyörän vierintävastus on lähes nolla.
      Joten ei se toinenkaan pyörä väännä ilman jonkinlaista lukkoa jos toinen pyörä on ilmassa.
      Vaikka lukossa olevan pyörän vääntö on kaksinkertainen se on kuitenkin lähes nolla.
      Laskukaava ( 0 x 2 = 0 )

      • 11+9

        Jos toinen pyörä on ilmassa niin ei se lukossa oleva pyörä väännä yhtään mitään, et näytä ymmärtävän sitä miten tasauspyörästö toimii.


    • jassut

      Provoilet.

    • jassut

      Mielenkiintoista. Mietitäämpä asiaa toisinpäin.
      Kuvitellaan että teemme tasauspyörästöstä jonkinlaisen vaihteiston. Lukitsemme vasemman vetarin Pyöritämme oikeasta vetarista 10kpmvoimalla.

      Emmekö saa tasauspyörästön kotelolosta 20 kpm vääntöä välityssuhdehan on tällöin 2: 1 .
      Jos tasauspyörästön kotelo vääntää 20 kpm voimalla jotain laitetta pitää siinä olla 20 kpm vahvuinen ankkuri siis toinen vetari muutoin 20kpm vääntöä ei synny.

      Tehoista ei ole kysymys vaan väännöstä.

      • Mietitään vaan

        Juu kuvaamassasi tilanteessa saamme kotelosta 20 kpm vääntöä. mutta mistä se vääntö koteloon tulee? Selvästikin 10 kpm vääntöä siirtyy koteloon oikean puoleiselta vetarilta, jota yrität pyörittää. Toinen 10 kpm vääntöä tulee vasemmalta vetarilta, jota joku toinen vääntää vastaan samalla voimalla.

        "Tehoista ei ole kysymys vaan väännöstä"

        Aina, kun pyörivällä akselilla vaikuttaa vääntömomentti, on kysymys myös tehosta!


    • jassut

      Olin väärässä ilman tasauspyörästön kitkan huomioimista vääntö on todellakin 1:1
      Sori.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4459
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2229
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1744
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1488
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      28
      1420
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1288
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1217
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1136
    9. 22
      1076
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1004
    Aihe