Aika moneen on ihminen sopeutunut esim. alkanut syömään lihaa ympäristön muutoksen takia. Voidaanko olettaa, että ihmisellä ei ole mitään pelkoa mistään koska pystymme sopeutumaan kaikkeen esim. vähään ruokaan, saasteisiin, kuumuuteen, kylmyyteen jne.?
Poislukien äkkikatastrofit kuten ydinsodat tai meteoriitit jne.
Poislukien äkkikatastrofit kuten ydinsodat tai meteoriitit jne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka olen uskovainen, olen outo lintu eli uskon evoluutioon - joku nero voisi ehkä osoittaa sen olevan seurausta joistain aksioomista - ja vastaan kysymykseesi positiivisesti eli ihminen sopeutuu kaikkeen siihen, minkä seurauksena ihmispopulaatio lisääntyy maksimaalisesti. Kuitenkin evoluutio on aika ikävä aksioomaa lähestyvä tosiasia. Nimittäin se luo esim. aggressiivisia, sotaisia, rasisteja tai älynsä ansiosta laskelmoivia, juonittelevia.. eli muille vahinkoa aiheuttavia ihmisiä. Evoluutiomekanismi, jos sen sallitaan toteutuvan pelkästään biologian ehdoilla, on siis aikalailla ristiriidassa YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa. Jos sokeasti ihailee evoluution toimintaa ja sen tuottamia lopputuloksia, niin olettaisin, että tällainen henkilö kannattaisi esim. eugeniikkaa. Käsitykseni muuten on, että jos ihminen kykenee luomaan tietokoneen A, joka kykenee luomaan itseään älykkäämmän tietokoneen B, joka kykenee luomaan itseään älykkäämmän tietokoneen C jne., niin tällaiselle todennäköisesti "kuolleeseen" fysiikkaan perustuvalle tietokoneelle ei biologinen maailma merkitse mitään. Sen seuraksena koko biosfääri voisi tuhoutua, kunhan siitä olisi yliälykkäälle tietokoneelle hyötyä. Silloin kuitenkin evoluution lait olisivat edelleen voimassa synteettisellä tasolla. Lukekaa vaikkapa Leena Krohnia.
>>Nimittäin se luo esim. aggressiivisia, sotaisia, rasisteja tai älynsä ansiosta laskelmoivia, juonittelevia.. eli muille vahinkoa aiheuttavia ihmisiä.
Olet aivan oikeassa: tosiat ovat tosiasioita ja evoluutiosta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kuitenkin pitää ottaa huomioon Humen giljotiini eli tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Björn Wahlroos muuten on toista mieltä eli hänen mukaansa raaka itsekäs ahneus on hyödyllistä. Tämä on empiirisesti kumottu tekemällä testejä pienillä lapsilla vs. apinoilla. Lasten sosiaalinen altruismi johti parempiin tuloksiin kuin apinoiden puhdas itsekkyys.
Moraalifilosofia ei kuitenkaan ratkaise sitä, mikä luonnossa on totta ja mikä ei. Pienellä venyttämisellä kyse on asiasta, jota kutsutaan Humen giljotiiniksi. Ja kuka ihailee sokeasti petopistiäistä, jonka jälkeläiset syövät perhosentoukan elävältä? Evoluutio on faktaa, mutta ei kai sitä sokeasti ihailla enempää kuin gravitaatioteoriaakaan.
Onneksi evoluutio on kehittänyt ihmiselle myös järjen ja sitä kautta ihmisyhteisöjen muokkaamat moraalisäännöt. Ihmisellä on kyky toimia myös (vai jopa enimmäkseen) epärationaalisesti, jopa omaa etuaan vastaan. Ainakin äly on nostanut ihmisen käyttäytymisnormit pelkän vaistotoiminnan yläpuolelle.
vaistoista vois olla hyötyä ,kuten elefanteilla kun kiipes tsunamia pakoon, ja on niitä muitakin vastoja kuin pelko.
Saataskohan me vaistot nanoteknologialla kiinni
" Evoluutiomekanismi, jos sen sallitaan toteutuvan pelkästään biologian ehdoilla, on siis aikalailla ristiriidassa YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa."
Evoluutiomekanismi toteutuu aina pelkästään biologian ehdoilla aivan samoin kuin painovoima toteutuu aina pelkän fysiikan ehdoilla. Tämä ei tarkoita sitä etteikö ihminen voisi auttaa lajikumppaneitaan, jotka apua tarvitsevat tai rakentaa turvakaiteita paikkoihin, jossa on putoamisvaara.
" Evoluutiomekanismi, jos sen sallitaan toteutuvan pelkästään biologian ehdoilla, on siis aikalailla ristiriidassa YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa."
Varsinaista hölmöilyä. Kuvitteleeko kirjoittaja, että joku YK:n julistus muuttaisi luonnonlakeja. Kaikkea sitä lukeekin kun vanhaksi elää.35