Minkä takia alla olevassa esimerkissä on s-pääte sanassa träffas?
Olen pahoillani, mutta me emme voi tavata huomenna. Oikea käännös ruotsiksi: Jag är ledsen men vi kan inte träffas i morgon.
Olen pahoillani, mutta me emme voi tavata huomenna. Oikea käännös ruotsiksi: Jag är ledsen men vi kan inte träffas i morgon.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Emme ole tavattavissa" ("Meitä ei voi tavata" eli passiivimuoto) ?
Meitä ei voi tavata on ruotsiksi oss kan icke stavas
Eikö koulussa enää opeteta kielioppia, edes deponenttiverbejä myöten?
Katsopa ensin koulun ruotsin kieliopista, ja jos siitä löydy (ovat saattaneet muodostua askartelu- ja leikkikirjoiksi), niin sitten isin tai äidin ruotsin kieliopista. Jos ei tärppää, niin googlaa ruotsin deponenttiverbit. Tai no ”träffas” kai luokitellaan nykyisin merkityksensä mukaan resiprookkiseksi.
Anyways, joka kielessä on omat hassuutensa. Kielihistoriallisesti -s samaa alkuperää kuin ruotsin passiivin pääte ja kehittynyt refleksiivipronomista, jolla on ollut myös mm. resiprookkinen merkitys (siis ”vi träffas” on tavallaan ”me tapaamme toinen toisemme” tai ”me osumme toinen toiseemme”).
Tuohon on kai ajan hengen mukaisesti vastattava, että pakolla ei opi mitään, täytyy olla motivaatiota eli harrastusta.
Joka tapauksessa "träffas" on myös passiivia:
http://fi.wiktionary.org/wiki/träffas
Mutta käytetäänkö sitä vain osumisen merkityksessä:
http://www.corren.se/ekonomi/gripenplan-traffades-av-blixten-6512153-artikel.aspx
Samasta syystä kuin sanotaan "vi ses". Nähdään (toisemme).
Vi kan inte träffa i morgon on järjetön ilman objektia. Vi kan inte träffa honom i morgon tms. pitäisi olla.
tai "vi hörs" Kuullaan
En ole varma, mutta koska "träffa" käännetään suomeksi myös "osua". "Vi kan inte träffa i tavlan" "Me emme voi osua tauluun" Suomenkielessähän lisätään perään "toisiamme" usein Emme voi tavata toisiamme huomenna. Olisiko toisiamme -s- päätteen vastine?
"Vi knullas" -muoto on hyvin suosittu.
träffas ~ mötas ~ råkas
råkas möta?
”Sällan händer att vi råkas
Att hvarandra mer vi möta
Här i dessa öde trakter
Dessa nordens sorgsna nejder.”
(käännös: Karl Collan, 1860-luvulla)
”Harvoin yhtehen yhymme,
saamme toinen toisihimme
näillä raukoilla rajoilla,
poloisilla Pohjan mailla.”
Härifrån tvättas.