Muistan aikoinani kansakoulun historiakirjasta lukeneeni seuraavaa Suomen sodan 1808-09 taustasta:
Syy siihen, miksi Ruotsi-Suomi ei yhtynyt Ranskan ja Venäjän sopimaan Englannin mannermaa-sulkuun oli kungas Kustaa IV Aadolfin usko, että Napoleon oli Ilmestyskirjan Peto 666. Sen vuoksi sodan sytyttyä Suomen armeijan oli vetäydyttävä pohjoiseen siihen asti, kunnes enkeli olisi tuhonut Napoelonin ja silloin Ruotsista tulisi apujoukoja.
Myöhemmin sain muita kirjoja lukiessani muunlaista tietoa. Esimerkiksi isoisäni vintistä löysin 1930-luvun historiankirjan, jossa todettiin että kuningas ei tahtonut armeijan vetäytyän niin nopeasti kuin mitä se tapahtui.
Oma historiakirja, jossa kuninkaan Ilmestyskirjan tukintaa Napoelonin suhteen ylikorostettiin oli nimeltään "auroista miekkoihin" v.1969.
Mietin nykyisin syytä siihen, miksi Ilmestyskirjan tulkinnan vaikutusta kuninkaan päätöksiin aina puolustussuunitelmaa myöten halutin korostaa voimakaamin kuin mitä se todellisuudessa oli.
Kirjassa ei mainittu mitään siitä, että armeijan vetäytyminen pohjoiseen talvella ja apujoukkojen saapuminen Ruotsista keväällä kuului alkuperäiseen suunitelmaan ilman Ilmestyskirja petojakin. Mitä sillä halutiin sanoa?
Mikäli vanha sanonta: "Valtion ulkopolitiikka on luetavissa koulujen historiankirjoista". pitää paikkansa, niin silloin sillä halutiin osoittaa uskonnon turmiollinen vaikutus valtiolliseen päätöksentekoon erityisesti ulkopolitiikassa. Sillä kuten tunnettua, 1960-70-luvun taiteessa ei ollut - ainakaan julkisesti - sopivaa korostaa Suomen sitsenäisyyden säilyneen Jumalan suojeluksessa, vaan Neuvostoliiton hyväntahtoisuuden vuoksi.
Jos se oli tarkoitus, niin silloin sitä voi kyllä ymmärtää, mutta ei hyväksyä.
Nykyisin tuodaan koulujen historiakirjoissa paljon luonnollisempia syitä Suomen sodan 1808-1809 taustana: Englannin merkitys Ruotsin ulkomaankuappalle, ja muissa lähteissä mainitaan myös Englanti Ruotsin talouden rahoittajana.
Historian opetusta 1808-1809 Suomen sodasta
18
162
Vastaukset
- niiimpäniiin
Näin se oli, alkuperäinen strategia oli nimenomaan se, että Ruotsi hyödyntää sen hetkistä itä-meren herruutansa, maassa oleva armeija vetäytyy pohjoiseen ja Suomenlinna pitää pintansa, kun meret vapautuu niin Ruotsista tulee lisäjoukkoja ja Suomenlinnasta käsin maa valloitetaan takaisin.
Suomenlinnan komentaja oli sama kaveri, joka oli hankkinut vähän aikaisemmin sen kuuluisan merivoiton, en muista nyt taistelu nimeä, muta väliäkö sillä, kyllä sen joku kohta muistaa ....
Kukaan ei ottanut sitä huomioon, että Suomenlinna menee antautumaan, itseään kolme kertaa pienemmälle joukolle, jolla ei ollut raskaita kaunnoita ollenkaan ja sen pienet yhden hevosen vetämät tykit, ei pystyneet aiheuttamaan mitään vahinkoa Suomenlinnan vallleille.
Mitään pakottavaa tarvetta antautumiseen ei ollut, joukkoja oli kolme kertaa enmpi kuin hyökkääjällä, Suomenlinnassa oli kaikki vaarstot niin aseiden kuin elintarvikkeidenkin ja Suomenlinnan raskaat kanuunat teki kyllä selvää mistä tahansa uhasta, joka Helsingiin rannoilta sinne suunnattiin.
Joukot oli hyvissä asemissa ja taistelutahto oli kunnossa.
Mutta sitten se antautui, jostakin hyvin käsittämättömästä systä, tämä oli kyllä Ruotsin noloin taistelu ja noloinsota, minkä se on käynyt.
Loppukaneetiksi voi todeta, että sen minkä Ruotsi hävisi, niin Suomi voitti.
Suomesta tuli kansakunta, kun se siirtyi Ruotsin alaisesta takamaasta, Venäläiseksi autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi.- Missähän päin
sellainen Suomenlinna mahtoi 1808-09 sijaita?
"Suomenlinnan komentaja oli sama kaveri, joka oli hankkinut vähän aikaisemmin sen kuuluisan merivoiton, en muista nyt taistelu nimeä, muta väliäkö sillä, kyllä sen joku kohta muistaa ...."
Olisiko se merivoitto alkanut R:llä ja kaverin etunimi C:llä?
Olisiko se "vähän aikaisemmin" ollut kuitenkin edellisessä sodassa 1788-90?
Hyvin pidät tasosi, eli et tiedä mitään asiasta, josta kirjoitat. - hjjgjb
Se oli sillä tavalla että,amiraali Cronsted, joka oli kotoisin Helsingistä ja hänen perheensä ja sukunsa omisti kartanoita lähialueilla lahjottiin. Hänen annettiin palata kotiinsa Herttoniemen kartanoon. Jos hän ei olisi tehnyt sitä hän olisi ottanut riskin hävitä kaiken omaisuuden.
tämä koski myös muuta suomalaista upseeristoa. Kun venäläiset takasivat heille samat oikeudet kuin ruotsalaiset, he eivät viitsineet enää riskeerata omaisuutta. Lisäksi he olivat väsyneitä ainaiseen sotimiseen. - niiiimpäniiin
Missähän päin kirjoitti:
sellainen Suomenlinna mahtoi 1808-09 sijaita?
"Suomenlinnan komentaja oli sama kaveri, joka oli hankkinut vähän aikaisemmin sen kuuluisan merivoiton, en muista nyt taistelu nimeä, muta väliäkö sillä, kyllä sen joku kohta muistaa ...."
Olisiko se merivoitto alkanut R:llä ja kaverin etunimi C:llä?
Olisiko se "vähän aikaisemmin" ollut kuitenkin edellisessä sodassa 1788-90?
Hyvin pidät tasosi, eli et tiedä mitään asiasta, josta kirjoitat.Siellähän se linna on, missä se on ollut aina ennenkin.
Taso on ihan riittävä tämän palstan keskusteluihin, eihän täällä mitään tohtoirnväitöskirjoja väitellä.
Ei täällä sillä ole merkitystä, muistatko jonkin vuosiluvun, nimen tai paikan prikulleen oikein, kyse on keskustelusta, ei muusta. - niiimpäniiin
hjjgjb kirjoitti:
Se oli sillä tavalla että,amiraali Cronsted, joka oli kotoisin Helsingistä ja hänen perheensä ja sukunsa omisti kartanoita lähialueilla lahjottiin. Hänen annettiin palata kotiinsa Herttoniemen kartanoon. Jos hän ei olisi tehnyt sitä hän olisi ottanut riskin hävitä kaiken omaisuuden.
tämä koski myös muuta suomalaista upseeristoa. Kun venäläiset takasivat heille samat oikeudet kuin ruotsalaiset, he eivät viitsineet enää riskeerata omaisuutta. Lisäksi he olivat väsyneitä ainaiseen sotimiseen.Totta,suomalainen upseeristo myös ymmärsi sen, ettei Venäjä tule pitemmän päälle sietämään Ruotsin armeijaa pääkaupunkinsa porteilla. ( Pietari ).
Oli vain ajankysymys, milloin Ruotsi häädetään alueelta.
- ehkä toisin
Viimeisessä kappaleessa edellä on asian ydin. Venäjän armeija oli Uumajassa asti. Jos rauhan rajat olisi muodostettu aselepolinjan mukaan, olisi Ruotsin pohjoisosa irtautunut emämaasta.
Kenelle se olisi jäänyt ensimmäisen maailmansodan jälkeen? Rautamalmia oli paljon. Venäjä oli liian lepsu rauhanneuvotteluissa 1809 !- mitehä se meni
Et siis tajua, että mukana oli useita muitakin osapuolia jotka olivat taanneet Ruotsin turvallisuuden. Ruotsi sai täydennystä lännestä ja olisi kyllä ajan myötä omin voimin häätänyt venäläiset takaisin Suomeen.
- nkkbjlvjlg
mitehä se meni kirjoitti:
Et siis tajua, että mukana oli useita muitakin osapuolia jotka olivat taanneet Ruotsin turvallisuuden. Ruotsi sai täydennystä lännestä ja olisi kyllä ajan myötä omin voimin häätänyt venäläiset takaisin Suomeen.
Jos Kiiruna olisi jäänyt Suomelle. Olisi Se nykyisin osa Venäjän federaatiota Samalla tavalla kuin Petsamo olisi menetetty.
Lisäksi jos Norlanti olisi ollut osa Suomea 1809-1940 Se olisi suomalaistunut voimakkaasti kuten muutkin suomen Ruotsalais alueet. - mutta kun
nkkbjlvjlg kirjoitti:
Jos Kiiruna olisi jäänyt Suomelle. Olisi Se nykyisin osa Venäjän federaatiota Samalla tavalla kuin Petsamo olisi menetetty.
Lisäksi jos Norlanti olisi ollut osa Suomea 1809-1940 Se olisi suomalaistunut voimakkaasti kuten muutkin suomen Ruotsalais alueet.Ei jäänyt, koska heikolla Venäjällä ei ollut voimia pitää sitä.
- nkkllvkmchg
mutta kun kirjoitti:
Ei jäänyt, koska heikolla Venäjällä ei ollut voimia pitää sitä.
Milloin Venäjä oli heikko? Venäjähän laajeni voimakkaasti,kaikkiin ilmansuuntiin. Sitäpaitsi alue ei ollut niin merkityksellinen 1809 kuin Se olisi ollut 50 v myöhemmin.
- hahahaha1
mitehä se meni kirjoitti:
Et siis tajua, että mukana oli useita muitakin osapuolia jotka olivat taanneet Ruotsin turvallisuuden. Ruotsi sai täydennystä lännestä ja olisi kyllä ajan myötä omin voimin häätänyt venäläiset takaisin Suomeen.
moro nimim. "mitehä se meni"
Samalla lailla Suomi sai talvisodassa täydennystä lännestä ja olisi kyllä ajan myötä omin voimin häätänyt venäläiset takaisin.
Kyllä mullakin mielikuvitus pelaa.
- huima tilasto
Viimeisen venäläisten häviämä sota napapiirillä on Tornion taistelu vuonna 1918.
- tai nooh
Teknisesti ottaen Torniossa ja pohjolassa vuonna 1918 eivät edustaneet Venäjää. Leninin hallitus ei koskaan virallisesti julistanut sotaa Suomelle. Venäläiset painotti aina, että Suomessa olleet venäläiset joukot olivat toimineet omalla luvallaan. Trotski jopa pyysi suomalaisilta selvitystä joukkojen rikoksista.
- VÄÄRIN TAAS!
Kurt Wallenius pysäytti venäläisten etenemisen pohjoisessa talvisodassa.
- huima totuus
moro nimim. "huima tilasto"
Minkä nimisiä venäläisiä joukko-osastoja taisteli Torniossa 1918? Armeijakuntien tai divisioonien numerotkin selvittävät asiaa. - niiimpäniiin
tai nooh kirjoitti:
Teknisesti ottaen Torniossa ja pohjolassa vuonna 1918 eivät edustaneet Venäjää. Leninin hallitus ei koskaan virallisesti julistanut sotaa Suomelle. Venäläiset painotti aina, että Suomessa olleet venäläiset joukot olivat toimineet omalla luvallaan. Trotski jopa pyysi suomalaisilta selvitystä joukkojen rikoksista.
Päinvastoin, Bolsevikit hallitsivat nimenomaan Venäjää, Neuvotoliitto perustettiin sisällissodan jälkeen 1924, sitä ennen jokainen tasavalta oli tavallaan omillaan.
Venäläiset sotilaat oli myös ns. "venäjän armeijan" sotilaita, kun bolsevikit tunnustivat Suomen itsenäisyyden 1917 ja samalla antoivat aseita Suomen punaisille, niin juridisesti ne aiheuttivat maidemme välille sotatilan, joka päätettiin 1920 Tartossa, mikäli maiden välilllä ei olisi ollut sotatilaa, niin Tarton rauhan sopimiusta ei olisi tatrvinnut solmia, koska maiden välillä olisi ollut silloin rauhantila.
Kun Venäjän armeijan sotilaat taistelivat Suomen hallituksen joukkoja vastaan 1918, niin ne silloin sytyttivät maiden välille sotatilan, joka päättyi Tarton rauhansopimuksella 1920. - Torniossa oli noin
huima totuus kirjoitti:
moro nimim. "huima tilasto"
Minkä nimisiä venäläisiä joukko-osastoja taisteli Torniossa 1918? Armeijakuntien tai divisioonien numerotkin selvittävät asiaa.500 venäläistä. Heistä noin 200 lähti ennen taisteluja junalla kohti etelää päätyen ilmeisesti Oulun taisteluihin.
Hieman sekavia taisteluja käytiin 6.2. jääkärikapteeni Friedel Jakobssonin johdolla. Venäläiset antautuivat 6,2, iltapäivällä. Mannerheim lähetti kiitossähkeen voittajille.
Tärkeä yhteys Ruotsiin oli nyt avoinna. - Niiimpäniiin
Torniossa oli noin kirjoitti:
500 venäläistä. Heistä noin 200 lähti ennen taisteluja junalla kohti etelää päätyen ilmeisesti Oulun taisteluihin.
Hieman sekavia taisteluja käytiin 6.2. jääkärikapteeni Friedel Jakobssonin johdolla. Venäläiset antautuivat 6,2, iltapäivällä. Mannerheim lähetti kiitossähkeen voittajille.
Tärkeä yhteys Ruotsiin oli nyt avoinna.Torniossa käytiin kova taistelu, Kemissä ollut venäläinen pataljoona luovutti aseensa ilman taisteluja, mutta Torniossa ollut ei luovuttanut, eikä antautunut.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 924597
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?803723Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1303151Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1152615Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1292534- 432131
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282047Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2251810Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91697- 881659