Sademetsää on kuvattu suureksi hiilinieluksi ja maapallon keuhkoiksi.
Eikö sademetsä luovuta saman verran hiiltä kuin se sitoo?
Kasvi kasvaa = sitoo hiiltä ja vapauttaa happea.
Kasvi lahoaa = vapauttaa hiiltä ja sitoo happea.
Tätä loputtomiin. Ja aika nopealla kierrolla.
Kesällä oli uutinen että brasilia saa anteeksi puolet hiilidioksiidipäästöistään kun se VÄHENTÄÄ sademetsän raivausta.
Eikö sademetsä luovuta saman verran hiiltä kuin se sitoo?
Kasvi kasvaa = sitoo hiiltä ja vapauttaa happea.
Kasvi lahoaa = vapauttaa hiiltä ja sitoo happea.
Tätä loputtomiin. Ja aika nopealla kierrolla.
Kesällä oli uutinen että brasilia saa anteeksi puolet hiilidioksiidipäästöistään kun se VÄHENTÄÄ sademetsän raivausta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No nämä näin väittäjät ovat niitä jotka ovat nukkuneet kemian ja biologian tunneilla.
Sademetsä toimii juuri niinkuin kerroit, eikä mitään hiilen varastojen lisäystä
tapahdu.
Eikä lisäänny ilmakehän happikaan.
Jos mennään taaksepäin historiassa, niin ennen espanjalaisten saapumista
sademetsien laitamia viljeltiin intiaanien kehittämällä menetelmällä jossa
suuten puiden kuori hakattiin kivikirveellä tyvestä tohjoksi niin että puut kuivuivat
pystyyn, ja aikanaan itsestään kaatuivat.
Kuiva puu hiillettiin paikalla ja hiili ja tuhka levitettiin kasvinjätteiden kanssa viljelypenkkeihin.
Näitä "terra preta" maita löytyy vieläkin ja siinä määrin paksuja kerrostumia että
kerrotaan että niitä on kaivettu ylös ja myyty maanparannukseen rikkaiden
puutarhoihin.
Terra preta maat sisältävät vieläkin suuria hiilimääriä jotka ovat peräisin
päälle 500 vuoden takaa.
Eli intiaanijussit keksivät tavan poistaa hiiltä ilmakehästä.
Viljely loppui espanjalaisten tuomiin tauteihin, mitkä levisivät siinä määrin
nopeasti että koko Amazonaksen kulttuuri tuhoutui kokonaan ennenkuin
espanjalaiset pääsivät ryöstämään.
El Dorado jäi löytymättä sademetsän sulkiessa polut ja lahottaessa kultalevyillä pinnoitetut puupalatsit , - satuilee metsäveli ratokseen.
Myös suomessa osattiin tekniikka aikanaan.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fe/Raatajat_rahanalaiset.JPG&imgrefurl=http://fi.wikipedia.org/wiki/Raatajat_rahanalaiset&h=1600&w=2000&sz=987&tbnid=BPfaxca0J0g-zM:&tbnh=90&tbnw=113&zoom=1&usg=__KEBqoN1i1I9oAE8OUmxMixKevUU=&docid=shXy4R_YaUc3aM&sa=X&ei=AUlWUqiHIo7n4QTngIHgDQ&ved=0CDgQ9QEwAQ
Mahto silmiä kirvellä keväisin Savonkin sydänmailla.
Aivan sama tilanne kuin Suomen vanhoissa metsissäkin. Uutta puuta ei enää tule ja vanhatkin lahoaa.
Suomessa kuitenkin metsät sitoo hiilidioksidia hyvin, jos ja kun metsiä hoidetaan.
Keski-ikäinen kasvussa oleva metsä sitoo moninkertaisesti hiiltä lahoavaan
metsään verrattuna.
Suurin ero etelän viidakkojen ja pohjoisen metsien välillä on se, että täällä aukotkin
uudistuu ikä eroosiota juuri tapahdu.
joopa joo, mutta kasvukausi on lyhyt Suomessa.
Ainakin aiemmin viherhiipparit vetosivat vanhojen metsien suojeluun että ne toimivat hiilidioksidin sitojina.