Nykyajan nuorten ja nuorten aikuisten suosimat elämäntavat ovat sellaisia, että ne eivät voi ainakaan kehittää älyllisiä kapasiteetteja. Teknologiaa yksinkertaisesti käytetään väärin. Tämä ei ole mitään "nuoriso on defaulttina pilalla jos elävät eri tavoin kuin aiemmat sukupolvet" ruikutusta vaan puhdas rationaalinen jotopäätös. Ei sellainen ihminen jonka keskittymiskyky mitataan sekunneissa yksinkertaisesti omaa kovin kummoista oppimiskykyä. Tällainen voi tietenkin menestyä koulussa pakotettuna, ja koska koulussa painotetaan nippelitietoa, mutta kaikki mihin ei joku pakota tai mikä vaatii syvällisempää itsenäistä ajattelua on heidän kykyjensä ulottumattomissa. Äsken oli juttua a-studiossa siitä miten Virossa opetetaan tietotekniikkaa jo ekaluokalta alkaen ja ollaan muutenkin suomea edellä teknologian integroinnissa kouluelämään. Väkisinkin heräsi ohelmaa katsoessa kysymys: MITÄ HYÖTYÄ SIITÄ SITTEN ON, JOS OPPIMINEN JOIDENKIN PELIEN JA SIMULAATIOIDEN AVULLA VOI TEORIASSA OLLA TEHOKKAAMPAA KUIN PERINTEINEN KOULUOPETUS, KUN EIVÄT NE OPPILAAT KUITENKAAN KESKITY NIIHIN VAAN OVAT SAMALLA KUVALAUDOILLA, IRKISSÄ, YOUTUBESSA, FEISBUUKISSA TAI PELAAVAT WOWIA?
Olen täysin valmis myöntämään että nykynuoret ovat joissain asioissa nokkelampia kuin itse vastaavassa iässä olin, mikä ei tietenkään ole paha asia, eikä sellaisenaan väistämättä pois muista tiedon ja ymmärryksen lajeista. Mutta joissakin asioissa, etenkin yhteiskunnalliset, eettiset ja filosofiset pohdiskelut, ovat tämän päivän lukiolaiset samalla tasolla kuin 11-12-vuotiaat 90-luvun lopulla. Tietoa on paljon, mutta ymmärrystä vähän. Ennätysvähän.
Jokin kultainen keskitie olisi löydettävä. Toisaalta tietoa pitää olla saatavissa enemmän kuin aikana ennen nettiä, mutta sen pitää olla myöskin jollain tapaa suodatettua, koska kaaoksesta ei opi mitään. Olisiko sitten se että kavennetaan rajaa viihteen ja hyödyn välillä esim. antamalla kouluissa erilaisia netissä suoritettavia tehtäviä ratkaisu? Saisiko se aikaan sen että he hakeutuisivat myös omalla ajallaan mieluummin älyllisten kuin epä-älyllisten aktiviteettien pariin ja wowit ja 4chanit unohtuvat pikkuhiljaa kokonaan?
Olen täysin valmis myöntämään että nykynuoret ovat joissain asioissa nokkelampia kuin itse vastaavassa iässä olin, mikä ei tietenkään ole paha asia, eikä sellaisenaan väistämättä pois muista tiedon ja ymmärryksen lajeista. Mutta joissakin asioissa, etenkin yhteiskunnalliset, eettiset ja filosofiset pohdiskelut, ovat tämän päivän lukiolaiset samalla tasolla kuin 11-12-vuotiaat 90-luvun lopulla. Tietoa on paljon, mutta ymmärrystä vähän. Ennätysvähän.
Jokin kultainen keskitie olisi löydettävä. Toisaalta tietoa pitää olla saatavissa enemmän kuin aikana ennen nettiä, mutta sen pitää olla myöskin jollain tapaa suodatettua, koska kaaoksesta ei opi mitään. Olisiko sitten se että kavennetaan rajaa viihteen ja hyödyn välillä esim. antamalla kouluissa erilaisia netissä suoritettavia tehtäviä ratkaisu? Saisiko se aikaan sen että he hakeutuisivat myös omalla ajallaan mieluummin älyllisten kuin epä-älyllisten aktiviteettien pariin ja wowit ja 4chanit unohtuvat pikkuhiljaa kokonaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen melko samaa mieltä. Nimenomaan ETIIKAN osalta nykynuoret tuntuvat olevan suorastaan kehitysvammaisen tasolla. Juuri minkäänlaiseen oman navan ulkopuoliseen ajatteluun ei tunnuta kykenevän. Riittää kun homot saa avioliitto- ja adoptio-oikeuden ja Päivi Räsästä ja perussuomalaisia saa pilkata sananvapauden nojalla, niin kaikki on maailmassa hyvin. Kyllä itse olin jo melko tietoinen maailman asioista melko nuorena ja kykenevä tarkastelemaan asioita useasta näkökulmasta, vaikka mitään lukkoonlyötyjä kantoja ei ollutkaan - tai ehkä juuri siksi. Ja tietolähteinäni olivat pelkästään koulu, televisio ja kirjat - lähteet joiden kattavuus ja luotettavuus ei välttämättä ole aina paras mahdollinen, mutta jotka yleensä ovat tyyliltään sellaisia, että laittavat ajattelemaan, toisin kuin netin tuhat päällekkäistä turhan tiedon kanavaa. Yhä suurempi osuus nuorista opiskelee ET:tä uskonnon sijaan, mutta sillä ei ole tuntunut olevan mitään vaikutusta tähän, ainakaan positiivista. Hämmentävää.
" ETIIKAN osalta nykynuoret tuntuvat olevan suorastaan kehitysvammaisen tasolla"
He ovat 20 vuotta eläneet Kylmän sodan voittajien propagandaa totuutena. Tuo propaganda kertoi että muista ei tarvitse välittää. Länsi voitti sodan, ja lännen näkökulmat hyväksyttiin totuutena ja idän ajatukset olivat totuuden vastaisia. Lännen totuus on yksilö, yksilö, yksilö.
Lännen opit olivat sitä että etiikkaa ei ole se on neuvostoliittolainen keksintö. Tai ei vapaalla yksilöllä ole etiikkaa, vapaan yksilön maailmassa siellä on vain yksi ihminen, ei tarvita etiikkaa.
Raamattu on viisas kirja, vaikkei muuten uskovainen tartte olla. Lähinnä uusitestamentti. Siellä kuvaillaan tarkasti se, että ihmisten jumala on oma napa ja maha. Sen tähden kaikki muut saa kärsiä. Ihmisten "luonne" ei siis ole vuosisatoina muuttunut yhtikään miksikään koska kirjoittavat ovat osanneet päätellä lopputuloksen joka on hävityksenkauhistus. Kirjaa on kirjoittaneet viisaat ja oppineet.
Lisäksi kaikki maailmanuskonnot puoltaa sitä että elämää pitää kunnioittaa, myös luontoa ja eläimiä, ei pelkästään ihmisiä. Periaatteessa se on tismalleen sama asia kuin etiikka.
Mitä tulee itään ja länteen, niin totuus on se että täällä eletään SEKÄ yksilönä ETTÄ yhteisössä. Niiden välille pitää löytää tasapaino. Ei siis pidä olla yhteisön orja muttei myöskään itsekäs omaan napaan tuijottelija.
Vaikeinta on etsiä tasapaino. Pelkästään normaali painon ylläpitäminen ja terveelliset elämäntavat on monille vaikea tehtävä.
Eiköhän ulkoaopettelua ymmärtämisen, itsenäisen ajattelun ja mielikuvituksen stimuloinnin sijaan painottava koululaitos ole tuonut oman negatiivisen flynnin efektinsä peliin jo vuosikymmenten ajan, ainakin suomessa...
Kyllä tuo koulun preesenssin lisääminen verkossa on kuitenkin toivottavaa, vaikka osa tehosta hukkuiskin woweihin. Etenkin lukiossa (-2007) olisi minusta ollut kivaa jos filosofiassa, psykologiassa, yhteiskuntaopissa jne. olisi voinut keskustella kunnolla aiheista jossakin kurssikohtaisilla foorumeilla, mahdollisesti jopa kirjoittaa esseitä verkossa ja saada sitä kautta kurssimerkintöjä. Kuitenkin tällaisista monimutkaisemmista asioista keskustelu on huomattavasti hedelmällisempää kirjallisessa kuin suullisessa muodossa. Koin aina että olen vain osa laumaa jolla ei tarvitsekaan olla mitään sanottavaa, vaikka opettajat varmasti olisivat mielellään kuulleetkin oppilaidensa omia näkemyksiä asioista. Yliopistossa olisi taas ollut kiva jos ainejärjestöllä olisi ollut oma keskustelupalsta niin että ihmisiin olisi voinut tutustua muuallakin kuin bileissä jossa kaikki ovat kaatokännissä. Yliopistojen luennot pitäisi myös videoida ja laittaa nettiin, sillä itselleni ainakin on tärkeää elämän mielekkyyden sekä työtehon kannalta, että saan tehdä asioita juuri silloin kun itsestäni siltä tuntuu, eikä jonkun muun määräämiin aikoihin (ellei se ole aivan välttämätöntä).