Täytyykö nopeuden ja etäisyyden olla tismalleen oikein jotta kappale jäisi kiertoradalle, vai riittääkö jokin vähän sinne päin oleva, onko kenties jotain itsekorjautumismekanismia olemassa näissä asioissa niin että tietyn rajan sisällä tuosta täydellisestä nollatilasta oleva kappale ajautuu kohti sitä nollatilaa ja rajojen ulkopuolella oleva ajautuu siitä poispäin? Loogisesti ajateltunahan voimien summan pitää olla tasan 0 eikä yhtään enempää tai vähempää, muuten hidasta loittonemista tai putoamista tapahtuu. Kuinka monta yritystä siis tarvitaan, että edes yksi kappale jäisi kiertoradalle sanotaan miljardiksi vuodeksi? Kuinka monta potentiaalista kuuta on syöksynyt Saturnukseen ja Jupiteriin? Lukujen täytyy olla todella suuria, kun onnistuneita yrityksiä on jo noin paljon.
Kappaleen pysymisen kiertoradalla rajat
refetyy
13159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kiertoratojen etäisyyteen vaikuttavat kappaleiden massat ja nopeudet.
"Kuinka monta potentiaalista kuuta on syöksynyt Saturnukseen ja Jupiteriin? Lukujen täytyy olla todella suuria, kun onnistuneita yrityksiä on jo noin paljon."
Kappaleiden syöksyminen toisiinsa johtuu siitä että kiertoratojen säteet ovat pienempiä kuin kappaleiden säteet.
Esim. maan kiertoon auringon ympäri (tai oikeammin Maa-Kuu-systeemin) vaikuttaa jatkuvasti jatkuvasti poikkeuttavia tekijöitä: meteoriitteja osuu, Jupiterin vetovoima... Ne hieman muuttavat kiertorataa. Jos kiertorata on aluksi täydellinen ympyrä, impulssi aiheuttaa sen muuttumisen hieman elliptisemmäksi joka on vakaa, eikä kiertorata enää palaa ympyräksi.
Käsittääkseni vakauttava tekijä on juuri nopeus, mikäli massan oletetan olevan vakio. Kappaleen radan kun määrittää sen massa ja nopeus.
Vain nopeus määrää sen, mille mahdolliselle radalle kappale asettuu.
Olet oikeassa. Rankka moka minulta.
Eihän kappaleiden kiertoratoja voida laskea jos ei tiedetä kappaleiden massoja joista saadaan nk massakeskipiste (esim maa ja kuu)
Vai voidaanko?
Riippuu koordinaatistosta. Absoluuttikoordinaatistossa ei. Mutta maasta katsoen kuu voisi olla pienempi tai suurempi ja kiertäisi silti samaa rataa (kun unohdetaan vuorovesityyppiset ilmiöt).
Oletetaan että kaksi kappaletta kiertää toisiaan, toisen massa on 3/5 suuremman massasta. Millä nopeuksilla ja millä etäisyydellä ne kiertävät toisiaan?
Millä etäisyydella vaan. Nopeuden ja etäisyyden välillä on riippuvuussuhde.
Riittää sinnepäin. Radasta tosin tulee ellipsi.
Ei ole tarkkaa.
Ellipsi radan alimman pisteen pitää olla tietysti kierrettävän kappaleen ulkopuolella ja välttää kaasukehää.
On huomattava että kaasukehä ylettää kauaksi, esi, avaruus asema vajoaa muistaakseni150m päivässä kaasun kitkan takia.
Mutta tuo nuo oli melkein reunaehdot,, kunhan pysyy erossa pinnasta ja kaasukehän tiheimmistä kerroksista voi kappale pysyä pitkäänkin radallaan.
Toinen tekijä on ettei kappale saa mennä liian kauaksi jolloin jokin muu vetovoima tulee hallitsevaksi.
Tämä ei ole tarkoitettu pilkun n*****ksi eikä vinoiluksi, mutta putosin tekstin luettuani täysin rattailta !
Ihmettelin kauan, mitä tarkoittaa avaruuden aseman putoaminen ja mihin magneettiseen kaarevuuteen ilmiö voisi olla kytköksissä, kunnes valkeni että kyseessä voisi sittenkin olla avaruusasema eikä avaruus asema.
Avaruuden aseman putoaminen.?
Saathan sä ihmetellä jos lisäät sinne omia kirjaimia :D
Jos kirjoittaja tarkoittaisi " avaruuden aseman putoaa".. lukisi kai noin.
Nyt luki avaruus aseman putoaminen, selvä ero, vaikka yhdyssana virhe onkin.