MAtemaatikot ovat laskeneet, että mahdollisuus elämän syntymiseen elottomasta aineksesta vaatii keskimäärin enemmän yrityksiä kuin mitä koko maailmankaikkeuden historiassa on ollut fysikaalisia tapahtumia.
Mutta kuitenkin olemme täällä.
Mitä tästä voidaan päätellä?
Ainakin sen että olemassa on oltava paljon muutakin, kuin se maailmankaikkeus jonka voimme nykyisillä välineillämme havaita.
Biologian havaintoja voidaan siis käyttää todisteina fysiikan puolella. Ympäri käydään yhteen tullaan.
Mutta kuitenkin olemme täällä.
Mitä tästä voidaan päätellä?
Ainakin sen että olemassa on oltava paljon muutakin, kuin se maailmankaikkeus jonka voimme nykyisillä välineillämme havaita.
Biologian havaintoja voidaan siis käyttää todisteina fysiikan puolella. Ympäri käydään yhteen tullaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten todistetaan sellaisen prosessin todennäköisyys, jota ei tunneta?
Nuo "mahdottomuudet" perustuvat mitä suuremalla todennäköisyydellä vääriin premisseihin.
Yhden tiedetyn toteutuneen tapahtuman perusteella ei todennäköisyyksiä voi laskea, aivan samalla tavalla kuin mahdollisen toisaalla maailmankaikkeudessa olevan mahdollisen elämän todennäköisyyden.
Tyhjää haihattelua, kuten äärettömän pohtiminenkin. Ei sellaista ole.
>
Pidetään äärettömän mahdollisuus sentään kuitenkin olemassa, vai mitä.
Ei mikään voi olla ääretön. Se "ei mikään" on kuitenkin olemassa.
Vai onko, kun se ei ole mitään? ; )
>
Kyllä ne kuitenkin näin väittävät, että voisi olla. Itse asiassa Maailmankaikkeutta pidetään miltei varmasti äärettömänä, mutta se voipi olla myös ääretön kooltaan:
"it is uncertain whether the size of the Universe is finite or infinite." (Wikipedia).
Ei siis ole ollenkaan mahdoton ajatus, että äärettömiä olisi olemassa.
>
Mutta vain heidän määräämillään parametreilla. Kuitenkaan kukaan ei (vielä) tiedä, miten elämä ylipäätään saa alkunsa, joten kaikki käytetyt parametrit ovat vain hypoteettisia. Näin laskun tuloskin on vain hypoteettinen.
Jotkut esittävät hypoteesin (perustellunkin), että elämän syntyminen olisi harvinaista, mutta sitten taas toiset esittävät, että se voisi olla hyvin yleistäkin. Emme vaan voi vielä tietää, kumpi puoli on oikeammassa. Ehkä eksoplaneettojen tutkiminen etenee jokusessa vuosikymmenessä siihen pisteeseen, että saadaan jotain tietoa joistakin "elämävyöhykkeellä" olevien planeettojen koostumuksesta, josta voitaisiin vetää edes havaintoihin perustuva hypoteesi.
>
Ei tässä tapauksessa ainakaan. Ei vaan ole sellaisia biologian havaintoja, joita voitaisiin käyttää.
Ei siinä mitään, Maailmankaikkeus voi oikein hyvin olla ääretön, mutta ei sitä sillä voi todistaa, että Maapallolle on syntynyt jollakin (toistaiseksi tuntemattomalla) tavalla elämää.
En usko että elämä on syntynyt maapallolla. Kaasuplaneetat ovat paljon todennäköisempi vaihtoehto. Kiviplaneetoilla kun on kiinteä pinta, mikä tarkoittaa sitä, että jos avaruudesta sattuukin putoamaan komeetta jossa on vettä, aminohappoja etc., niin se sitten pysyy siinä mihin se mätkähtää. Kaasuplaneetoilla kaikki aineet ovat jatkuvassa kierrossa, mikä tekee todennäköisemmäksi sen että kaikkia sopivia aineita osuu samaan aikaan samaan paikkaan.
>
Missä (tieteellisessä) lähteessä on osoitettu, että erittäin kylmillä kaasuplaneetoilla, joissa elämän kannalta merkittävät reaktiot olisivat ehkä kokonaan estyneitä tai ainakin erittäin hitaita, olisi suurempi todennäköisyys elämän syntymiselle kuin kiviplaneetoilla ?
>
Ja siis vesi, tuuli ja muut luonnonvoimat eivät sekoita aineita keskenään ?