Miksi

Hehe, enhän mää toki passiivinen ole, vaan seuraan erittäin tärkeitä ja mielenkiintoisia keskusteluja.

Vaikka pitäishän tässä kirjoitella pari raporttia, tehdä laskareita ja lukea kokeeseenkin...

Ehkä juuri siksi, ettei tunne historiaansa.

Kun ei kuitenkaan saa pillua niin ei mitään kannata edes yrittää.

Ihminen on biologisesti luotu elämään toisen ihmisen kanssa. Parisuhteessa eläminen tekee miehestä tehokkaaman taistelijan, ja rauhoittaa naisen neuroottisuuden. Tai siis oikeastaanhan se ei ole se "parisuhde", vaan säännöllinen läheisyys vastakkaisen sukupuolen edustajalta, johon on kiinnytty.

Biologia rankaisee meitä yksin olevia.

Jos koira saa lattiasta sähköiskun aina kun se pyrkii ruokakupille, lopulta koira lakkaa yrittämästä, vaikka sähköiskua ei enää tulisikaan.

Jokainen ihminen on tahdon ja järjen sekoitus, järki on sini käyrä ja tahto on kosini. Toista ei ole olemassa ilman toista. Kun sini on ylhäällä, kosini on alhaalla, ja päinvastoin. Toisia hallitsee abstrakti järki, toisia materialistinen tahto. Vaikka tahto on pimeä puoli, kiiman, vihan, kateuden, tunteiden lähde, se on myös elämänvoima. Kun tahto nujerretaan täydellisesti, lakkaa myös tahto elää. Lopullisesti nujerretun tahdon on järkevintä vain kuolla pois kuin kärsiä.

Tahto on materialistinen, mutta järki on puhdas abstrakti. Me emme tarvitse kahta omenaa, jotta voimme laskea 1 1=2. Järki voidaan siis taivuttaa kuolemaan vapaaehtoisesti, kun se ymmärtää sisäisesti maailman mielettömyyden tai sielun materialistinen tahto on ulkoisesti nujerrettu.

Terveessä maailmassa ihminen saa tasapainoisesti sekä omaa tahtoa että järkeä ruokkivia virikkeitä. Mutta me elämme planeetalla, joka rakentuu mielivaltaiselle tahdolle-valtaan. Tahto-valtaan on tahdoista suurin. Kristinusko, islam, juutalaisuus ja konsumerismi ovat kaikki tahtoon perustuvia orjauskontoja, ja me olemme vain karjaa, lampaita, lehmiä ja porsaita. Joku toinen määrää, mitä meidän on tahdottava.