Kuten kaikki tietää, niin kasvihuoneilmiön voimistuminen johtuu siitä, että suoraan maasta avaruuteen pääsevän lämpösäteilyn määrä vähenee. Eli kasvihuonekaasut absorptoivat tätä säteilyä ennen kuin se on kerinnyt avaruuteen.
Nykytiedon mukaan tämän hetkinen säteilyn teho suoraan maasta avaruuteen on 40 W/m2, mikä on samalla suurin mahdollinen kasvihuonilmiön lisääntyminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmiö
Useat vanhemmat kylmäaineet on luokiteltu erittäin tehokkaiksi kasvihuonekaasuiksi ja niiden GWP-indeksi on jopa yli 10000. Eli vertaisarvona käytetään CO2:n arvoa, minkä GWP on yksi, joten ne ovat 10000 kertaa tehokkaampia kuin CO2.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Global_warming_potential
Jos tuollainen tehokas kasvihuonekaasu pystyisi täydellisesti estämään maasta suoraan avaruuteen säteilyn, niin sehän tarkoittaisi maksimissaan 40 W/m2 lisälämmitystä maapallolle.
No koska CO2 on 10000 kertaa huonompi kasvihuonekaasu kuin nuo tehokkaat kylmäaineet, niin silloin CO2:n maksimi vaikutus voi olla korkeintaan 0.004 W/m2.
Nykytiedon mukaan tämän hetkinen säteilyn teho suoraan maasta avaruuteen on 40 W/m2, mikä on samalla suurin mahdollinen kasvihuonilmiön lisääntyminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmiö
Useat vanhemmat kylmäaineet on luokiteltu erittäin tehokkaiksi kasvihuonekaasuiksi ja niiden GWP-indeksi on jopa yli 10000. Eli vertaisarvona käytetään CO2:n arvoa, minkä GWP on yksi, joten ne ovat 10000 kertaa tehokkaampia kuin CO2.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Global_warming_potential
Jos tuollainen tehokas kasvihuonekaasu pystyisi täydellisesti estämään maasta suoraan avaruuteen säteilyn, niin sehän tarkoittaisi maksimissaan 40 W/m2 lisälämmitystä maapallolle.
No koska CO2 on 10000 kertaa huonompi kasvihuonekaasu kuin nuo tehokkaat kylmäaineet, niin silloin CO2:n maksimi vaikutus voi olla korkeintaan 0.004 W/m2.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eikö antamani viiden pisteen vihje jäänyt vaivaamaan: et edes yrittänyt ajatella itse?
Huonompi homma.
Et ole antanut mitään vihjettä kenellekään!
Ja miksi minä tarvitsisin vihjeitä?
Puskista on hyvä huudella, mutta yritäpä nyt vastata ongelmaan?
Tai ei tuossa mitään ongelmaa kait olekaan?
Se viiden pisteen vihje oli "aikahorisontti".
Syytönhän minä siihen olen, että multinikkimulkero ja Hohheli poistattavat viestejä nopeammin kuin niitä ehtii lukea.
No siinä tapauksessa valitse sellainen kylmäaine, jonka poistumisaika ilmasta on samaa luokkaa kuin hiilidioksidin. Niidenkin GWP-indeksi on tuhansia. Eli tilanne ei juurikaan muutu.
No tämä tollo peloton on siinä määrin älykäs että keksii näitä ongelmia,
ja kun ongelman määrittely tehdään ovelasti alkaa vastaajan hihna
sutimaan.
Nytpä on niin että jos uskoo että tollo peloton on rehellisesti
tietoa hakemassa, niin edes auttava selitys on paksu nippu a-nelosta.
Peloton esimerkki on yhtä relevantti puheena olevan ilmiön kannalta,
kuin jos verrattaisiin hiilidioksidia vaarin housuihin.
Pienen käsityksen tarvittavan selityksen koosta saa vaikka
"Science of Doom" blogista, josta linkistä löytyy moniosaisen selvityksen
ykkösosa:
http://scienceofdoom.com/2013/01/03/visualizing-atmospheric-radiation-part-one/
Blogi tarjoaa ankkalinnan väellekin herkkuja, eli sieltä voi
poimia vaikka tälaisia paradokseja, - kun jättää lainauksen loppuosan
pois"
So doubling CO2 wil cause a tiny tiny reduction in outgoing radiation
at TOA in this band (all other things being equal).
Except it doesn’t look like much - and it’s not.
Löytyy tästä osasta:
http://scienceofdoom.com/2013/01/13/visualizing-atmospheric-radiation-part-seven-co2-increases/
Eli jos nyt joku luulee että pelottoman esimerkki on lyönyt matalaksi
ilmastonmuutos-puheet, niin ohi menee.
Ei se tietenkään lyö yhtään mitään matalaksi ja kunhan vain trollaa. Jonnenjoutavaa kahden täysin eri asia yhdistelyä josta puuttuvat luonnonlait ja käytnnön havainnot. Nättiä trollaamista vaihteeksi olevan AGW huuhaa hihhuloinnin sijasta. Kiitti kummiskin blogilinkkeihin, joita luen vaikkapa sopivana hetkenä.
"Nytpä on niin että jos uskoo että tollo peloton on rehellisesti
tietoa hakemassa, niin edes auttava selitys on paksu nippu a-nelosta."
En ole nyt hakemassa tietoa, vaan jaan sitä.
Ehkä sen verran haluan tietää, että mitä mieltä metsäveli on siitä, että onko nuo GWP-indeksit kylmäaineille ilmastotieteilijöiden ilmoittamat lukemat vai onko jokin muu fysiikan alan tutkimus määritellyt ne?
Ja hyväksyykö AGW-ihmiset nuo lukemat oikeina?
Eipä saatu Kollilta muutamaa lausetta enempää.
No voisiko Metsäveli paneutua asiaan ja kertoa, että miksi ei lukemat oikein täsmää?
"Jaat tietoa" ymmärtämättä edes mitä GWP tarkoittaa saati miten se lasketaan eri kemikaaleille?
http://www.grida.no/publications/other/ipcc_tar/?src=/climate/ipcc_tar/wg1/247.htm
http://www.grida.no/publications/other/ipcc_tar/?src=/climate/ipcc_tar/wg1/247.htm
Siis mitä ihmettä tuossa on epäselvää?
Kaava on oikein yksinkertainen ja selkeä. GWP-arvo kuvaa kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen kokonaistehoa valitun aikavälin sisällä verrattuna hiilidioksidin vastaavaan tehoon. Eikä se kuvaa mitään muuta ylimääräistä.
No tuo esimerkkisi kuuluu luokkaan 42 , eli vastaus on tuo mutta mikäs
olikaan kysymys?
Eli noin 40 wattia karkaa siltä aallonpituusalueelta jolla hiilidioksidi pääosin
vaikuttaa, ja mittaus on tuolloin tehty ilmakehän ulkopuolelta.
Nytpä pitää ottaa ensiksi huomioon että CO2 on jo nyt säteilyn sieppauksen
kannalta lähes "saturaatiossa", minkä denialistit kääntävät merkitsemään
että hiilidioksidin lisäys siis ei enää vaikuttaisi mitään.
Tässähän ei ole päätä ei häntää, eli planeetan pintalämpötilan kannalta
asia ratkeaa sillä miten paksu kerros ilmakehää tarvitaan vaikkapa tuon
saturaatiotason saavuttamiseen.
Eli jos riittää vaikka 5 metriä, niin tollo peloton paistuu "pääsiäishanuksi"
http://www.youtube.com/watch?v=hl53ofbgnKg
Kelaappa asiaa vaikka tältä pohjalta.
"Nytpä pitää ottaa ensiksi huomioon että CO2 on jo nyt säteilyn sieppauksen
kannalta lähes "saturaatiossa""
No nyt alat olla jäljillä.
Kun hiilidioksidi absorptoi varovaisesti arvioiden jo yli 99.99 % ominaistaajuudensa taajuudelta ja nostaa maapallon lämpöä 5 astetta. Siten varaa olisi enää 0.01 %, mikä vastaa 0.05 astetta. Näin esim GWP-arvolla 2000 oleva kylmäaine samalla määrän lisäyksellä pitäisi nostaa lämpöä 100 astetta.
Joko nämä kylmäaineet ovat tosi hurjia kasvihuonekaasuja tai sitten hiilidioksidin lisääminen ei enää vaikuta juuri mitään eli korkeintaan 0.05 astetta...
Tollo peloton kyllä tietää itsekin että heittäytyy kurillaan hönöksi.
Tulipa mieleen asiaa valaiseva esimerkki:
Otetaan kuution muotoinen styrox eristeinen laatikko jonka sisälämpötilaa eikä
seinämän vahvuutta tiedetä..
Mittaus kertoo että 40 wattia pinnan neliömetriä kohti karkaa ulos kuutiosta.
Mikäs on sisälämpötila ?
Asiaa ei annetuilla arvoilla voi mitenkään laskea,
Tarvitaan tieto seinämän paksuudesta ja sen lämpökertoimesta.
Paksuseinämäisen kuution sisälämpötilan tulee olla korkeampi että
40 watin ulossäteily saavutetaan.
Vastaavasti ohutseinämäisen kuution sisällä riittää viileät lämmöt 40 watin
ulossäteilyyn.
Ilmakehän CO2 pitoisuuden kasvu tuo alaspäin sitä pistettä jolla saturaatio
saavutetaan, - mikä vastaa esimerkissä styroxkuution seinämän paksuuden lisäämistä.
Tuo sinun esimerkkisi ei valaise yhtään sitä, miksi monet kylmäaineet ovat tuhansia kertoja tehokkaampia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi.
Tuoko nämä kylmäaineet tuota saturaatiopistettä 10000 kertaa alemmas kuin CO2:lla?
Tuhat kertaa tehokkaampi miltä osin? Millä aallonpituudella?
Millä pitoisuudella vertailu tehdään?
Alailmakehässä vaiko stratosfäärissä?
Missä lämpötilassa olevaa kaasua verrataan?
Tällä kysymyshässäkällä huomautan että pitää rajata kysymys
jos haluaa muutakin kuin maailmaasyleilevää höttöä.
Tältä suunnalta löytyy ainakin alustus osavastaukseen.
http://eesc.columbia.edu/courses/v1003/lectures/ozone/
Ensimmäisestä kaaviosta löytyy nykyisen ilmakehän säteilyn
absorbtiokäyrä josta kannattaa aivan ensiksi huomata
se että millään allonpituudella se ei ole aivan
läpinäkyvä.
Sitten se on paikoin täysin pimeä allonpituuksilla jossa
vesihöyry ja CO2 vaikuttavat yhdessä tai erikseen.
Puheena olevan asian kannalta on eniten merkitystä käyrän
kuopalla joka löytyy hieman keskivälin oikealta puolelta.
Hiilidioksidi on tällä aallonpituudella käytännössä läpinäkyvä.
Jos nyt sattuisi löytymään jokin hötö joka pystyy sieppaamaan
edes jotain, niin se olisi samalla vaikkapa tuhat kertaa
tehokkaampi hiilidioksidia energian sieppauksessa, mutta vain
sille ominaisella kaistalla.
Jos taas syötetään ilmakehään jotain joka toimii saturaatiossa
olevilla spektrikaistoilla, niin alailmakehässä saadaan samaa
mutta enemmän, eli energian sieppaus ja siirto lämpöliikkeeksi
tapahtuu hieman lähempänä apinansukua.
Kaasujen analysoimisessa eräs vakiomenettely on spektrianalyysi
ja kaasujen ominaisuudet ovat hyvin selvillä, eli niistä ei saada
mitään riitaa aikaan tutkijoiden kesken.
Tämmöinen datapankki löytyy yli miljoonan yhdisteen osalta ja
jos jotain puuttuu niin kun on pelit ja vehkeet hankkii
puuttuvan tiedon nopeasti.
http://www.cfa.harvard.edu/hitran/
"Tuhat kertaa tehokkaampi miltä osin? Millä aallonpituudella?
Millä pitoisuudella vertailu tehdään?
Alailmakehässä vaiko stratosfäärissä?
Missä lämpötilassa olevaa kaasua verrataan?"
Tuhat kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu. Eli tuhat kertaa suurempi lämpötilan nousu tai sama lämpötilan nousu tuhannesosan pitoisuudella.
Pitoisuus vertailuna on nykyinen hetki ja nykyiset pitoisuudet ilmakehässä.
Koko ilmakehän kasvihuonevaikutuksen alueella.
Tietenkin siinä lämpötilassa, mikä maapallolla vaikuttaa.
Alatko epäilemään näitä ilmoitettuja GWP-arvoja???
No empä epäile, ja juuri sain sorvatuksi selityksen asiaan.
vielä vähän siitä miksi jotkut yhdisteet ylipäätään ovat tehokkaita :
sähkömagneettisen säteilyn sieppaamisessa.
Asiaa täytyy lähestyä kyseisen molekyylin rakenteen, ja sen
vaikutukseen hujakalle viipottavan lämpösäteilyn erkaleeseen eli
kvanttiin
Säteilykvantti joka siis tulee siepatuksi on epeli jossa sähkökenttä
värähtelee yhdessä suunnassa ja magneettikenttä toisessa.
Koko hässäkkä etenee valon nopeudella ja sillä on pikkuruinen
liikemääräkin sähkömagneettisen energian lisänä ja sen aiheuttamana.
Säteilyä sieppaavasta molekyylistä löytyy myös värähteleviä sähkökenttiä,
joiden kanssa lähestyvä kvantti alkaa "keskustella,"
Esimerkisi kylmäaineina käytettyjen fluoriyhdisteiden molekyyleistä
löytyy erittäin vahvoja sähkövarauksia fluorin suuren reaktiokyvyn
vuoksi.
Hujakalle saapuvan kvantin energialla on mahdollisuus väliaikaisesti
sitoutua sähkökenttänsä välityksellä molekyyliin, jolloin tietenkin
kvantti sammuu, mutta vastaavasti molekyylin sisäinen energia kasvaa.
Energia ei voi säilyä lisäkkeenä maailman tappiin, vaan tulee
säteillyksi uudelle matkalle, mutta suunta voi olla mikä tahansa.
Noin 50 % todennäköisyys on sille että säteily suuntautuu takaisin
kohti planeetan pintaa.
Tämä "takaisinsäteily" ei ole mikään fysiikan termi, vaan kyse
on ihan tavallisesta säteilystä minkä tiellä nyt vain sattuu
olemaan planeetta.
Toinen vaihtoehto siepatun energian siirrolle on sen siirtyminen
osaksi tavanomaista lämpöliikettä, joka myös voi osallistua
säteilynkin tuottamiseen.
Se että fuoratut hiilivedyt ovat merkityksellisiä kasvihuoneilmiön
kannalta on se että aallonpituus jolla energiakvanttien
sieppaus ja uudelleen säteily tapahtuu, osuu juuri siihen väliin
jossa hiilidioksidi ei juurikaan vaikuta.
Pieni määrä ainetta saa paljon aikaan, siitä "tehokkuus".
Nyt metsäveljen pitää huomauttaa että tuossa yllä
kvanttimekaniikkaa selitettiin lyhyen kaavan mukaan,
mutta eipä asia muuksi muutu vaikka virtuaalipartikkelitkin
sun muut otettaisiin mukaan selitykseen.