Nainen ei halunnut apua

Se on kuka auttaa ja minkä näköinen. Ei ATM-miehen apu kelpaa.

Kaaduin pitkin pituuttani miehen eteen...ei tehnyt elettäkään ottaakseen minut himokkaaseen syliinsä,..ööö .

Tästä tuli mieleen sekin kerta, kun bussissa viereeni istunut, samassa työpaikassa työskentelevä kuuma ja seksikäs täti pudotti melkein edessäni "vahingossa" tupakka-askin. Paniikin jälkeen olen miettinyt - edelleen siis mietin - olisiko pitänyt ritaroida.

Mutta tietenkin kyse oli vain testistä minulle, olenko lammasmainen nöyristelijä (eli olisin nostanut sen hänelle), pelkuri (paniikissa en tee mitään) vai makkarin puolelle päästettävä korskea YTM-sonni (olisin potkaissut askin hevonkuuseen ja huutanut täyttä kurkkua naisen kasvoille hampurilaisaterian penistä kasvattavasta vaikutuksesta).

Tämä antoi minulle flashbackin lukiovuosistani. Olin tuolloin vielä ujompi ja arempi kuin nykyään.

Oli talvi ja kiiruhdin lukioon pimeällä tiellä. Edessäni kulki ihan söpö, hoikkavartaloinen, silmälasipäinen tyttö naapuriluokalta, samaa ikäluokkaa. Yht'äkkiä tyttö vetää ritolat perseelleen, kun tie onkin aivan peilikirkkaan jään peitossa.

Mikä täydellinen tilaisuus herrasmiehelle mennä auttamaan tyttöä, ja ehkä jopa päästä juttelemaan ja kulkea loppumatka koululle yhdessä. Paitsi että olen patologisen ujo, olen myös täydellinen MOUKKA! En tietenkään uskaltanut auttaa tyttöä ja kysellä vointia, vaan kierrän jään ja jatkan matkaani vilkaistuani syrjäsilmällä, että hän kutakuinkin näytti olevan kunnossa.

Sisälläni kiehui ristiriita ja toisaalta solvasin itseäni arkuudestani, toisaalta koitin selittää, että ehkä tyttökin piti parempana etten minä siihen alkanut tuppautumaan. Häpesin.

Toki nykypäivänä kun pahin arkuus on väistynyt koetan auttaa ihmisiä. Olen todelliselta luonteeltani avulias, mutta kun ne naiset ovat niin pelottavia.

Eivät normaalit käytöstavat ole ritarillisuutta.

Nyky naiselle pitää näyttää naisen paikka, kerätköön suttura rojunsa itse, tosimies ei naisen edessä kyyki!

Nainen sanoi että ei TARVITSE apua, eikä tietenkän tarvinnutkaan, kyllä ne ostokset sieltä yksinäänkin saa kerättyä. Olisi kuitenkin voinut olla avusta kiitollinen. Tai riippuu tietty tilanteesta, jos siinä nyt oli vaan pari tavaraa nostettavana niin nopeamminhan sen melkein yksinään tekee.

Minulla oli kerran pyöräntarakalla 3 kilon lanttusäkki ja se meni rikki ja lantut levisivät pitkin autotietä. Ei näkynyt silloin niitä ritareita kyllä missään ja noloa oli niitä sieltä metsästää reppuunsa pyörimästä. :(

Toivoisin apua sellaisissa tilanteissa joissa tarvitsen sitä, en muissa. Liian auttamisintoinen mies on epäilyttävä. Jos tuollainen mies vaikuttaa mitäänsanomattomalta niin pelkään että hän haluaa oikeasti seksiä, jos on minulle liian komea niin tuntuu että hän suhtautuu minuun vähättelevästi.

Yritin kerran auttaa teini naista kun se kaatui mopolla ojaan takapihallani olevaan siis. Se huusi mulle lujaa että ei tarvii apua. Läksin sitten menemään ja kuulin kun se alkoi itkemään. Se varmaan näki että olen ätmi joten apu ei kelvannut.

Ritarillisuus ei kannata? Mitä siis olisit odottanut vaivojesi palkaksi, jos olisitkin saanut kerätä tavaroita kokoon? Mikä olisi kannattanut eli maksanut vaivan? Kahvikupillinen? Kyyti kotiin? Yhdyntä?