Tämä on asia jolle ei välttämättä ole tehtävissä mitään. Mutta onko se eettisesti oikein?
Tietomme satojen vuosien takaisista tapahtumista voivat olla pahoin vääristyneitä siksi, että sen ajan ihmiset kokivat olevansa oikeutettuja vääristelemään historiaa.
Tietomme satojen vuosien takaisista tapahtumista voivat olla pahoin vääristyneitä siksi, että sen ajan ihmiset kokivat olevansa oikeutettuja vääristelemään historiaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmiö on tuttu kauempaakin. Esim. evankelista Luukas kertoo, että hän oli "tutkinut tarkoin". Se ei nykykielellä tarkoita ollenkaan kriittistä lähteiden käyttöä, vaan Luukas oli koonnut kaiken, mitä oli irti saanut, repinyt ladon seinästäkin, niin huhut kuin totuudetkin.
Historian lähteet ovat myös puutteelliset. Ei ole esim. mitään syytä uskoa, että geneettinen sairaus, alkoholismi, olisi ollut menneen ajan johtajilla harvinaisempi kuin nykyään, mutta lähteet kertovat vain harvoin alkoholismista.
Vajaan tiedon varassa historia on jo muutenkin virheellistä, saati sitten, kun sitä vääristellään.
Mutta onko historia VOITTAJIEN historiaa? Viime sodista kertoivat niin veteraanit kuin osa historioitsijoitakin, kuin suomalaiset olisivat voittaneet "ryssän" mennen tullen. Todellisuudessa Suomi antautui ilman ehtoja.
Jos kysyy serbeiltä, he ilman muuta kertovat voittaneensa Jugoslavian hajoamissodat, mutta muilla on kyllä eri käsitys. Hekin joutuivat lopulta antautumaan ilman ehtoja.
Eihän historian vääristely tietenkään ole eettisesti oikein, ellemme sitten pidä muutenkin etnosentrisyyttä oikeana.
Pitää aina hakea aikalaiskuvauksia, eikä pelkästään tulkintoja. Sen lisäksi pitää vielä paneutua huolella kunkin ajan käsitteisiin ja kieleen. Sitähän vakavasti toteutettu historiantutkinta on, ainakin pitäisi olla. Totuuden selvittelemistä ja etsimistä.
Onhan esim. Hindujen uskonnollisten kirjojen suomenkielisissä versioissa mukana usein alkuperäisteksti kokonaisuudessaan.