Mistä kielimuodosta suomen viikonpäivät tulevat?

Mistä kielimuodosta suomen viikonpäivät tulevat?

Verrattuna ruotsin sanaan måndag suomen maanantai on varsin arkaainen (vrt. muinaisnorjan mánandagr), mutta sisältää kuitenkin äänteenmuutoksen g -> j (i) sanan lopussa, joka puuttuu ruotsista. Måndag-sanasta olisi todennäköisesti tullut suomen sana *montaaki.

Johtuuko se, että lauantai ei ole *lauartai (laugardagr, lördag), samankaltaistumisesta maanantaihin ja sunnuntaihin? Onko g:n (k:n) häviäminen astevaihtelusta johtuvaa (*lauka- -> *lauan-)?
12412
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Viron ja venäjän vaikutus tuntuu ainakin varsin etäiseltä:

maanantai - esmaspäev - понедельник (ponedel’nik)
tiistai - teisipäev - вторник (vtornik)
keskiviikko - kolmapäev - среда (sreda)
torstai - neljapäev - четверг (tšetverg)
perjantai - reede - пятница (pjatnitsa)
lauantai - laupäev - суббота (subbota)
sunnuntai - pühapäev - воскресенье (voskresen’je)

Tiistain kohdalla suomen ja viron välillä voi hyvällä tahdolla havaita lievää samankaltaisuutta, samoin lauantain.

Viron perjantain (reede) ja venäjän keskiviikon (sreda) välillä voisi kai halutessaan nähdä hämmentävää yhtäläisyyttä, mutta viron sana taitaa ehkä sittenkin viitata läntisiin naapureihin päin (ruotsin fredag, saksan Freitag).

Virolaisen Livikon valmistama Laua Viin ei ole mitään lauantaiviiniä vaan käsittääkseni ehtaa Pöytiäistä eli pöytäviinaa (laud = pöytä).

Wikin ystävät saattaisivat kenties löytää jotain täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikko

Äänestä

  • "Teisipäev" on selvästi "toispäivä" (teine=toinen)

    Äänestä

Kyllähän ne lännestä ja sitä kautta ovat tulleet. On luonnollista, että suomalaisten suussa nimitykset ovat muuttuneet "sulavammiksi" ja muutenkin voineet ajan ja matkan mittaan muuntua, koska välittyminen on varmaankin tapahtunut suullista tietä.
Kielenkäyttö on siis muotoutunut korvakuulolta, eikä kirjallisia muotoja ole ollut tukena. Tämän vaikutusta meidän on enää vaikea käsittää. Sanojen muuntumista tapahtuu kuitenkin vielä nykyaikanakin.

http://www.kotus.fi/?s=1209

Äänestä

Myös mm. slaavit sanovat keskiviikon olevan keskellä, mutta muutoin erot suomeen ovat suuret. Sanoisin, että keskiviikon nimen perusteella monet muutkin viikonpäivät ovat alunperin vanhasta saksasta.

mānetag
ziestag
mittiwehha
donrestac
frîatac
sambaztac
sunnun tag

Maanantai, tiistai ja sunnuntai erityisesti pistävät silmään. Jos oltaisiin lainattu pelkästään ruotsista, olisi nykyään viikonpäivinä luultavasti esim. unstai ja suntai. ; )

Lauantaille on yksi selitys täällä, mutta muutoin artikkeli on kovin skandinaavipainotteinen: http://kirlah-kielet.blogspot.fi/2007/09/viikonpivien-alkuper.html

Äänestä

Hakroa lainaten:
"Sillekin on selityksensä. Paljon tietoa löytyy ihan netistä hakemalla. Kieliä täytyy vähän osata. "
eli vapaasti tulkiten
v**tuako täällä tivaatte, kattokaa googlesta.

Ketju on samalla palstalla ja otsikko on lähes sama kuin tällä ketjulla.

Äänestä
  • Niin, perusongelma lienee haku netistä. Siellähän löytyy lähes kaikki, jos osaa etsiä. Enkä osaa ajatella sen olevan kovin vaikeaa.
    Kyseinen ongelma mielestäni ratkeaa riittävän hyvin jo tämän hakulausekkeen "viikonpäivien nimet" avulla.

    Äänestä

Löga (sig) tarkoitti peseytymistä ennen muinaispohjoismaisissa kielissä. Sanasta lögardag tulee ruotsin lördag ja meidän lauantaimme.

Äänestä

"Maanantai" kuulostaa lähes samalta kuin muinaisenglannin "monandæg" eli "moonandäi", "tiistai" lähes samalta kuin "tiwesdæg" eli "tiiwesdäi" jne. Eli ne ovat germaanisia, toisin kuin vaikka virossa, jossa ne ovat omaperäisiä.

Äänestä
  • Vai käännöslainoja (venäjästä)?

    Äänestä

  • tai ehkä kirjoitti:

    Vai käännöslainoja (venäjästä)?

    En tiedä.

    Esmaspäev, teisipäev, kolmapäev, neljapäev, reede, laupäev, pühapäev.

    Sarjassa herättää huomiota vain perjantai eli reede.

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    En tiedä.

    Esmaspäev, teisipäev, kolmapäev, neljapäev, reede, laupäev, pühapäev.

    Sarjassa herättää huomiota vain perjantai eli reede.

    Freitag usw.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


................ kirjoitti:

Mistä kielimuodosta suomen viikonpäivät tulevat?

Verrattuna ruotsin sanaan måndag suomen maanantai on varsin arkaainen (vrt. muinaisnorjan mánandagr), mutta sisältää kuitenkin äänteenmuutoksen g -> j (i) sanan lopussa, joka puuttuu ruotsista. Måndag-sanasta olisi todennäköisesti tullut suomen sana *montaaki.

Johtuuko se, että lauantai ei ole *lauartai (laugardagr, lördag), samankaltaistumisesta maanantaihin ja sunnuntaihin? Onko g:n (k:n) häviäminen astevaihtelusta johtuvaa (*lauka- -> *lauan-)?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu