tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys-, loka-, marras-, joulukuu.
Monet ovat äkkiseltään loogisia suomalaisia sanoja, mutta mistä tulevat esim. tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu?
Miksi kuukausien nimissä on "kuu"? Onko (missään) muissa kielissä?
Monet ovat äkkiseltään loogisia suomalaisia sanoja, mutta mistä tulevat esim. tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu?
Miksi kuukausien nimissä on "kuu"? Onko (missään) muissa kielissä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
>
Pikemminkin kysyisin: Miksi muiden (eurooppalaisten) kielten kuukausien nimissä ei esiinny sanaa "kuu(kausi)".
Sillekin on selityksensä. Paljon tietoa löytyy ihan netistä hakemalla. Kieliä täytyy vähän osata.
Lainataanpa samaa lähdettä kuin toisessa tämän palstan tuoreessa keskustelussa (jossa käsiteltiin viikonpäivien nimiä):
”Suomalaisten kuukausien nimillä on selvä yhteys maatalousyhteiskuntaan ja luontoon.”
tammikuu: ”Tammi tarkoittaa tässä yhteydessä todennäköisesti akselia tai napaa eikä puulajia, esim. tuuli- ja vesimyllyssä on pystyssä oleva keskipuu, josta nimi lienee tullut. Tammi on lainasana ruotsista, stam eli runko, joka taas on lainasana keskialasaksasta, stamme eli tukipylväs. Tammikuu on siis talven keskus. Vuodenvaihde ajoitettiin tammikuuhun vasta 1500-luvulla.”
helmikuu: ”Suojasään jälkeen puihin muodostuu helmen näköisiä jääherneitä.”
maaliskuu: ”Maaliskuussa maa näkyy jo lumen keskeltä.”
huhtikuu: ”Huhta- eli kaskikuu, jonka aikana kaadettiin kaskipuut. Kaadetut puut ehtivät kuivua kesäksi, jolloin ne poltettiin.
http://www.katajala.net/viikinkiaika/ajanlasku/suomalainen_kalenteri.html
Ainakaan minulla ei ole noihin selityksiin vastaväitteitä.
Tammi tarkoittaa patoa. Mutta en ymmärrä patokuuta.
Vesistöt patoutuvat. Talvi lakkaa pahenemasta.
Tammenvahti on tukinuiton padon hoitaja.
Savossa Runnilla on Neulatammi niminen pystytukeista tehty pato.
http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/savotta.htm
Ruotsin dämma = padota, seisauttaa, tyrehdyttää
Kuukausien nimistä Tampereeseen, Tammerfors = Patokoski ?
>Tammenvahti on tukinuiton padon hoitaja.
Tuohon hommaan pestataan tamminvahti eikä tammenvahti.
Tammi on niitä kaksi- tai useampimerkityksisiä sanoja, joiden taivutus riippuu merkityksestä (vrt. vuori : vuoren/vuorin; laki : laen/lain jne.)
Tammi-sanan merkityksellä ”pato” ei käsittääkseni ole yhteyttä tammikuun nimeen.
Appiukko-vainaa teki elämäntyönsä uittoesimiehenä. Häneltä jäi perillisille toistakymmentä vuotta sitten kimppamökki. Olemme istuttaneet sinne tammen, joka on – ihme kyllä – pysynyt ainakin viime kesään saakka elossa. Mökki sijaitsee niin pohjoisessa, että tammet ovat siellä päin suuria harvinaisuuksia. Appiukkoni alaisilla oli sen sijaan aikanaan hoidossaan tammi jos toinenkin.
Puropahasia pitkin suoritettavat irtouitot päättyivät seudulla jo nelisenkymmentä vuotta sitten ja nuo muinaiset tammit ovat lahonneet. Tuli metsäautoteitä (joita mm. oma isäni, vainaja hänkin, urakoi varmaan satoja kilometrejä) ja tuli järeää kumipyöräkalustoa ”uittamaan” puut tehtaille.
Saapahan nähdä, milloin jänikset tai tammikuiset sääolosuhteet tekevät tammestamme lopun. Meistä kukaan ei jouda olemaan paikalla tammenvahtina vaan luonto saa hoitaa asian. Tuskinpa koskaan saamme nähdä tammeamme niin isona, että siitä saisi aikaan tammin.
Vanhat ruotsinkieliset kuukaudet:
torsmånad
göjemånad
vårmånad
gräsmånad
blomstermånad
sommarmånad
hömånad
skördemånad
höstmånad
slaktmånad
vintermånad
julmånad
Kuu?
Eikö juuri "kuu" ole kaikkein luonnollisin "kuu(kauden)" mitta ja nimitys?
Latinan kieli on antanut useimmille eurooppalaisille kielille "kuukausien" nimitykset - suomi on välttynyt tältä vaikutukselta.
Jopa itäslaavien luonnolliseen vuoden kiertoon liittyvät kuukausien nimet on ns. "venäjän kieli" kirkkoslaavin jyräämisen vaikutuksesta tuhonnut. Ne ovat vielä käytössä ukrainan ja valkovenäjän kielissä - слава Богу!