Miksi espanjaa puhutaan aina niin nopeasti?
Espanjan puheen nopeus
o'le
19680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei espanjaa puhuta erikoisen nopeasti mutta suomea puhutaan kovin hitaasti. Tulee sellainen tunne etta sano nyt jo tanaan mita mielessasi lliikku.
Tosin ei espanjaa kaikkialla nopeasti puhuta. Etelä-Amerikassa monilla alueilla, vaikkapa Boliviassa tai Perussa, on temperamentti ja puhenopeus toinen kuin Espanjassa, mielestäni selvästi verkkaisempi. Myös meksikolaisia on helpompi ymmärtää kuin espanjalaisia.
miksi espanjan oppikirjoissa Paso a paso ja Un paso mas saa sen vaikutelman, että espanjalaiset ovat riitaista porukkaa? Tosi monessa kappaleessa joku suukopu meneillään.
Onko tällainen torailu tyypillistä Espanjassa?
Hauska kysymys!
Kuten joku täällä taisi jo ilmaistakin, suomalaiset ovat vähän hitaita. Siksi kuulostaa siltä kuin esim. espanjalaiset puhuisivat nopeasti. Vertaa nyt vaikka ihan virolaisiin. Voi meitä hitaita.
Rytmittävät kuitenkin hienosti puhetta nuo espanjalaiset. Niillä on se keskustelun taitokin aika pitkällä. Mutta ei meitä voi nuoresta kulttuuristamme syyttää.
Riitaisuus, no se on taas täysin subjektiivista suomalaisen mielipidettä. Useat espanjankieliset vain elävät ja asettuvat vahvasti. Lyön vetoa, että espanjankielisessä (tai muussa ekspressiivisessä maassa) elänyt suomalainen on jokseenkin aina vain Suomessa asuneeseen kansanveljeensä verrattuna "liian vahva" ulosannissaan.
Itse olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi käydä joku omituinen kokoelma eri kulttuuriympäristöjä ja niiden olemisia läpi jo koulussa. Oppia ne. Ehkä siitä tuleekin tulevaisuutta, koska kohta sitä tarvitaan. Ei selviä enää yhdellä kanavalla.
Menin nuorena miehenä pankkiin Kreikassa. Ihmettelin, kun kaksi vanhaa akkaa jutteli koväänisesti keskenään. Näytti ihan siltä kuin he olisivat olleet riidoissa, ja sen vuoksi he lähes huusivat toisilleen. Kuulin kuitenkin myöhemmin, että se on vain maan tapa, eikä heidän välillään ollut mitään vihaa. Kyseessä oli siis vain ns. etelämaalainen temperamentti, ja ehkäpä keskustelunaihe oli hieman tunteita nostattava...
Tietysti vilkkaampi temperamentti osaltaan selittää puheen tahdin, mutta se ei ole koko totuus. Myös kieli itsessään saa puheen kuulostamaan nopealta kuin espanja tai hitaalta kuin suomi.
Espanjan nopeatahtisuus johtuu siitä, että painollisia tavuja ei juuri pidennetä. Seurauksena on jatkumo samanpituisia tavuja, mikä saa kielen kuulostamaan nopeammalta papatukselta kuin se onkaan. Sanat ovat myös lyhyempiä kuin suomessa kielen rakenteesta johtuen.
Suomessa on paljon informaatiota ja morfeemeja yhdessä sanassa. Sanat ovat pitkiä, kielessä äänteiden pituudella on merkitystä, ja pitkiä vokaaleja voi olla myös sanojen lopussa. Se saa kielen kuulostamaan verkkaiselta.
Suomi lieneekin ainoa kieli, jossa sanan kaikki vokaalit voivat olla pitkiä. Esim. saarnaamaan, jossa on vielä sama vokaali.
Puolivirallinen ulkomaalaisemme Roman Schatz leikki radio-ohjelmassaan ajatuksella, että suomalainen, pitkine vokaaaaaleineeeen, olisi kehittänyt tällaisen kielellisen piirteeeeen siksi, että hän huuuuutaaaaaaa kauas, jonnekin järven toiselle rannalle, toiselle suomalaiselle.
Ihan kiva, mutta itäslaavien ("ryssien") mittaamattomilla aroilla ei vokaaleja tällä tavoin viljellä, ihan päinvastoin. Sen sijaan (usein polyfoniseen) kansan lauluun on tullut äänekäs, huutava tyyli, jossa äänen käyttö on länsimaalaisesta usein ruman tai ainakin eksoottisen kuuloista.
Espanjalaisilla on kiire vain puhuessaan ja ajaessaan.
¿Miten tuollainen kiire sopii espanjalaiseen mañana-elämäntapaan?
Uskotko siis tuohon mañana-kliseeseen?
Olen joskus miettinyt, johtuuko pelkästään "korvan tottumisesta" sellainen tunne, että suomea puhuttaessa sanat äännetään selvemmin erilleen kuin esim. ranskassa tai espanjassa?
Ei johdu, sillä suomessa paino on aina ensimmäisellä tavulla, joten sanojen rajat "merkkaantuvat" sillä. Lisäksi on klottaaliklusiili, esimerkiksi "anna | olla | onkimatta | ojasta", ei "annaol laonki mattao jasta". Mielestäni tätä piirrettä korostetaan melko keinotekoisen ja hakkaavan kuuloisestikin, vaikkei sitä ole kaikissa suomen murteissa - ainakaan pohjalaisissa.
Ranskassa ei ole foneettisessa mielessä sanoja ollenkaan: il est à la piscine äännetään "iletalapisin" paino jälkimmäisen tavun i:llä.
Hupsis, tuossa on lapsus: pitää olla "glottaaliklusiili".
Mitä tarkoittaa "glottaaliklusiili"? (Juu, tiedän, voisin tietty guuglatakin :) )
Olen huomannut , että vaikka osaan englantia ja ruotsia varsin sujuvasti ja venäjää, ranskaa ja espanjaa kohtalaisesti, niin kaikkien näiden kanssa käy joskus väsyneenä niin, että huomion hetkeksi herpaantuessa kestää hetken, ennen kuin alkaa puhevirrasta taas erottaa sanoja.
Klusiili on äänne, jossa ilmavirta katkeaa kokonaan, esim. p, t, k - äänne muodostuu, kun ilmavirta vapautetaan äkillisesti.
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu151.htm
Glottaali- tarkoittaa glottiksessa eli ääniraossa tapahtuvaa. Tarkkailepa vain omaa ääntämistäsi: | anna | olla | onkimatta | ojasta. Pystyviivojen kohdalla pitäisi olla glottaaliklusiili. Jos ei ole, olet murrealueelta, jolla sanotaan "annaolla".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Äänirako
Espanjaa ei puhuta sen nopeammin kuin suomeakaan. Nopeus on harha, joka johtuu espanjan äänteistä ja prosodiasta. Espanja voi kuulostaa ra-ta-ta-ta-ta-konekivääriltä, mutta jos espanjaa ymmärtää hyvällä tasolla, se ei ole mitenkään erityisen nopeaa.
Voipi olla tai voipi olla olematta.
Yksilöllisiä ja maantieteellisiä eroja nopeudessa on, kokemukseni mukaan. Myös ikä vaikuttaa: iäkkäämmät ihmiset kiteyttävät sanomisiaan.
Puhekulttuuri Espanjassa taitaa sallia päälle puhumista paremmin kuin esim. Suomessa. Tämä myös vaikeuttaa ymmärtämistä.