Luin kerran nuoruudessani lääkäristä, joka yritti punnita sielun painon.
Kaveri asetti kuolevan potilaan vaa`alle ja odotteli , kunnes henki lähti.
Piirroskuvakin tapauksesta oli kirjaan laitettu.
En vain muista ,miten vaaka reakoi, vai heilahtiko viisari ollenkaan.
Mitä arvelette ,rakkaat kyökifyysikot? Mihin suuntaan viisari värähtää?
Oletetaan, että vaa`an päällä on tiivis huppu, niin että haihtumisilmiöt
yms. eivät vaikuta tulokseen.
Kaveri asetti kuolevan potilaan vaa`alle ja odotteli , kunnes henki lähti.
Piirroskuvakin tapauksesta oli kirjaan laitettu.
En vain muista ,miten vaaka reakoi, vai heilahtiko viisari ollenkaan.
Mitä arvelette ,rakkaat kyökifyysikot? Mihin suuntaan viisari värähtää?
Oletetaan, että vaa`an päällä on tiivis huppu, niin että haihtumisilmiöt
yms. eivät vaikuta tulokseen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mahdollisesti olemme lukeneet samaa aviisia, luultavasti joku Hymy tms. roskalehti. Mieleeni jäi, että jostain oltaisiin heitetty jokin lukuarvokin, parikymmentä grammaa, mutta joka tapauksessa, artikkelin uskottavuus mielestäni jo silloin hipoi nollaa, vaikka itse olin vasta pentu.
Aika aikaisessa vaiheessa joutuu elämässään oppimaan, ettei edes painettuun sanaan voi luottaa ilman omia selvityksiä ja taustojen tarkastuksia.
Mittaaja taisi olla ihan tosissaan:
Tieteen kuvalehti:
"Vuonna 1906 Duncan McDougall teki sarjan kokeita Massachusettsin yleisessä sairaalassa saadakseen selville, poistuuko ruumiista jotakin näkymätöntä kuolinhetkellä. Tätä tarkoitusta varten hän rakensi tarkan vaa’an, jolle kuolemaisillaan oleva henkilö asetettiin. Kun kokeet osoittivat, että ruumis kevenee 20–30 grammaa ihmisen kuollessa, alettiin väittää McDougallin punninneen sielun. Kun samankaltaisia tutkimustuloksia saatiin muuallakin, alettiin pitää todennäköisenä, että ruumis kevenee juuri sielun poistumisen takia. Nykykäsityksen mukaan painon muutos johtuu hengityksen lakkaamisesta ja kuivumisesta"
Anteeksi, linkki unohtui:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0CDoQFjAC&url=http://tieku.fi/kysy-meilta/sielun-massa&ei=J6auUsX3J4PkywPC6YAQ&usg=AFQjCNEKmEu4pXUfcJuXw0YVlg4FgE6naQ&bvm=bv.57967247,d.bGQ&cad=rja
Eipä tri McDougallin kokeen tuloksia olla myöhemmissä kokeissa saatu toistettua, joten väite sielun olemassa olosta saati painosta jäänee kuriositeetiksi vailla tieteellistä arvoa.
Huuhaata, jota keltainen lehdistö aina välillä nostaa pintaan, kun ei muutakaan jutun juurta juuri sillä hetkellä satu olemaan.
Ja se keltaisen lehdistön lukijakunta tuppaa yleensä olemaan sellaista vähä-älyisempää sakkia joka uskoo joka jutun. Noh, hyvää bisnestähän se on myydä huuhaata ääliöille. Epäilen että juttujen kirjoittajatkaan eivät usko niin lapsellisiin juttuihin mutta kuitenkin tietävät että apinaa on helppo koijata, ja tehdä sillä bisnestä.
>
Kyllä vaan.
Itse asiassa luin joskus tuon julkaisun (on vaan romukoneen levyllä, niin en pääse nyt virkistämään muistia). Siinä todella saatiin n. 20 gramman ero, mutta tutkimuksessa n taisi olla 6 tms. eikä mitään virhetarkasteluita tuollaisessa yli 100-vuotiaassa paperissa tietenkään ole tehty. Eipä tuo ero kuitenkaan taida olla tilastollisesti merkitsevä.
Muistaakseni siellä oli ainakin joidenkin ruumiiden kohdalla jotain siirtelyä paikasta toiseen, joten ihan kovin luotettavana emme tuota tietoa voi pitää.
>
En muista nähneeni, että tuota olisi edes yritetty toistaa (selkeän suuren P:n vuoksi). Onko Sinulla joku lähde, missä tätä on mitattu uudelleen ?
>
Näinhän se taitaa olla. Itse asiassa sen leffan (21 grammaa) jälkeen tuosta oli kohtalaisen paljonkin puhetta - kun jotkut raukat uskoivat elokuvan perusteella, että kyse olisi jostain tieteellisestä fakstasta.
Tieteen kuvalehti:
"Kun samankaltaisia tutkimustuloksia saatiin muuallakin, alettiin pitää todennäköisenä, että ruumis kevenee juuri sielun poistumisen takia. Nykykäsityksen mukaan painon muutos johtuu hengityksen lakkaamisesta ja kuivumisesta"
Olisi kohteliasta lukea kommentit joihin vastaa. Eikö?
Tuossa opuksessa pitäisi oleman asiasta tietoa, mutta omani on vain välillistä:
http://gso.gbv.de/DB=2.1/CHARSET=ISO-8859-1/IMPLAND=Y/LNG=DU/SRT=YOP/TTL=1/COOKIE=D2.1,E395bfef7-2e22,I0,B9000 ,SY,A\9008 J,,1,,U,,4,,7,,M,H6-11,,16-17,,21,,30,,50,,60-61,,73-75,,77,,88-90,NKVK WEBZUGANG,R129.13.130.211,FN/SET=1/SHW?FRST=1&COOKIE=U999,K999,D2.1,E395bfef7-2e22,I0,B9994 ,SY,A\9008 J,,1,,U,,4,,7,,M,H13-15,,17-23,,30,,50,,60-61,,73-78,,88-90,NGAST,R192.89.123.42,FN&COOKIE=U999,K999,D2.1,E395bfef7-2e22,I0,B9994 ,SY,A\9008 J,,1,,U,,4,,7,,M,H13-15,,17-23,,30,,50,,60-61,,73-78,,88-90,NGAST,R192.89.123.42,FN
Ok, mutta edelleen jää epäselväksi, viitataanko ihan oikeaan tutkimukseen, jossa tätä olisi yritetty toistaa. Joskus nimittäin näin oikein vähän vaivaa yrittäessäni löytää jonkun toisen tutkimuksen aiheesta, mutta ei sellaista ainakaan ihan heti vastaan kävellyt.
>
Ja siis nämä tutkimukset on julkaistu missä ?
Ja tosiaan siitä kohteliaisuudesta, että lukisi viestin, johon vastaa, niin minä todellakin kysyin niitä muita mittaustuloksia - en väitteitä, että sellaisia olisi olemassa. Eikö olisi kohteliasta lukea myös minun viestit, jos niihin vastaat ?
Ikävän näköisen linkin postitin, tässä selväkielellä:
Park, Robert Ezra
Superstition: Belief in the Age of Science
Princeton, N.J: Princeton University Press.
ISBN 0-691-14597-0.
Ei kellään loju nurkissa?
>
Sain kyllä kaivettua kirjan nimen linkistäsi vaikka saksa on minulle kuin toinen heprea.
>
Olisi mielenkiintoista tosiaan tietää, mihin tuossa kirjassa vedotaan. Muistaakseni jossain puhuttiin nimenomaan järkyttävän suuresta P:stä, minkä näkee jo korvallaankin ilman laskemista - kun asian todisteellisuutta pohdittiin.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam — ”Todellisuus — vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset — mitä tahansa ihmiset keräävätkin — ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.
Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!
Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme — suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.
Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.
e
Näyttää lojuvan Library Genesis palvelun nurkissa pdf - muodossa.
http://libgen.gs/item/index.php?md5=177B39B79980A559BCC6CE74AEB7D85F
>
Eipä se taida nitkahtaa mihinkään päin.
Kun rakko tyhjenee hengenlähdön yhteydessä, on luonnollista että ruumis on virtsan määrän kevyempi kuolleena. Tuohan oli jo selvitetty sata vuotta sitten.
Kakarat jauhaa täällä vaan puutaheinää.
Kysykääpä joulupukilta ja menkää kiltisti nukkumaan joutavine uskomuksinenne.
Ei kai täällä kukaan siitä kinaa, että sielu jotain painaisi. Kyse on siitä, onko kevenemistä todistettavasti yritetty muualla mitata. 20 G.n heitto 75 kg:n ihmisessä ei paljoa vaadi. Mittausvirhehän siinä on kyseessä.
>
Tietysti jos ne kuset tulee housuun tai muuten jää vaa'alle, niin eihän mittarilukema siitä hetkahda. [Eikä tietenkään kaikki alleen laske heti kohta kuoltuaan.]
Täällä on tehty eläimille vastaavaa koetta:
http://www.scientificexploration.org/journal/jse_15_4_hollander.pdf
Täällä vielä lisää aiheesta:
http://www.scientificexploration.org/journal/jse_23_1_ishida.pdf
Eihän eläimillä ole sielua.
Eipä liioin ole ihmisilläkään.
Eiköhän tuo johdu kaasujen poistumisesta kehosta. Sitähän sanotaan että tapettaessa ihmisestä päätetään ilmat ulos. Tuo 20 g on ilman tilavuutena lähes 20 litraa. Keuhkojen ja pallean ilmamäärä ei tuohon vielä riitä joten kaasuja poistuu muualtakin, esim. peräpäästä ja verenkiertojärjestelmän kautta.
Kun lisäät hengitysilmassa olevan kosteuden, ei tarvitse enää lähellekään 20 litraa.
Eihän 37 asteinen 100% suht kost ilma paina paljoa enempää kuin vaikka 50% kostea? Muutenhan se näkyisi ilmanpaineessakin.
Tuli tässä mieleen, että jos laitan heliumtäytteisen hehkulampun vaaalle ja kopautan sen rikki,niin eikö viisarin silloin pitäisi heilahtaa painavampaan
suuntaan, kun nostekaasu vilahtaa taivaalle?
Jos taas laittaisin Isovaarin puntariin ja kopauttaisin siltä hengen pois ja
puntarin näyttöarvo kevenisikin 21gr , niin eikö se todistaisi, että noste tai
sielu on lirahtanut maanrakoon eikä taivaalle.
Elikkä vähän sinne suuntaan, missä ite Pers- Erkin tai Pirulaisen ennen-
muinoin uskottiin asustelevan.
Mielestäsi sielun siis pitäisi omata negatiivinen massa tai ainakin ilmaa kevyempi päästäkseen taivaaseen. Ilmaa kevyempi sielukin taitaisi jäädä johonkin stratosfäärin kantturoille leijumaan, jos ei omaisi negatiivisen massan tuottamaa antigravitaatiota.
Tuossa on kyseessä se kuuluisa kylmä pieru. Sellaisesta on paljonkin mainintoja kirjallisuudessa.
Mul ku viils toi laskuliina kahesti aiva samast kohast. Kirvels
Tutkimuksessa havaittiin 29 gramman kevennys ruumiin painossa kuolinhetkellä. Kvanttifysiikkaa ymmärtävät kertokoot mitä tapahtui.
Kvanttifysiikasta en tiedä, mutta viimeisessä kouristuksessa housun takamus menee usein ruskeaksi ja etumus keltaiseksi.
Sielun voi siis silloin ihan nähdä ja tutkiskelukaan ei mene liuan vaikeaksi.
Hermoston sähkövaraukset häviää mikä tekee ruumiista kevyemmän. Niinkuin maadoitus imee sähkön ylikuormituksen.
Jaa... paljonkos sähkö painaa?
Paljonko auton akun massa kasvaa, kun se ladataan täyteen?