ILP autoihin

Olettaisin tyhmänä, että se on sama laite, joka hoitaa myös ilmastoinnin jäähdytystoiminnon...

The_Rat kirjoitti:

Olettaisin tyhmänä, että se on sama laite, joka hoitaa myös ilmastoinnin jäähdytystoiminnon...

Mulla on vm. 1997 auto, mittarissa 392 000 km. kompura on alkuperäinen ja toimii täydellisesti. Mikä sen hajoittaisi kun muistaa käyttää huollossa muutaman vuoden välein. Kuivaajan ja painekytkimen vaihto ja uudet öljyt niin pelittää maailman tappiin. Huolto maksoi viimeksi 155.-€. Halpaa minusta. Ikää tietysti pidentää se, ettei kompuraa saa tässä automallissa kytkettyä pois päältä, se pyörii tarvittaessa talvellakin. Kosteuden poisto varsinkin on hyvä toiminto talvisin.

Useissa automalleissa joissa ilmastoinnilla on oma on-off nappula, autoilija kytkee ilmastoinnin pois koko talveksi ja tästä kompura ei tykkää, se vaurioituu siitä helposti. Jatkuva käyttö pitää sen kunnossa.

mbman kirjoitti:

Mulla on vm. 1997 auto, mittarissa 392 000 km. kompura on alkuperäinen ja toimii täydellisesti. Mikä sen hajoittaisi kun muistaa käyttää huollossa muutaman vuoden välein. Kuivaajan ja painekytkimen vaihto ja uudet öljyt niin pelittää maailman tappiin. Huolto maksoi viimeksi 155.-€. Halpaa minusta. Ikää tietysti pidentää se, ettei kompuraa saa tässä automallissa kytkettyä pois päältä, se pyörii tarvittaessa talvellakin. Kosteuden poisto varsinkin on hyvä toiminto talvisin.

Useissa automalleissa joissa ilmastoinnilla on oma on-off nappula, autoilija kytkee ilmastoinnin pois koko talveksi ja tästä kompura ei tykkää, se vaurioituu siitä helposti. Jatkuva käyttö pitää sen kunnossa.

Lue lisää

Käytännössä noilla kilometreillä auto on käynnissä 400 tuntia vuodessa eli kaksiviikkoa vuodessa jatkuvaa käyttöä. Jos talojen ilma ja maalämpöpumputkin joutuisivat huoltoon parikertaa kuukaudessa niin en menis kehumaan koko järjestelmän järkevyyttä

matikkaa hieman kirjoitti:

Käytännössä noilla kilometreillä auto on käynnissä 400 tuntia vuodessa eli kaksiviikkoa vuodessa jatkuvaa käyttöä. Jos talojen ilma ja maalämpöpumputkin joutuisivat huoltoon parikertaa kuukaudessa niin en menis kehumaan koko järjestelmän järkevyyttä

Lue lisää

Tässä on kuitenkin syytä pitää mielessä, että kun käyttö on vähäistä (verrattuna jatkuvatoimisiin), niin helposti ajalla alkaa olemaan enemmän merkitystä kuin käyttötunneilla.

Lisäksi auto on monellakin tapaa teknisesti haastava toimintaympäristö.

Mutta en minäkään lähtisi ylistämään lämpöpumppuja sen takia että niitä ehkä joissain autoissakin käytetään.. Paljon parempi esimerkki on se, että kilowattiluokan "lämpöpumppuja" on käytetty erilaisten kylmätilojen jäähdytykseen jo 1800-luvulta lähtien. Pieniä kylmäkoneita löytyy vähintäänkin joka kodista, ja aika suuria jo lähimarketistakin. Tehtaiden koneistot ovat sitten asia erikseen.. Ja monen kerrostalon kellarissa metelöi kylmäkone jolla on ikää paljon enemmän kuin keskiverto jääkaapeilla..

Tekniikka on vanhaa ja sitä on käytetty pitkään. Fysikaaliset perusteet on tunnettu höyrykoneiden ajalta lähtien. Noituutta tai ihmeitä ei niistä koneista löydy, vaan kyse on ihan wanhan kansan lämpövoimakoneisiin liittyvästä fysikaalisesta ilmiöstä.

mbman kirjoitti:

Mulla on vm. 1997 auto, mittarissa 392 000 km. kompura on alkuperäinen ja toimii täydellisesti. Mikä sen hajoittaisi kun muistaa käyttää huollossa muutaman vuoden välein. Kuivaajan ja painekytkimen vaihto ja uudet öljyt niin pelittää maailman tappiin. Huolto maksoi viimeksi 155.-€. Halpaa minusta. Ikää tietysti pidentää se, ettei kompuraa saa tässä automallissa kytkettyä pois päältä, se pyörii tarvittaessa talvellakin. Kosteuden poisto varsinkin on hyvä toiminto talvisin.

Useissa automalleissa joissa ilmastoinnilla on oma on-off nappula, autoilija kytkee ilmastoinnin pois koko talveksi ja tästä kompura ei tykkää, se vaurioituu siitä helposti. Jatkuva käyttö pitää sen kunnossa.

Lue lisää

Uudemmissakin ja ajetuissa premium merkeissä on ollut vuotoja, kennovikoja ja kompuravikoja. Eli joku voi kestää ja joku on vähän väliä rikki...

Kun pakkasta on hieman enemmän, ei se kompura mene päälle, niissä on yleensä ohjattava kytkin akselin päässä...

On vai off kirjoitti:

Uudemmissakin ja ajetuissa premium merkeissä on ollut vuotoja, kennovikoja ja kompuravikoja. Eli joku voi kestää ja joku on vähän väliä rikki...

Kun pakkasta on hieman enemmän, ei se kompura mene päälle, niissä on yleensä ohjattava kytkin akselin päässä...

Lue lisää

"Kun pakkasta on hieman enemmän, ei se kompura mene päälle, niissä on yleensä ohjattava kytkin akselin päässä... "

Öö, niin? Ainakin perus AC-laitteissa tuo on kyllä ihan ominaisuus.. Ilmastoinnin ei ole tarkoituskaan mennä päälle pakkasella.

Toistaiseksi ei ole tullut tehtyä lähempää tuttavuutta ajokkiin jossa AC olisi varustettu lämmitystoiminnolla.. Mutta voin kuvitella, että niissäkin saattaa olla vastaava toiminto, tosin huomattavasti korkeammalla pakkasrajalla.. Miten paljon korkeampi se pakkasraja on, ja miten hyvin nämä soveltuvat Suomen oloihin on vaikea sanoa. Suomen kaltaiset maat tuppaavat olemaan autovalmistajille marginaalinen ryhmä, ja siitä syystä autoja ei oikeastaan suunnitella eikä varusteta Suomen oloihin.

mbman kirjoitti:

Mulla on vm. 1997 auto, mittarissa 392 000 km. kompura on alkuperäinen ja toimii täydellisesti. Mikä sen hajoittaisi kun muistaa käyttää huollossa muutaman vuoden välein. Kuivaajan ja painekytkimen vaihto ja uudet öljyt niin pelittää maailman tappiin. Huolto maksoi viimeksi 155.-€. Halpaa minusta. Ikää tietysti pidentää se, ettei kompuraa saa tässä automallissa kytkettyä pois päältä, se pyörii tarvittaessa talvellakin. Kosteuden poisto varsinkin on hyvä toiminto talvisin.

Useissa automalleissa joissa ilmastoinnilla on oma on-off nappula, autoilija kytkee ilmastoinnin pois koko talveksi ja tästä kompura ei tykkää, se vaurioituu siitä helposti. Jatkuva käyttö pitää sen kunnossa.

Lue lisää

Autoissa ei ilmalämpöpumppuja ole vielä montakaan vuotta käytetty. Eri asia on ilmastointi autossa kompukalla.

Anonyymi kirjoitti:

Autoissa ei ilmalämpöpumppuja ole vielä montakaan vuotta käytetty. Eri asia on ilmastointi autossa kompukalla.

Periaatteessa ihan sama, höyrystin viilenee ja lauhdutin lämpenee. Höyrystimen kenno on sisään puhalluksessa. Niin, missä se lauhdutin on perinteisessä ilmastoinnissa?

Luulisin, että auto olisi fiksumpaa lämmittää sillä lämpöpumpulla, kuin kilowatin sähkövastuksella

Yleisesti joo.. Mutta esimerkiksi sähköauton moottorista ei juuri lämpöä irtoa, mistä syystä sen jäähdyttämiseksi ei olekaan mitään nestekiertoa rakennettu.

Eikä se nyt kuulosta minun korviini kovinkaan järkevältä esimerkiksi käyttää tolppahybridin polttomoottoria vain siksi että saisi lämpöä.

kumma kun tuntuu webasto varsinkin kovalla pakkasella toimivan yhtenään kaupunkiajossa ja siltikin lämpömittari ei meinaa normaaliinsa nousta. ja termostaatit on kunnossa.

polttoainetta kuitenkin palaa hirveästi ja lämpöä tulee surkean vähän siihen verrattuna mitä pitäisi.

sähkövastukset, lasin ja peilinlämmittimet, persegrillit, jälkihehkutus jne nostaa kulutusta kaupungissa useita litroja sadalle kilometrille, tuntuu että sähkön tekemiseen menee kaupunkiajossa vähintään 2l/100km polttoainetta ettei enemmänkin.

myös kylmäkäynnistyksissä kulutusmittari näyttää hirveää lukemaan sen olen huomannut.

mihin se kaikki poltettu diesel sitten katoaa kun lämpöä varten pitää vielä erillistä poltinta käyttää? tuntuu että jatkuvasti palaa kovalla pakkasella vähintään 20kw teholla dieseliä kun moottori käy tyhjää, liikkuessa sitten enemmän.

hukkatehoa? kirjoitti:

kumma kun tuntuu webasto varsinkin kovalla pakkasella toimivan yhtenään kaupunkiajossa ja siltikin lämpömittari ei meinaa normaaliinsa nousta. ja termostaatit on kunnossa.

polttoainetta kuitenkin palaa hirveästi ja lämpöä tulee surkean vähän siihen verrattuna mitä pitäisi.

sähkövastukset, lasin ja peilinlämmittimet, persegrillit, jälkihehkutus jne nostaa kulutusta kaupungissa useita litroja sadalle kilometrille, tuntuu että sähkön tekemiseen menee kaupunkiajossa vähintään 2l/100km polttoainetta ettei enemmänkin.

myös kylmäkäynnistyksissä kulutusmittari näyttää hirveää lukemaan sen olen huomannut.

mihin se kaikki poltettu diesel sitten katoaa kun lämpöä varten pitää vielä erillistä poltinta käyttää? tuntuu että jatkuvasti palaa kovalla pakkasella vähintään 20kw teholla dieseliä kun moottori käy tyhjää, liikkuessa sitten enemmän.

Lue lisää

Nykydieselit ei paljoa hukkalämpöä tuota, ei läheskään riittävästi talvella.

mbman kirjoitti:

Nykydieselit ei paljoa hukkalämpöä tuota, ei läheskään riittävästi talvella.

niin mutta polttoainetta kuluu silti paljon kaupunkiajossa, mihin se oikein katoaa? kulutus on vieläkin korkeampaa silloin kun moottori polttaa suodattimesta nokea ja se kestää monen päivän ajot mitä kylmempää sen pidemmin.

hukkatehoa? kirjoitti:

kumma kun tuntuu webasto varsinkin kovalla pakkasella toimivan yhtenään kaupunkiajossa ja siltikin lämpömittari ei meinaa normaaliinsa nousta. ja termostaatit on kunnossa.

polttoainetta kuitenkin palaa hirveästi ja lämpöä tulee surkean vähän siihen verrattuna mitä pitäisi.

sähkövastukset, lasin ja peilinlämmittimet, persegrillit, jälkihehkutus jne nostaa kulutusta kaupungissa useita litroja sadalle kilometrille, tuntuu että sähkön tekemiseen menee kaupunkiajossa vähintään 2l/100km polttoainetta ettei enemmänkin.

myös kylmäkäynnistyksissä kulutusmittari näyttää hirveää lukemaan sen olen huomannut.

mihin se kaikki poltettu diesel sitten katoaa kun lämpöä varten pitää vielä erillistä poltinta käyttää? tuntuu että jatkuvasti palaa kovalla pakkasella vähintään 20kw teholla dieseliä kun moottori käy tyhjää, liikkuessa sitten enemmän.

Lue lisää

Autoja ei ole tarkoitettu sähkön tekemiseen joten ei ihme että menee polttoainetta. Myöskin saunat on asia erikseen.

hukkatehoa? kirjoitti:

niin mutta polttoainetta kuluu silti paljon kaupunkiajossa, mihin se oikein katoaa? kulutus on vieläkin korkeampaa silloin kun moottori polttaa suodattimesta nokea ja se kestää monen päivän ajot mitä kylmempää sen pidemmin.

Lue lisää

Lämmityslaitteen kenno on pieni, mitoitettu etelään. Siksi vain pieni osa jäähdytysnesteestä kiertää kabiinia lämmitämässä.

Joku vaan kirjoitti:

Lämmityslaitteen kenno on pieni, mitoitettu etelään. Siksi vain pieni osa jäähdytysnesteestä kiertää kabiinia lämmitämässä.

mutta kun jäähdytysneste ei jaksa lämmetä kuin erillisen lisälämmittimen avulla. kyllä lämpöä sitten riittää kun neste on kuumaa mutta moottori ei lämmitä nestettä vaikka kuluttaa paljon polttoainetta?

mihin lämpö katoaa?

hukkatehoa? kirjoitti:

mutta kun jäähdytysneste ei jaksa lämmetä kuin erillisen lisälämmittimen avulla. kyllä lämpöä sitten riittää kun neste on kuumaa mutta moottori ei lämmitä nestettä vaikka kuluttaa paljon polttoainetta?

mihin lämpö katoaa?

Lue lisää

Se katoaa suoraan tyhjyyteen.

hukkatehoa? kirjoitti:

kumma kun tuntuu webasto varsinkin kovalla pakkasella toimivan yhtenään kaupunkiajossa ja siltikin lämpömittari ei meinaa normaaliinsa nousta. ja termostaatit on kunnossa.

polttoainetta kuitenkin palaa hirveästi ja lämpöä tulee surkean vähän siihen verrattuna mitä pitäisi.

sähkövastukset, lasin ja peilinlämmittimet, persegrillit, jälkihehkutus jne nostaa kulutusta kaupungissa useita litroja sadalle kilometrille, tuntuu että sähkön tekemiseen menee kaupunkiajossa vähintään 2l/100km polttoainetta ettei enemmänkin.

myös kylmäkäynnistyksissä kulutusmittari näyttää hirveää lukemaan sen olen huomannut.

mihin se kaikki poltettu diesel sitten katoaa kun lämpöä varten pitää vielä erillistä poltinta käyttää? tuntuu että jatkuvasti palaa kovalla pakkasella vähintään 20kw teholla dieseliä kun moottori käy tyhjää, liikkuessa sitten enemmän.

Lue lisää

Ehkäpä tuota hieman selittää vaikkapa se, että sitä polttomoottoria ei ole eristetty mitenkään.. ~80 asteinen metallimöhkäle hukkaa ympäristöönsä aika paljon lämpöenergiaa, kun se ympäristön lämpötila laskee jonnekin -15 alle..

Lisäksi, iso osa häviää pakoputkeen, eikä edes teoriassakaan voi siirtyä jäähdytysnesteeseen.

Ja sitten on se, että vaikka termostaatti onkin kunnossa, ei se tarkoita etteikö kennon kautta kiertäisi yhtään mitään vaikkei kone olisikaan ns. "normaalilämpöinen". Kun se termostaatti voi silti avautua osittain, ja pienikin liru reilusti pakkasen puolella olevan kennon läpi haihduttaa tehoa helposti aika paljon.

Suomen oloihin nähden alimittaiset lämmitin kennot ovat kyllä ihan todellinen ongelma.

joiy986 kirjoitti:

Ehkäpä tuota hieman selittää vaikkapa se, että sitä polttomoottoria ei ole eristetty mitenkään.. ~80 asteinen metallimöhkäle hukkaa ympäristöönsä aika paljon lämpöenergiaa, kun se ympäristön lämpötila laskee jonnekin -15 alle..

Lisäksi, iso osa häviää pakoputkeen, eikä edes teoriassakaan voi siirtyä jäähdytysnesteeseen.

Ja sitten on se, että vaikka termostaatti onkin kunnossa, ei se tarkoita etteikö kennon kautta kiertäisi yhtään mitään vaikkei kone olisikaan ns. "normaalilämpöinen". Kun se termostaatti voi silti avautua osittain, ja pienikin liru reilusti pakkasen puolella olevan kennon läpi haihduttaa tehoa helposti aika paljon.

Suomen oloihin nähden alimittaiset lämmitin kennot ovat kyllä ihan todellinen ongelma.

Lue lisää

" Lisäksi, iso osa häviää pakoputkeen, eikä edes teoriassakaan voi siirtyä jäähdytysnesteeseen."

Miksi pakokaasunlämmönvaihtimia ei asenneta kylmien olojen autoihin joilla otettaisiin lämpöä talteen?

usko tai älä kirjoitti:

" Lisäksi, iso osa häviää pakoputkeen, eikä edes teoriassakaan voi siirtyä jäähdytysnesteeseen."

Miksi pakokaasunlämmönvaihtimia ei asenneta kylmien olojen autoihin joilla otettaisiin lämpöä talteen?

Lue lisää

olihan nuo aikoinaan kuplavolkkareissa, lämmitysilma otettiin pakoputkien ympäriltä sisälle.

usko tai älä kirjoitti:

" Lisäksi, iso osa häviää pakoputkeen, eikä edes teoriassakaan voi siirtyä jäähdytysnesteeseen."

Miksi pakokaasunlämmönvaihtimia ei asenneta kylmien olojen autoihin joilla otettaisiin lämpöä talteen?

Lue lisää

"Miksi pakokaasunlämmönvaihtimia ei asenneta kylmien olojen autoihin joilla otettaisiin lämpöä talteen? "

Lisää hintaa, painoa, tuottaisi kesäisin (ja muualla maailmassa jatkuvasti) turhaa lämpöä, häiritsisi katalysaattoreita ja aiheuttaisi muuta pientä päänsärkyä.. Ja olisi täysin turha n. 90% autoilijoista.

Voisihan moottorin vaikka eristääkin, mutta Suomen kaltaiset kylmät maat eivät ole loppujen lopuksi kovinkaan kiinnostavia autovalmistajien kannalta. Me olemme marginaaliryhmä, ja oikeastaan saamme olla tyytyväisiä että autot toimivat edes näinkin hyvin täällä.

Höpöhöpö. Moottorin jäähdytystarpeella ja kitkalla on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä keskenään. Enemmän lämpöä tuottaa se ~2000 asteen palolämpötila. Se kun riittäisi sulattamaan kannen muutamassa sekunnissa jos kaikki jäähdytysneste katoaisi maagisesti.. Ja tällä "maagisella katoamisella" tarkoitan sitä että nesteen pitäisi tosiaan kadota, ei vuotaa hiljaksiin, se on eriasia.

Kantta ja sylinteriputkia on pakko jäähdyttää etteivät ne sula. Eikä se alumiininen mäntäkään (Sulaa jossain vähän päälle 700 asteen) tykkää hyvää jos sitä ei jäähdytetä, sitä tosin jäähdytetään öljyllä. Öljystä lämpö taitaa haihtua pääasiassa öljypohjan kautta, mutta joissain taitaa olla myös erikseen jäähdyttimiä öljyllekin.

kugiu75 kirjoitti:

Höpöhöpö. Moottorin jäähdytystarpeella ja kitkalla on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä keskenään. Enemmän lämpöä tuottaa se ~2000 asteen palolämpötila. Se kun riittäisi sulattamaan kannen muutamassa sekunnissa jos kaikki jäähdytysneste katoaisi maagisesti.. Ja tällä "maagisella katoamisella" tarkoitan sitä että nesteen pitäisi tosiaan kadota, ei vuotaa hiljaksiin, se on eriasia.

Kantta ja sylinteriputkia on pakko jäähdyttää etteivät ne sula. Eikä se alumiininen mäntäkään (Sulaa jossain vähän päälle 700 asteen) tykkää hyvää jos sitä ei jäähdytetä, sitä tosin jäähdytetään öljyllä. Öljystä lämpö taitaa haihtua pääasiassa öljypohjan kautta, mutta joissain taitaa olla myös erikseen jäähdyttimiä öljyllekin.

Lue lisää

Tyhmä. 2000 asteen palolämpötiloja et löydä mistään polttomoottorista. Jaa luku kahdella niin olet paljon lähempänä oikeaa arvoa.

Toiseksi: Tuskinpa moottorista sulaisi yhtään mitään, vaikka se olisi tehty puhtaasta alumiinista (sulamislämpötila 660 astetta). Jos moottorin jäähdytys loppuu, niin se leikkaa ennemmin kiinni kuin sulaa.

Kolmanneksi: Moottoriöljyn lämmöstä vain mitätön osa siirtyy öljypohjan kautta ulkoilmaan.

emävale suoli24 kirjoitti:

Tyhmä. 2000 asteen palolämpötiloja et löydä mistään polttomoottorista. Jaa luku kahdella niin olet paljon lähempänä oikeaa arvoa.

Toiseksi: Tuskinpa moottorista sulaisi yhtään mitään, vaikka se olisi tehty puhtaasta alumiinista (sulamislämpötila 660 astetta). Jos moottorin jäähdytys loppuu, niin se leikkaa ennemmin kiinni kuin sulaa.

Kolmanneksi: Moottoriöljyn lämmöstä vain mitätön osa siirtyy öljypohjan kautta ulkoilmaan.

Lue lisää

Höpönlöpön.. Dieselissä saadaan pelkästään puristuksella aikaiseksi 500-600 asteen lämpötiloja. Ja pakokaasun lämpötilakin voi nousta yli 700 asteen.

Olettaen että hyötysuhde on yli 1%, niin eiköhän se palolämpötila ole pikkasen korkeampi kuin 1000 astetta.. Muuten Carnot'n kaavoilla saisi teoreettiseksikin hyötysuhteeksi aika pieniä lukemia ja siitä kun lähtisi vähentämään kitkan ynnä muiden valitettavien tosiasioiden vaikutuksia, niin 1000 asteen lämmöillä saisi hädintuskin koneen pyörittämään edes itseään.

"Toiseksi: Tuskinpa moottorista sulaisi yhtään mitään, vaikka se olisi tehty puhtaasta alumiinista (sulamislämpötila 660 astetta). Jos moottorin jäähdytys loppuu, niin se leikkaa ennemmin kiinni kuin sulaa."

No, juu.. vaan mitäs se "kiinnileikkaaminen" sitten oikeastaan on.. Aika useinhan se taitaa olla pitkälti sama asia kuin "tahdashitsaus". Siinä metalli lämmitetään lähelle sulamispistettään, ja hieman taotaan, jolloin metalli hitsaantuu.. Eli, periaatteessa olet oikeassa, moottori jumiutuu ja hajoaa ennenkuin ehtii kehittää sulamiseen tarvittavan lämpötilan, mutta ero on hyvin pieni ja "tahdasmaisen" ja "osittain sulaneen" metallin ero on aikapitkälti hiustenhalkomista.

"Kolmanneksi: Moottoriöljyn lämmöstä vain mitätön osa siirtyy öljypohjan kautta ulkoilmaan."

Tuostakin voisi olla erimieltä.. mutta en viitsi ruveta sitä availemaan tämän tarkemmin.. Todennäköisesti löytäisin aika helpollakin useammankin lähteen tueksi.. Mutta, eihän minua tarvitse uskoa, lukekaa itse jos haluatte.

kugiu75 kirjoitti:

Höpöhöpö. Moottorin jäähdytystarpeella ja kitkalla on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä keskenään. Enemmän lämpöä tuottaa se ~2000 asteen palolämpötila. Se kun riittäisi sulattamaan kannen muutamassa sekunnissa jos kaikki jäähdytysneste katoaisi maagisesti.. Ja tällä "maagisella katoamisella" tarkoitan sitä että nesteen pitäisi tosiaan kadota, ei vuotaa hiljaksiin, se on eriasia.

Kantta ja sylinteriputkia on pakko jäähdyttää etteivät ne sula. Eikä se alumiininen mäntäkään (Sulaa jossain vähän päälle 700 asteen) tykkää hyvää jos sitä ei jäähdytetä, sitä tosin jäähdytetään öljyllä. Öljystä lämpö taitaa haihtua pääasiassa öljypohjan kautta, mutta joissain taitaa olla myös erikseen jäähdyttimiä öljyllekin.

Lue lisää

"Enemmän lämpöä tuottaa se ~2000 asteen palolämpötila. Se kun riittäisi sulattamaan kannen muutamassa sekunnissa jos kaikki jäähdytysneste katoaisi maagisesti.. Ja tällä "maagisella katoamisella" tarkoitan sitä että nesteen pitäisi tosiaan kadota, ei vuotaa hiljaksiin, se on eriasia."

Kyllä useamman kilometrin sai ajamalla talvipakkasilla siirtää autoa, josta kolarissa oli kaikki jäähdytysnesteet ihan ilman mitään magiikkaa valuneet ulos. Ja hyvin tuntuu ilmajäähdytteiset moottoripyörät ja mopot paikoillaankin melko pitkiä aikoja ilman jäähdyttävää ilmavirtaa kestävän käyttämistä. Moottoriöljyn kiertokin jäähdyttää moottoria melkoisesti. 2-tahtisissa pienkoneissa ei muuten ole edes sitä öljykiertoa jäähdyttämässä mäntää, mutta ei se silti sula. Palolämpötilahan saa palokaasut laajenemaan, jolloin mäntä painuu alas. Sitä kautta paine laskee ja kaasujen lämpötila myös alenee hyvin nopeasti. Loppulämmöstä suurin osa poistuu pakokaasujen mukana. Hyvin pieni osa palamiskaasujen lämmöstä lopulta siirtyy moottorin osiin.

kugiu75 kirjoitti:

Höpönlöpön.. Dieselissä saadaan pelkästään puristuksella aikaiseksi 500-600 asteen lämpötiloja. Ja pakokaasun lämpötilakin voi nousta yli 700 asteen.

Olettaen että hyötysuhde on yli 1%, niin eiköhän se palolämpötila ole pikkasen korkeampi kuin 1000 astetta.. Muuten Carnot'n kaavoilla saisi teoreettiseksikin hyötysuhteeksi aika pieniä lukemia ja siitä kun lähtisi vähentämään kitkan ynnä muiden valitettavien tosiasioiden vaikutuksia, niin 1000 asteen lämmöillä saisi hädintuskin koneen pyörittämään edes itseään.

"Toiseksi: Tuskinpa moottorista sulaisi yhtään mitään, vaikka se olisi tehty puhtaasta alumiinista (sulamislämpötila 660 astetta). Jos moottorin jäähdytys loppuu, niin se leikkaa ennemmin kiinni kuin sulaa."

No, juu.. vaan mitäs se "kiinnileikkaaminen" sitten oikeastaan on.. Aika useinhan se taitaa olla pitkälti sama asia kuin "tahdashitsaus". Siinä metalli lämmitetään lähelle sulamispistettään, ja hieman taotaan, jolloin metalli hitsaantuu.. Eli, periaatteessa olet oikeassa, moottori jumiutuu ja hajoaa ennenkuin ehtii kehittää sulamiseen tarvittavan lämpötilan, mutta ero on hyvin pieni ja "tahdasmaisen" ja "osittain sulaneen" metallin ero on aikapitkälti hiustenhalkomista.

"Kolmanneksi: Moottoriöljyn lämmöstä vain mitätön osa siirtyy öljypohjan kautta ulkoilmaan."

Tuostakin voisi olla erimieltä.. mutta en viitsi ruveta sitä availemaan tämän tarkemmin.. Todennäköisesti löytäisin aika helpollakin useammankin lähteen tueksi.. Mutta, eihän minua tarvitse uskoa, lukekaa itse jos haluatte.

Lue lisää

Hyvin monissa dieseleissä sylinterin kansi on imuilmajäähdytteinen, niihin ei yleensä saada mahtumaan vesikanavia.

KKivelä kirjoitti:

Hyvin monissa dieseleissä sylinterin kansi on imuilmajäähdytteinen, niihin ei yleensä saada mahtumaan vesikanavia.

Vai "ei yleensä".. Jos nyt tuollaisia on, niin tuskinpa näyttelevät lähellekään valtaosaa kaikista dieseleistä.. Aivan pienimmistä ja korkeaviritteisimmistä saatan ehkä uskoakin, että löytyisi joitain malleja..

Mainittakoot, että joissain dieseleissä on nestekierto myös pakosarjassakin.. Että silleen.

vai sekunneissa kirjoitti:

"Enemmän lämpöä tuottaa se ~2000 asteen palolämpötila. Se kun riittäisi sulattamaan kannen muutamassa sekunnissa jos kaikki jäähdytysneste katoaisi maagisesti.. Ja tällä "maagisella katoamisella" tarkoitan sitä että nesteen pitäisi tosiaan kadota, ei vuotaa hiljaksiin, se on eriasia."

Kyllä useamman kilometrin sai ajamalla talvipakkasilla siirtää autoa, josta kolarissa oli kaikki jäähdytysnesteet ihan ilman mitään magiikkaa valuneet ulos. Ja hyvin tuntuu ilmajäähdytteiset moottoripyörät ja mopot paikoillaankin melko pitkiä aikoja ilman jäähdyttävää ilmavirtaa kestävän käyttämistä. Moottoriöljyn kiertokin jäähdyttää moottoria melkoisesti. 2-tahtisissa pienkoneissa ei muuten ole edes sitä öljykiertoa jäähdyttämässä mäntää, mutta ei se silti sula. Palolämpötilahan saa palokaasut laajenemaan, jolloin mäntä painuu alas. Sitä kautta paine laskee ja kaasujen lämpötila myös alenee hyvin nopeasti. Loppulämmöstä suurin osa poistuu pakokaasujen mukana. Hyvin pieni osa palamiskaasujen lämmöstä lopulta siirtyy moottorin osiin.

Lue lisää

"2-tahtisissa pienkoneissa ei muuten ole edes sitä öljykiertoa jäähdyttämässä mäntää"

Ei ehkä painekiertoa, mutta kyllä se kampikammio on silti öljyvoideltu, ja voisipa joku väittää että haihtuva bensiini sitoo itseensä lämpöä ehkä jopa öljyäkin tehokkaammin.. Haihtuminenhan kun tunnetusti sitoo lämpöenergiaa.

kugiu75 kirjoitti:

Vai "ei yleensä".. Jos nyt tuollaisia on, niin tuskinpa näyttelevät lähellekään valtaosaa kaikista dieseleistä.. Aivan pienimmistä ja korkeaviritteisimmistä saatan ehkä uskoakin, että löytyisi joitain malleja..

Mainittakoot, että joissain dieseleissä on nestekierto myös pakosarjassakin.. Että silleen.

Lue lisää

Pakosarjan nestekierto ei ole jäähdytyksen takia. Se on matkustamon lämmityksen takia.

"Jaa, no, ilmajäähdytteisistä se neste on "kadonnut" , eikä ne muutamassa sekunnissa sula."

Ei sitten tullut mieleen, että ilmajäähdytteisissäkin on jäähdyttimet.

Nissan Leaf

C180 Kompressor kirjoitti:

Nissan Leaf

jostakin on minulle tullut mielikuva, että hondalla taisi olla jokin lämpöpumppuviritys joissakin dieseleissään. Sitä en tiedä, käytetäänkö sitä vielä. Mitä pakokaasun lämmön hyödyntämiseen tulee, niin toyotan hybrideissä on käsittääkseni säätyvä pakokaasulämmönvaihdin. Hyviä jouluja palstalaisille.

Häkäpönttö.. Tosin ei tarvii lämmitykseen, kun General Motorssin "se isompi" V8 perinteisen "land yacht'in" keulalla toimittaa riittävästi lämpöä reilunkokoisen hytin lämmittämiseen muutenkin.