Helsingin Sanomien Michael Schumacherista kertovassa uutisessa on seuraava virke:
”Schumacherin suojana ollut kypärä rikkoutui, mutta pelasti hänen henkensä.”
HeSa on aikaisemmin osannut kirjoittaa parempaa kieltä, mutta nyt näyttää lipsahdus tulleen. Virkkeessä on tarpeeton pilkku, koska siinä ei ole kahta itsenäistä päälausetta. Virkkeessä on vain yksi subjekti, ”Schumacherin suojana ollut kypärä”, joka kuuluu myös pilkun jälkeiseen osaan ja joka uutisen mukaan pelasti miehen hengen.
http://www.hs.fi/urheilu/Ensimmäinen kuva Schumacherin onnettomuudesta julkaistu/a1388546578939
”Schumacherin suojana ollut kypärä rikkoutui, mutta pelasti hänen henkensä.”
HeSa on aikaisemmin osannut kirjoittaa parempaa kieltä, mutta nyt näyttää lipsahdus tulleen. Virkkeessä on tarpeeton pilkku, koska siinä ei ole kahta itsenäistä päälausetta. Virkkeessä on vain yksi subjekti, ”Schumacherin suojana ollut kypärä”, joka kuuluu myös pilkun jälkeiseen osaan ja joka uutisen mukaan pelasti miehen hengen.
http://www.hs.fi/urheilu/Ensimmäinen kuva Schumacherin onnettomuudesta julkaistu/a1388546578939
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Virkkeessä on vain yksi subjekti, ”Schumacherin suojana ollut kypärä”, joka kuuluu myös pilkun jälkeiseen osaan..."
Siis kuuluu myös (tarpeettoman) pilkun edelle?
"Schumacherin suojana ollut kypärä rikkoutui mutta pelasti hänen henkensä.”
Näinkö sen pitäisi olla?
Eipä tuo kylläkään ole ollut ainoa lipsahdus HS:ssäkään. Näkee siellä suurempiakin jatkuvasti, mikä onkin luyonnollista, sillä kukaan eikä mikään ei ole täydellinen.
Kyseessä ei ole lipsahdus, vaan kielen vanha käytäntö, joka on edelleen sallittu. Esimerkiksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan uusimmassakin, vuoden 2012 painoksessa sanotaan: ”Huom. Aikanaan konjunktioiden mutta ja vaan edellä on suositettu käytettäväksi aina pilkkua. Tämä menettelytapa on edelleen mahdollinen.”
Lipsahduksena voisi sen sijaan pitää sitä, että kyseistä virkettä seuraava virke alkaa sitaatilla ”Se oli tavattoman huonoa onnea – –". Normaalistihan se-sana viittaa juuri johonkin juuri mainittuun, joten tässä se normaalisti viittaisi Schumacherin hengen pelastumiseen.
Aikansa kestolipsahdus oli urheilutoimittajien suusta kuultu etunimen Michael ei-saksalainen ääntämys [maikl], joskus jopa [maikkeli].
Näin natiivipuhujat: http://fi.forvo.com/word/michael_schumacher/
Toki varsin monet nykysaksalaisetkin suosivat anglismeja globaalin valtavirran mukana. Tutustuin 1968 erääseen saksalaiskaveriin, joka myös kantoi tuota Michael-nimeä. Hänen ystäväpiirinsä kutsui häntä nimellä Mike [maik]. Kaveri teki sittemmin näyttävän uran isojen elintarvikekonsernien johtotehtävissä. En ole ollut ”Miken” kanssa tekemisissä vuosikymmeniin enkä tiedä, onko tuo kutsumanimi jäänyt pysyväksi.
http://www.whoswho.de/templ/te_bio.php?PID=1901&RID=1
Olin jonkin aikaa työssä Ruotsissa silloin, kun Keijo ”Keke” Rosberg vielä kilpaili F1-sarjassa. ”Keke” ääntyi ruotsalaisten suissa omalla tavallaan [keekke], mikä kuulosti tietenkin hieman huvittavalta. ”Rosberg” puolestaan ruotsalaisena nimenä ei tuottanut vaikeuksia.
Eilen urheiluruudussa ruotsinkielinen valmentaja puhui Kärtty-nimisestä hiihtäjättärestä... Näytti kuitenkin olevan Kerttu eikä vaikuttanut lainkaan kärtyltä.
Magnar Dalen on itse asiassa norjalainen eikä ruotsalainen, mutta kyllä hänen suomalaisille puhumansa skandikieli enemmän ruotsia kuin norjaa muistuttaa. Asiaan lienee vaikutuksensa sillä, että Dalenin äiti on syntyisin Ruotsista.
Mainitsemasi Kerttu vastaa tänään HS:n urheilusivuilla tuohon Kärtty-kysymykseen jotensakin siihen suuntaan, että Dalen on jo pikku hiljaa ollut oppivinaan Kerttu- nimen suomalaista ääntämystä, mutta Kärtty puskee yhä ajoittain esiin. Ehkäpä Kertun lisääntyvä menestys terävöittää tuota nimen ääntämisosaamistakin.
Tunnen erään Ruotsiin jo vuosikymmeniä sitten muuttaneen suomalaisnaisen, jonka etunimi oli alun perin Terttu. Nimi on muuttunut virallisestikin jo aika päiviä sitten muunnelmaksi, joka sopii paremmin ruotsalaisiin suihin. Ex-Terttu ei kestänyt kuulla alkuperäisen nimensä ruotsalaisittain äännettyä versiota.
Saksalainen autoalan julkaisu AMS (Auto, Motor und Sport) otsikoi jonkin 1980-luvun Rosberg-juttunsa
”Der kecke Keke”
CD-sanakirjani mukaan keck = eloisa, hävytön, julkea, nenäkäs, näsäviisas, pirteä
Dilemma: kuinka meidän suomalaisten olisi äännettävä F1-kuski Nico Rosbergin sukunimi? Isänsä Keijon eli Keken puolelta suomalainen, äitinsä Sinan puolelta saksalainen Nico edustaa tunnetusti Saksaa ja lienee identiteetiltäänkin ennemminkin saksalainen kuin suomalainen. Nico Rosbergin suomen kielen taitokaan ei liene kummoinen.
Antaisitko äänesi yhdellekään seuraavista ääntämistavoista?
http://fi.forvo.com/word/nico_rosberg/#de