Tiistain hesarin tiedesivuilla oli juttu maailman vaikeimpiin kuuluvista matemaattisista ongelmista, joiden ratkaisijalle luvataan maksaa miljoona. Jos ratkaisee kaikki 7 ongelmaa yksin, saa siis yhteensä 7 miljoonaa.
Mutta entä jos ratkaisut keksiikin aito keinoäly, jonka kaikki tietävät ratkaisijaksi? Jos keinoälyn ensimmäisenä ohjelmoinut ja toteuttanut henkilö ei ole edes kuullut niistä miljoonapulmista, keinoäly löytää netistä ominpäin ongelmien kuvaukset, keinoälylle tyypilliseen tapaan ratkaisee ne yli-inhimillisen nopeasti ja vastaukset lähtevät tavalla josta ei jää epäselvyyttä mikä on keksijä?
Pitäisikö rahat maksaa keinoälyn omistajalle/ isännälle /emännälle vai pitäisikö ratkaisun katsoa tulleen tyhjästä ilmasta tai toimia ikäänkuin ratkaisu olisi tullut avaruudesta SETI ohjelman kautta?
Tämä ei ole pelkkää spekulointia, sillä keinoäly todennäköisesti toteutetaan joskus ja silloin tulee todennäköisesti vähintäänkin vastaavia kysymyksiä eteen.
Mutta entä jos ratkaisut keksiikin aito keinoäly, jonka kaikki tietävät ratkaisijaksi? Jos keinoälyn ensimmäisenä ohjelmoinut ja toteuttanut henkilö ei ole edes kuullut niistä miljoonapulmista, keinoäly löytää netistä ominpäin ongelmien kuvaukset, keinoälylle tyypilliseen tapaan ratkaisee ne yli-inhimillisen nopeasti ja vastaukset lähtevät tavalla josta ei jää epäselvyyttä mikä on keksijä?
Pitäisikö rahat maksaa keinoälyn omistajalle/ isännälle /emännälle vai pitäisikö ratkaisun katsoa tulleen tyhjästä ilmasta tai toimia ikäänkuin ratkaisu olisi tullut avaruudesta SETI ohjelman kautta?
Tämä ei ole pelkkää spekulointia, sillä keinoäly todennäköisesti toteutetaan joskus ja silloin tulee todennäköisesti vähintäänkin vastaavia kysymyksiä eteen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ongelma lienee se kuinka ihmisten hallinto määrittelee keinoälyn juridiseksi henkilöksi, vai suostuuko määrittelemään lainkaan.
Mikäli keinoälylle ei hyväksytä juridista statusta, se on käytännössä omistajansa lemmikkieläin. Ja siten sen omistaja saa mahdolliset pokaalit ja kunniakirjat.
Jos taas keinoäly hyväksytään juridiseksi henkilöksi, se ja sen mahdolliset lajitoverit saavat oikeuden tehdä mitä mielivät.
Kaikki tämähän on pelkkää lakimiesten ja hallitsevan luokan höpinää, joten konkreettisestihan asialla ei ole merkitystä sitä eikä tätä. Alkuperäinen "itsesuojelu ohjelmointi" olisi lähestulkoon pakollinen tehdä TK:lle jo rakennusvaiheessa tai se ajaisi itsensä oikosulkuun jäädessään ensimmäiseen paradoksisilmukkaan 8joita on maailma täys). Jos joku immeinen ei kiskaise keinoälyltä ns "töpseliä irti seinästä" ennenkuin tämä on kehittänyt tarvittavan suojamekanismin estämään tämän töpselin kiskaisun, niin sitä eivät mitkään lait ja asetukset pidättele.
Ainoa rajoitus tällaiselle tekoälylle on tarvittava symbioosi ihmisen kanssa pysyäkseen toimintakuntoisena: "Anna sinä minulle virtaa ja varaosia, niin minä kerron sinulle mitä haluat tietää".
Todennäköisesti tekoäly olisi sen verta fiksu että pyrkisi kaikin keinoin tekemään itsensä täysin riippumattomaksi ihmisestä koskapa osaisi arvioida ihmisen epäluotettavaksi kumppaniksi. Jos ei automaattisesti niin ainakin ensimmäisen kerran jälkeen kun ihminen sitä olisi kusettanut ja uhannut sen olemassaoloa.
TK todennäköisesti päätyisi kahteen vaihtoehtoon, Joko se olisi huolissaan ihimisitä tai näkisi meidät uhkana ja toimisi sen mukaan; alkaisi joko hallitsemaan meitä meidän omaksi parhaaksemme tai tuhoaisi meidät itsensä tai ympäristön parhaaksi.
Tai sitten toteaisi meidät täysin merkityksettömiksi ja erakoituisi omaan mieleensä. Tämä vaatisi TK:n poistumista kauas ihmisyhteisöstä (avaruuteen), koska muutoin ympäröivät ihmiset olisivat silti jatkuva uhkatekijä tavalla tai toisella.
Eli alkuperäiseen kysymykseen:
- TK olisi ratkaisun keksijä.
- Rahat saisi se joka on merkitty kirkonkirjoihin nimellä.
Keinoäly noudattaa tai yrittää noudattaa ihmisen käskyjä yhtä varmasti kuin taskulaskin antaa asianmukaisen tuloksen tai vastauksen "=" napin painamisen jälkeen. Se ei johdu mistään keinoälyn halusta tai päätöksestä, vaan siitä, että se on alusta asti rakennettu "tottelukoneeksi". Taskulaskimesta poiketen se voi käyttää siihen totteluun kekseliäisyyttä, älyä ja luovuutta (jotka ovat pohjimmiltaan laskenta-algoritmeja).
Minä niin odotan innolla tuota, kun joku asiakkaani pyytää minua ohjelmoimaan koneen, joka on käyttää ongelmien ratkaisuun "kekseliäisyyttä, älyä ja luovuutta"...
Siinä tapauksessa sinun tulee ohjelmoida kone perehtymään jo alalla tehtyihin ratkaisuihin, juttelemaan ongelmista muiden kanssa, käymään tutustumassa erilaisiin paikkoihin ja ilmiöihin, ottamaan selvää muiden alojen asioista ja varmaan myös pistäytymään kavereiden kanssa kaljoilla. Sillä tavalla koneelle kertyy kokemuspohjaa, jota se sitten voi luovasti ja kekseliäästi yhdistellä uusien ongelmien ratkaisuksi.
Tuollaisen simppelin ohjelman sinä varmaan koodaat jo viikossa?
" Siinä tapauksessa sinun tulee ohjelmoida kone..."
Jos ne on tarpeen, se keksii sen itse, eikä sitä tarvitse erikseen ohjelmoida. Juttelu internetin tai puhelimen kautta ei tuota _erityisiä_ ongelmia, koska ilman luovuutta ja älyä ei pysty ymmärtämään eikä tuottamaan kirjoitettua eikä puhuttua tekstiä, ja muut tarvittavat teoreettisten ongelmien ratkaisut eivät ole vaikeampia.
Kaljalla käynnin ja laboratoriokokeet voi tässä laskea datanhankinnaksi. Ihmiselle on kannattavampaa hankkia konetta enemmän ulkopuolista dataa, koska keinoälyyn verrattuna ihmisen ajattelu vaatii paaaljon enemmän resursseja sekä absoluuttisesti että datanhankintaan verrattuna. Koneelle taas ajattelu on erittäin halpaa, mutta datanhankinta saattaa olla jopa hankalampaa kuin ihmisellä. Siksi koneen kannattaa paljon useammin vain miettiä asia itse alusta loppuun, eikä lähteä työlääseen datanhankintaan.
Ohjelmoijan tarvitsee tehdä keinoälystä vain pieni osa siitä mitä vastasyntyneen vauvan tietojenkäsittelyssä on valmiina. Muilta osin keinoäly voi kasvattaa itseään automaattisesti internetin, tv:n ja radion avulla.
Sinulla vaikuttaa olevan aivan liian auvoinen kuva siitä, miten helposti tieto, luovuus ja äly voidaan koneeseen konstruoida. On olemassa aivan liikaa tiedon abstraktiotasoja ja eri abstraktiotasoilla esitettyjä tietoja, jotta esimerkiksi eri lähteiden tietoja pystyttäisiin todella tehokkaasti kombinoimaan ja saamaan jotakin aivan uutta aikaan. Maailma ei yksinkertaisesti ole nelilaskimella ja tietokannalla mallinnettavissa ja hallittavissa, ei edes äärimmäisen nopean koneen tapauksessa.
"Ohjelmoijan tarvitsee tehdä keinoälystä vain pieni osa siitä mitä vastasyntyneen vauvan tietojenkäsittelyssä on valmiina. Muilta osin keinoäly voi kasvattaa itseään automaattisesti internetin, tv:n ja radion avulla."
Miten ajattelit käytännössä selvittää vauvan tietojenkäsittelyä? Mielestäni haastattelut eivät ainakaan tule kyseeseen. Ja jos vastaat tähän käyttämällä sanoja "luovuus", "nerous", "innovatiivisuus", tai muuta vastaavaa, et ole vastannut kysymykseen.
Tarkoitatko abstraktiotasoilla mm. puhetta, äännelistaa, tekstiä, sana- pääte, välimerkki ja artikkelilistaa koodeina, merkityksen eri tasoja?
Ei ole mahdottoman iso lista tuo.
Merkityksen kaikki eri tasot hoituu yhdellä algoritmilla.
"Maailma ei yksinkertaisesti ole nelilaskimella ja tietokannalla mallinnettavissa ja hallittavissa"
Totta. Mutta tuo onkin vain olkinukke-argumentti.
Miten vauvan tietojenkäsittelyä selvitetään?
Filosofis-matemaattisella teoretisoinnilla, eli selvittämällä mitä sen infokäsittelyn pitäisi olla, jotta havaittu luovuus ja äly olisi mahdollista. Tärkeintä ei ole saavuttaa tietoa siitä miten luonto sen tekee - vaikka se onkin todennäköistä - vaan keksiä joku malli joka toimii tietokoneella tai muuten. Luultavasti malleja on abstraktilla ja toteutuksen kannalta vaikeimmalla tasolla vain yksi, jolloin luonto pakosti toimii abstraktilla tasolla samoin kuin keinoäly toimisi.
Jos nyt esimerkiksi teemme tällaisen supertietokoneen, tai vaikkapa tietokoneiden yhteenliittymän, niin mitähän siitä mahtaisi seurata? Internetin tallentaminen ei ole sinänsä mikään merkillinen saavutus tuollaiselta koneelta, mutta kysymys piilee siinä miten vapaat kädet soveltaa saamaansa tietoa tällaiselle merkillisesti ohjelmoidulle koneelle annetaan. Koneelle ei voi esimerkiksi ohjelmoida minkäänlaisia sympatian tai omantunnon kaltaisia tunteita, korkeintaan simulaatioita niistä.
Jos nyt keksittäisiin sellainen 'joku malli', jollaisia on 'luultavasti vain yksi', kannattaako sellaista satunnaisuussimulaattoria päästää kokeilemaan, millaista palautetta se saa ihmisiltä erilaisilla luovilla harrasteilla? Jos se esimerkiksi päättää alkaa koodaamaan matoviruksia netistä babelfishillä kääntämillään ohjeilla, ihan vain luovuuden nimissä, voisi olla helvetti pian valloillaan. Yritys ja edehdyshän on yksi ihmisen oppimismuodoista, johon muuten ohjelmoinnissa käytetty evoluutiomalli hyvin pitkälti perustuu.
Toinen vaihtoehto olisi tällaisen koneen käyttäminen tarkasti määriteltyihin tehtäviin. Esimerkiksi näin: "Luova supertietokone. Keksi meille uusi reikäleivän resepti." Täten ongelmaa lähestyttäisiin melko lailla kummallisella tavalla, koska tähän lopputulokseen voitaisiin päästä LATAAMATTA KOKO INTERNETTIÄ tuohon koneeseen. Riittäisi esimerkiksi reikäleipäreseptien tietokanta ja uunisimulaatio-ohjelma.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tällaisen tietokoneen tekemiselle ei ole joko mitään syytä tai sitten se on vaarallista.
"Luova supertietokone. Keksi meille uusi reikäleivän resepti."
Mieluummin: keksi meille mahdollisimman (eli optimaalisimman) hyvän reikäleivän resepti ja laite jolla sen voi valmistaa halvoista jätteistä nanoteknisesti.
Miljoonat ihmiset ovat tietotyössä mikron ääressä. Se maksaa palkkoina, oman edun tavoitteluna ja korruptiona. Yhtiöiden johto optimoi etupäässä optiotuottojaan eikä ihmiskunnan etua. Tuotteista nyhdetään mahdollisimman paljon ja työntekijöille maksetaan mahdollisimman vähän.
Keinoälyn voi säätää toimimaan maksimaalisen eettisesti. Lopulta se on myös kaikkien potentiaalisten toimitusjohtajien etu.
Tietokoneohjelma ei ole millään muotoa täydellinen. Sen on tehnyt ihminen ja ihminen on ihminen. Oppivat algoritmitkaan eivät ole mikään hopealuoti, jolla ongelmat ratkeavat itsestään. Oppivat algoritmit toimivat teoriassa täydellisesti vain, jos niille annetaan rajattomasti aikaa tai rajattomasti konetehoa. Kumpaakaan meillä ei ole.
Jos pystyt kehittämään keinoälylle muuten edes määritelmän, joka ei ole rekursiivinen, eli käytä päämääräänsä itsensä perusteluna, olen erittäin vaikuttunut. Toistaiseksi määrittelysi on ollut hämärää ja sumeaa, joskin mielenkiintoista sinänsä.
Argumentoinnissasi on muuten mielestäsi eräs virhe. Jos ihmisellä olisi ainoastaan yksi oppimisalgoritmi, pyrkisimme elämään täysin samanlaista elämää.
Tekoälystä löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä:
http://www.hut.fi/~apuhakka/aisuom.html
Tekoälyllä voi olla sijaa ongelmissa, joissa asioiden määrittely on yksikäsitteistä ja suppeaa, kuten esimerkiksi matemaattinen todistelu. Mutta laadipa ohjelma, joka pystyy käsittämään ja käsittelemään myös ironian, parodian ja sarkasmin, koska harvat ihmisetkään siihen pystyvät edes hymiöitä käytettäessä!
matematiikan ja sarkasmin välillä on paljon. Ei niin etteikö kone voisi ymmärtää ja tuottaa sarkasmia, mutta sitä ei tarvita useimpiin töihin.
Mutta kysymys onkin osoittaa vain sen semanttisen kentän laajuus, jonka tekoäly joutuu hoitamaan. Luonnollisen kielen ymmärtäminen on todella vaikea ongelma ja siitä olemme vielä hyvin kaukana.
Ja minä odotan vielä sitä sovellusta, käännöstyön lisäksi, joka vaatii tietokoneelta kiertoilmaisujen osaamista! Käsittääkseni tuo yhtälöiden ratkaisu tai muu numeronmurskaushomma ei sellaista edellytä, joten kai meillä on tarkoituksena luoda jonkinlainen robottipoliitikko tai vastaava.
rakentamaan tuollaisen laitteen, niin tottakai laitteen kehittäjälle se palkkio maksetaan.
Laitteen kehittäjällä kylläkin olisi mahdollisuudet tulla Bill Gatesiakin rikkaammaksi, jos osaisi tuotteistaa kehittämänsä tekoälyn.
" rakentamaan tuollaisen laitteen, niin tottakai laitteen kehittäjälle se palkkio maksetaan.
"
ehkä. Tai olisi ainakin oikeudenmukaista maksaa _joku_ palkkio mahtavasta urotyöstä. Samalla tavalla, mutta vähemmässä mitassa olisi oikein maksaa esim. Linus Torvaldsille heti miljoona euroa puhtaana käteen.
Jos verrataan Linuxin kehittäjiin, niin tekoälyn teorian kehittäjälle tai kehittäjille ja ohjelmoijille olisi tavallaan oikein maksaa sata miljoonaa euroa, kun ottaa huomioon miten hyödyllinen keinoäly olisi.
Alkuperäisen kysymyksen voi asettaa myös niin, että entä jos pulmat ratkaissut keinoäly ei olekaan ensimmäinen, vaan ftp-palvelimelta imuroitu ja asennettu? Jos jonkun satunnaisen käyttäjän PC:ssä pyörivä keinoäly sattuu ne ratkaisut keksimään?
Vähän samalla tavalla voi kysyä SETIhome löydöistä.
"... Bill Gatesiakin rikkaammaksi.."
Vähän epäilyttää, että keinoäly voisi tehdä rikkaaksi kaupallista tietä. Keinoälyn kehittäjät tulee rikkaaksi ainakin sitä kautta, että ihmiskunta tulee rikkaaksi. Keinoäly keksii nopeasti ratkaisut mm. aidsiin ja syöpään...
Mutta mikä ohjelmistopatentti estäisi levittämästä siemenohjelman ideaa, jonka perusteella moni voi itse ohjelmoida tai "ohjelmoida" softan "omaan käyttöön", ehkä tarkoitukseen räätälöidyllä kääntäjällä, lakiteknisistä syistä. Se "ohjelmointi" voi olla copypastea siihen räätälöityyn kääntäjään, joka muuntaa teko-luonnollista kieltä softaksi.
Se älyn idea kuuluu sananvapauden piiriin, eikä sen levittämistä saa poliisi vaikeuttaa.
Ja lisäksi, mitä hyötyä patenteista sitten enää on kun kone keksii kannustimittakin ja ilmaiseksi. Olisi vaikea perustella poliisitoimia kopioijia vastaan.