Oli keskustelua miski kuu on "lukittunut" niin että aina sama puoli on maata kohti.
Joku sanoi että se johtuu vuorovesistä, minä näen vuorovedet vain lähinnä maapallon pyörintää jarruttavana liikkeenä...
Minusta tuo lukittuminen johtuu sitä että kuun (kuten muidenkin lukittuneiden) sisällä on eri massatiheyden omaavia aineksia.
Jos kuu olisi kuin iso ilmapallo, sen keskipiste kiertäisi rataa massakaskipisteen rataa pitkin, sätellä jossa maan vetovoima ja keksipakoiskiihtyvyys tietyllä kehänopeudella on tasapainossa.
Jos tuohon ilmapallon pintaan kiinnitetään kuun painoinen mutta pieni massa, myös se asettuu kiertämään kehää samalla radalla, säteen ollessa sama kuin isolla pallolla.
Eli aina kun radallaan kiertävässä massassa on eri tiheyksien materiaaleja, ne aikaa myöden asettavat nuo massakeskipisteet samalle säteelle, koska nopeus on sama...
Mitä te fysiikkaa ymmärtävät sanotte tähän?
Toinen ongelma, miksi Jupiterin kuut ovat aina maahan nähden paikallaan, vai ovatko ne?
Joku sanoi että se johtuu vuorovesistä, minä näen vuorovedet vain lähinnä maapallon pyörintää jarruttavana liikkeenä...
Minusta tuo lukittuminen johtuu sitä että kuun (kuten muidenkin lukittuneiden) sisällä on eri massatiheyden omaavia aineksia.
Jos kuu olisi kuin iso ilmapallo, sen keskipiste kiertäisi rataa massakaskipisteen rataa pitkin, sätellä jossa maan vetovoima ja keksipakoiskiihtyvyys tietyllä kehänopeudella on tasapainossa.
Jos tuohon ilmapallon pintaan kiinnitetään kuun painoinen mutta pieni massa, myös se asettuu kiertämään kehää samalla radalla, säteen ollessa sama kuin isolla pallolla.
Eli aina kun radallaan kiertävässä massassa on eri tiheyksien materiaaleja, ne aikaa myöden asettavat nuo massakeskipisteet samalle säteelle, koska nopeus on sama...
Mitä te fysiikkaa ymmärtävät sanotte tähän?
Toinen ongelma, miksi Jupiterin kuut ovat aina maahan nähden paikallaan, vai ovatko ne?
Vastaukset 15
Vanhimmat
-- kuuhan on aikojen aamussa pyörinyt sillee itsekseen niinku maa , mutta ku sillä on raskas rauta sydän vähän sillee maan puolella se on ensten pyörinyt ,sitten heilahdellut eli pendelöiden vauhti hidastunut ja jumiutunut -- siis ku seinäkello ku veto loppuu
Sehän johtuu näkymättömistä tonttuhiukkasista, jotka työntävät kuuta radallaan perässään.
Vuorovesi-ilmiö tarkoittanee tässä tapauksessa kuun vääntyilemistä painovoiman vaikutuksesta. Kuussa ilmenee ns. vuorovesivoimat vaikka ei mitään nestettä olekaan. Käsittääkseni yleinen nimitys kappaleiden keskinäisille kappaleita muokkaaville painovoimille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_locking
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesivoima
http://www.youtube.com/watch?v=p9qw5NiBr0I
Maa ja kuun koko ja keskinäinen etäisyys suhde on poikkeuksellisen aurinkokunnassa ja siksi vuorovedet seisottivat kuun kuten maakin tulee aikanaan hidastumaan.
-- siis raskaanpi puoli on jatkuvasti maata kohti ,-- lienette samaa mieltä. ??
Ei painoeroakaan tarvitse olla.
Tarkoitatko Airfoil vuorovedellä merien vettä vai yleistä kappaleen koostumuksen liikkumista painovoiman vaikutuskentässä?
Itse en näe että ainakaan maapallon meret mitenkään ovat hidastaneet kuun liikettä, mutta kuun oman massan "venymät" ovat varmaan olleet osana jarruttamassa ja pysäyttämässä kuun liikettä.
Itse olen yhä vahvasti sitä mieltä että se että kuussa on massakeskittymiä joilla on eri tiheys, on suurempi syy lukittumiseen.
Eli jos oletetaan kaksi yhtä suurta massaa jotka kulkevat samalla nopeudella, ne asettuvat samalle radalle, siis säde maapallon keskipisteeseen on sama, riippumatta tiheydestä.
Eli ilmapallolla ja samanpainoisella lyijykuulalla radan keskipiste on sama, jos lyijykuula on ilmapallon reunassa kiinni, se lukitsee ilmapallon (kierron vain yhteen suuntaa)...
Mutta jos massakeskittymiä on yksi, niitä on lienee useampiakin....
Tarkoitan yleisesti kappaleen muovautumista painovoimassa.
Ei massakeskittymä minusta kappaletta pysäytä.
Vertaa vanne johon laitetaan painoa yhteen kohtaan.. Vanteen pyöriminen on aika syklista esim rullatessaan maata vasten. ja lopultaan pysähtyy jääden keikkaamaan ja pysähtyen lopultaan kokonaan.
Mutta miten kuu sen vuoksi pysähtyisi kun ei ole kitkaa? Sen kiihdyttävä ja hidastava vaikutus olisi saman suuruisia. Mutta vuorovesivoimat kuussa pysäyttää kuun ja silloin on helppo päätyä raskain puoli maata kohti.
Massakeskittymiä on useampia kuussa kuten maassakin, jokin puoli painaa vain eniten.
Tuohon vaikuttaa myös kuun syntytapa. Jos se on repeytynyt irti maasta niin kuin jotkut teoriat esittävät, ei sillä ollut välttämättä alun alkaenkaan kovin paljon pyörimismäärää massakeskipisteensä ympäri.
Niin ei Jupiterin kuut ole paikallaan maahan tai Jupiteriin nähden. Unohtui mainita asia aikaisemmissa viesteissäni.
-- Miten kuun vetovoima vaikuttaa maapalloa ympäröivään ilma mereen , siis onko ilma massat jatkuvasti munan muotoisessa venymätilassa , eli ilmamassat sekoittuvat kuun vetovoimasta johtuen jatkuvasti kuten merivedet ???
Ilma massat ei taida paljoa liikkua ja maan kitka estää täällä tuntuvat tuulet "kuuhun" päin. Jos kuu on nousemassa horisontissa, ei ala tuulemaan kuuhun päin sitä tarkoitin. Ilmamassat ei sen vuoksi sekoitu. Ilmakehän troposfääri siis kerros jossa sääilmiöt tapahtuu on ohuempi kuin kalvo saippuakuplassa
1,2m pallo jossa milli vastaa siis 10km. Troposfääri olisi siinä millin paksuinen, navoilla hitusen ohuempi ja tropiikissa miltei puolitoista milliä Suuri matalapaine osamataloineen on kuitenkin jopa kolmisen kymmentä senttiä leveä.
Airfoil, minusta ei voi verrata kuun massakeskipisteiden asettumista radalle joka on tasapainossa maan vetovoiman ja keskipakoiskiihtyvyyden kanssa siihen heilahtelevaan vanteeseen.
Jos ajatellaan kahta massaa, niiden väliin tanko joka estää niiden massoja vetämästä niitä yhteen, molemmat massat asettuvat nopeuden ollessa sama, samalle kiertoradan säteelle.
Jos toinen massa puhalletaan ilmapalloksi, massa ja nopeus on sama, vain tiheys on pienempi.
Jos ilmapallo on niin iso että sen sisään mahtuu tämä toinen massa, se pienempi massa lukitsee ilmapallon pyörimisen, jos se on kiinni siinä ilmapallossa.
Kuun kuten minkä tahansa kappaleen pyöriminen itsensä ympäri tapahtuu sen massakeskipisteen ympäri. Massakeskipiste taas kiertää radallaan kuten massa sijaitsisi massakeskipisteessä. Kahden kappaleen vetovoima voidaan laskea kuten kappaleiden massat olisivat massakeskipisteissään.
Täten kappaleen massakeskipisteen poikkeaminen geometrisestä keskipisteestä ei vaikuta kappaleiden keskinäiseen kiertämiseen tai itsensä ympäri pyörimiseen.
Toisaalta kappaleet kiertävät yhteisen painopisteen ympäri. Kappaleen painopiste on piste jonka ympäri kappale pyörii itsekseen. Kappaleen pyöriminen painopisteensä ympäri ei muuta sen painopisteen paikkaa.
Miten siis kuun massakeskipisteen poikkema hidastaisi sen pyörimistä?
Olen ajatellut että kuulla (esim. kuulla) on useampia massakeskipisteitä.
Täytyy kai vielä nukkua tuon ajatuksen kannsa yön yli....
Eli millaisena esim. Tellus näkee kuun massan, joko useina erikokoisina massoina, vaiko vain yhtenä, kaikkien massojen yhteen laskettuna keskipisteenä.
Eikä sekään vielä kaikkea ratkaise, vaan on vielä sekin että edelleen minusta tiheän massan keskipiste on eri kohdalla kuuta kuin harvan massan keskipiste.