näin Youtubessa, ku keskusteltiin yksityisten viestin kautta;
"Kirjasta opittu tieto ei oo älyä vaan muistia, mikä ei oo niin paljoa älykkyyttä"
"Muistetaan vain ulkoa ja kaikki häviää muistista pois, ku käydään koulut ja saadaan tittelit"
"Todellista älyä on mm matemaattinen, päättelykyky, verbaliikka, motoriikka, elämän hallinta ja kantapään kautta opittu työ/jutut, oivaltaminen, eikä mitkään koulutuksesta saadut tittelit"
"Kirjasta opittu tieto ei oo älyä vaan muistia, mikä ei oo niin paljoa älykkyyttä"
"Muistetaan vain ulkoa ja kaikki häviää muistista pois, ku käydään koulut ja saadaan tittelit"
"Todellista älyä on mm matemaattinen, päättelykyky, verbaliikka, motoriikka, elämän hallinta ja kantapään kautta opittu työ/jutut, oivaltaminen, eikä mitkään koulutuksesta saadut tittelit"
Vastaukset 5
Vanhimmat
En ihan samaa mieltä hänen kanssa.
Älyyn kuuluu nimittäin myös muisti.
Se on osa sitä.
Jos esim opiskellaan lääkäriksi, niin se vaatii koulutusta.
Kun tiedetään oireet sairaassa ihmisessä, pitää olla hallussa tiedot, jotka ollaan opetettu kouluissa.
Ja sitten pitää olla se päättelykyky, kun tehdään päätöksiä, mikä ratkaisee hyvin paljon.
On paljon nimittäin samanlaisia oireita lääketieteessä, eikä se oo ihan yksiselitteistä, jolloin vaaditaan suurta nokkeluutta ja tutkimista.
Mulla on öisiä hengenahdistuksia, joita tutkitaan, ja ite myös pohdiskelen paljon mistä johtuu.
Onneksi niitä tulee harvakseltaan, mut vika kerralla se tukehtumisen tunne oli PELOTTAVA.
On vain harhaista omnipotentiaa, että ihminen voi ilman turvautumista olemassa olevaan tietoon olla minkään alueen asiantuntija. Todellinen asiantuntija turvautuu aina olemassaolevaan, testattuun tietoon.
Tietenkin kohtuullinen kriittisyys kaikkea tietoa kohtaan on tarpeellista, mutta nykyisellään tieteellinen tieto on melkoisen koeteltua, ja etenkään Taavi Tavallisten on turha kuvitella tekevänsä tieteessä uusia läpimurtoja.
Sinänsä oikeassa oli, että kirjasta opitut asiat on viisautta, mutta älykkyyden määrittely jäi puolitiehen.
Selitetty:
http://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12
Eli itse ymmärtäisin näin, että kaikki se tieto/viisaus sinulla on päässä ja kuinka nopeaa pystyt onkimaan oikean vastauksen yhdistelemällä eri asioita, kertoisi älykkyydestä. Otetaan nyt vaikka tuo "työssä opitut asiat kantapään kautta". Eteen tulee ongelma, mitä teemme? Ensin tutkitaan silmämääräisesti missä vika näyttäisi olevan, sen jälkeen pohditaan ja karsitaan aikaisemmista samankaltaisista ongelmista vian syy. Jos vika on uusi, tutkitaan koko hoito systemaattisesti.
Ei se tieto vaan miten sitä käytetään :)
Hyvät arvosanat on pääasiassa kiinni ahkeruudesta. Fiksuimmilla on motivaationgelmia, tylsistymistä ja herkkyys aiheuttaa ongelmia.
Sanoisin että täytyy olla aikamoinen viilipytty jos jaksaa opiskella ahkerasti ja vetää kaikki vuodet putkeen koulua ja työtä. Niiltä jää kyllä maailman globaalit ongelmat ratkomatta.
Yleensä on vielä niin, että niille joille on annettu, annetaan vielä enemmän. Eli samoissa ihmisissä esiintyy sekä viisaus että älykkyys, kuin taas toisilla esiintyy kypsymättömyys ja tyhmyys.
Juuri näin, ja eräs shokeeraava seikka on, että akateemisessa maailmassa motivaatio on kaiken a ja o, ja yleensä älykkäimmät tyypit on sen verran herkkiä ettei oikein sopeudu siihen massatuotantolinjaan->motivaatio-ongelmat yms..
tällöin tavallaan ne fiksuimmat jyrää tämä massoille tarkoitettu tsydeemi, ja näin on aina ollut ja tulee aina olemaan, koska se nyt vaan herättää inhoa ihmisissä jos he huomaavat toisia ihmisiä jotka eivät kuulu "normaalijakauman" keskelle
tosiaan darwin oli oikeassa kun sanoi luonnonvalinnasta näin:
It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable to change.
Charles Darwin