Maamme huippukalliit ruokakustannukset
Hintamme ovat EU:n korkeimmat koska viranomaiset, lainsäätäjät, Kesko ja S-ryhmittymä eivät ole kykeneviä eivätkä, tai paremminkin halukkaita saamaan ruoan hintaa inhimilliselle tasolle. Ja kuluttajilla ei ole aina valinnan mahdollisuutta ja meitä on viety kuin pässiä narussa. Nyt on sopiva aika kuluttajien alkaa välittömiin toimenpiteisiin. Kauppa on suurin ”välistävetäjä” koko toimitusketjun aikana kaupan tekemä työ ja jalostusarvo on ketjun pienin. Meillä on myös suuret tehokkaat myymälät ja logistiikkakustannukset senkin vuoksi matalat. Koska ruoka on elämisen edellytys, niin ruokakauppa ei voi olla nykysen kaltainen riistopolitiikan ja rikastumisen väline nykysisillä kuluttajahinnoilla. Ruokakauppa on varsin yksinkertainen toimiala, 90 % heistä ei tarvita ammatillista koulutusta. Toki koko maata kattavan vähittäiskaupan jakelu on hiukan haasteellisempaa mutta sekin nykyhinnoin erittäin voitollista. Ammattilinen osaaminen ja ansiotaso olematon verrattuna tuotteiden korkeisiin hintoihin. Elintarviketeollisuuden, investoinnit, ammattitaitaito ja palkat on kauppaa suuremmat. Mietityttää kuinka kallista ruoka meillä olisi ellemme olisi saaneet meille Saksalaista Lidli-ketjua vaikka sen markkinaosuus onkin edeleen 6%.
Hintamme ovat EU:n korkeimmat koska viranomaiset, lainsäätäjät, Kesko ja S-ryhmittymä eivät ole kykeneviä eivätkä, tai paremminkin halukkaita saamaan ruoan hintaa inhimilliselle tasolle. Ja kuluttajilla ei ole aina valinnan mahdollisuutta ja meitä on viety kuin pässiä narussa. Nyt on sopiva aika kuluttajien alkaa välittömiin toimenpiteisiin. Kauppa on suurin ”välistävetäjä” koko toimitusketjun aikana kaupan tekemä työ ja jalostusarvo on ketjun pienin. Meillä on myös suuret tehokkaat myymälät ja logistiikkakustannukset senkin vuoksi matalat. Koska ruoka on elämisen edellytys, niin ruokakauppa ei voi olla nykysen kaltainen riistopolitiikan ja rikastumisen väline nykysisillä kuluttajahinnoilla. Ruokakauppa on varsin yksinkertainen toimiala, 90 % heistä ei tarvita ammatillista koulutusta. Toki koko maata kattavan vähittäiskaupan jakelu on hiukan haasteellisempaa mutta sekin nykyhinnoin erittäin voitollista. Ammattilinen osaaminen ja ansiotaso olematon verrattuna tuotteiden korkeisiin hintoihin. Elintarviketeollisuuden, investoinnit, ammattitaitaito ja palkat on kauppaa suuremmat. Mietityttää kuinka kallista ruoka meillä olisi ellemme olisi saaneet meille Saksalaista Lidli-ketjua vaikka sen markkinaosuus onkin edeleen 6%.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuluttajien on alettava nyt OSTOKAPINAAN laillisin voimatoimin.
Nyt pitää toimia jaloillaan ja tehdä ostolakko K ja S . Siihen on nyt vuosituhannen paras tilaisuus. Meidän pitää siirtyä Lidlin asiakkaiksi sankoin joukoin, sen toiminta on ollut useina vuosina tappiollista. On turhaa hurskastelua puolustella kotimaisuutta tai vierasmaalaisuutta. Niin kauan kun Lidlin markkinaosuus on meillä alle 15-20 % ( ikävä kyllä näillä näkymin ei koskaan) niin nykyisillä katteilla ja investoinneilla ei rahaa emoyhtiöön ole kotiutettavana nimeksikään. Uusille asiakkaille Lidl on positiiviinen yllätys,
samoja tuotteita (kotimaisiakin) paljon edullisemmin.
Lidli on oppinut jo hyvin maan tavoille ja noudattaa hyvin meidän lakeja,
asetuksia ja TES aivan siinä kuin ns. kotimaiset.
Keskon tai SOK voitot eivät ole tuleet eivätkä tule kuluttajan hyödyiksi jäävätkö aina edes Suomeen. Lidli työllistää välittömästi 2014 n. 4000 henkilöä ja välillisesti n. 2500. Myymälöitä on 140. Jos Lidlin markkinaosuus nousee 10%.
v. 2015 niin se on erinomaista, uusista myymälöitäkin tulee jonkunverran siihen mennessä, mutta lähinnä kasvu on myynnin lisäyksestä.
Oleellista ei ole Lidlin markkinaos. nousu vaan muiden pakko hinnantarkastukseen
Kaupan, kuten minkä tahansa yrityksen, tehtävä on tuottaa maksimivoitto. Mikäpä sen helpompaa kuin rahastaa ylihintaisilla tuotteilla, koska lammaskansa maksaa mukisematta hinnasta riippumatta kun vaihtoehtoa ei ole!
+50% korotuksia odotellessa.
Kakki eivät ole selvillä yhteiskunnan säätämistä velvollisuuksista, vaan luulevat yhtiöitä hyväntekeväisyyslaitoksiksi, vaikka yhteiskunta on säätänyt toisin, muun muassa seuraavaa:
Osakeyhtiölaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
I OSA
YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN JA OSAKKEET
1 luku
Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen
5 §
Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
.
.
.
8 §
Johdon tehtävä
Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
Päivittäistavarakauppa on yritystoimintaa siinä missä sähkönmyyntikin ja kumpaakin suomalaiset erehtyy "mieltämään" joksikin ihmeen hyväntekeväisyyslaitoksiksi.... onhan tämä nähty, sähkön esimerkiksi on voinut ostaa ihan mistä vaan halvimmalla saa jo noin 15 vuotta ja VAIN noin 10% suomalaisista on asiaan reagoinut, loput 90% jatkaa kitisemistä kalliista sähkön hinnasta edelleen. Sama homma on ruuan suhteen, marketeista vajaa 20% on muuta kuin S ja K -ryhmää, mutta jengi vaan edelleen laukkaa päivästä toiseen sinne Prismaan ja Cittariin, sitten voivotellaan, taivastellaan ja haukutaan kallista ruuanhintaa.... olisko aika TEHDÄ IHAN ITSE näille asioille jotain? Ensimmäinen omaksuttava asia on se, että JOKAINEN VOI ITSE VALITA MISTÄ SÄHKÖNSÄ, RUOKANSA, VAKUUTUKSENSA, NETTINSÄ, BENSANSA, ÖLJYNSÄ, HUOLTONSA jne ostaa ja näin vaikuttaa itse siihen vuotuisaan loppusummaan.....