Mediassa on kerrottu tästä Kempeleen ekokylästä, kuinka siellä tuotetaan sähköenergiaa puukaasugeneraattorilla, ja kuinka se on päästötön menetelmä kaiken lisäksi.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että puun energiakäyttö kaasuttamisen kautta ei tuottaisi hiilidioksidipäästöjä?
Jos näin on niin silloinhan menetelmästä avautuisi mahdollisuus hyödyntää meidän valtavia turvevarojamme; muuntamalla ne tällä samalla laitteella kaasuksi ja pyörittämällä edelleen kaasulla sähköä tuottavaa polttomoottoria.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että puun energiakäyttö kaasuttamisen kautta ei tuottaisi hiilidioksidipäästöjä?
Jos näin on niin silloinhan menetelmästä avautuisi mahdollisuus hyödyntää meidän valtavia turvevarojamme; muuntamalla ne tällä samalla laitteella kaasuksi ja pyörittämällä edelleen kaasulla sähköä tuottavaa polttomoottoria.
Vastaukset 40
Vanhimmat
höntti..
>
Tottakai tuottaa.
En tunne nyt tapausta, mutta monestihan uusiutuva energialähde lasketaan "päästöttömäksi" vaikka eihän ilmakehä sitä tiedä, kummasta hiilidioksidi on peräisin, fossiilisesta vai uusiutuvasta.
Niin niin, mutta jos uusiutuva (puu ja osin myös turve) korvaa fossiilisen päästölähteen ( esim ruskohiili/kivihiili) se vähentää kokonaispäästöjä, kun puu
sitoo sitä hiiltä kasvaessaan. Jos puut on hakattu harvennusmetsästä, se lisää
uuden kasvun keskittymistä pitkäikäisiin tukkipuihin, mikä sitoo hiiltä pidemmän
aikaa ja rakennuspuu toimii hiilivarastona myös tukkipuun kaadon jälkeen.
En tiedä tuosta puukaasusähkölaitoksesta paljoakaan, mutta suuremmassa mittakaavassa energian tuottaminen puusta (ja myös turpeesta) onnistuisi
hyvin Fischer-Tropsch tekniikalla, jossa hyvällä hyötysuhteella saadaaan esim.
10 m³ puusta 1 m³ biodieseliä 1000 l polttoöljyä ja lisäksi lämpöä.
Olisi ainakin ekologisempaa, kuin kivihiilen käyttö.
Jos polttoaine käytetään lämmönlähteenä, puu ja turve kannattaa polttaa sellaisenaan ilman kaasutusta.
Jos jostain syystä tarvitaan polttoaine nesteenä tai kaasuna, niin taloudellisempaa olisi kaasuttaa kivihiiltä, siitä saisi em aineita tuplasti painoyksikköä kohti, kuljetuskustannukset pienemmät, tuhkan(ongelma) määrä pienempi, raaka-aineen hankinta halvempaa jne jne.
Suomessa puhutaan puusta ja turpeesta, koska ne ovat mahdollisia tuottavia tulonsiirtoja maanomistajille (Kepun risupaketti).
Lähes kaikkialla muualla pidetään puun polttamista kalliin raaka-aineen älyttömänä hukkaamisena, kivihiili on halvempaa ja sitä on paljon enemmän ja helpommin saatavissa, paitsi tietysti meillä, kun pitää saada joutavat suotkin tuottamaan omistajilleen valtion runsaalla subventoinnilla, kun kaatui se maataloustulolakikin.
Kyllä ihmiskunta tekee älyttömiä tyhmyyksiä kun perustellaan asiat väärillä ideologisilla hokemilla.
Kasvimassan hyödyntäminen polttoaineena ja sen seuraukset voi käydä katsomassa vaikka Afrikan aavikoituneilta alueilta.
"Jos polttoaine käytetään lämmönlähteenä, puu ja turve kannattaa polttaa sellaisenaan ilman kaasutusta."
Siellä Kempeleen ekokylässä puupolttoainetta käytetään sekä lämmön että sähkön tuottamiseen. Siksi se kaasutetaan.
Mutta tuota turpeen hyötykäyttöön valjastamista kannatan siitä syystä, että se on ainoa energiamuoto, jonka puitteissa Suomi voi olla omavarainen.
Nyt, kun Venäjä on yhä selvemmin menossa kohti diktatuuria, saamme varautua tilanteisiin, jolloin länsimaat joutuvat vastaamaan sen imperialistisiin valtapyrkimyksiin. Ja jos sota suljetaan pois laskuista, ainoakasi keinoksi jäävät sen fossiilista energiaa koskevat kauppaboikotit. Näiden tilanteiden varalle meillä pitää olla valmiina oma konsepti energiaomavaraisuuden turvaamiseksi.
Aivan kuin olisi palattu historiaan ja perusteluihin joilla elintarviketuotantoakin piti tukea avokätisesti, vaikka koko ala on täysin riippuvainen tuontiöljystä.
Niin on turvetuotantokin, sen nosto, kuivatus , kuljetus jne vie (öljy)energiaa lähes saman kuin siitä saadaan ja koko touhu olisi hölmöläisen hommaa ilman yhteiskunnan rahoitusta, tämä kun on vielä toimiala jota EU ei täysin säätele ja sitä käytetään härskisti hyväksi.
Maailma on muutenkin muuttunut 70-luvulta niin että enne ole enää pelkästään "bilateraaliöljyn"varassa.
"Niin on turvetuotantokin, sen nosto, kuivatus , kuljetus jne vie (öljy)energiaa lähes saman kuin siitä saadaan ja koko touhu olisi hölmöläisen hommaa..."
Vielä suurempaa hölmöläisen hommaa on se, että poltamme kotimaisen turpeen sijaan ulkomailta ostettua kivihiiltä, joka on joidenkin laatujen osalta samaa turvekerrostumista muodostunutta polttoainetta, kuin kotimainen turpeemmekin.
Kotimaisen turpeen nosto ja hyödyntäminen sentään työllistää ja tuottaa siinä tukirahojen kierrätyksessä vieläpä energiaakin eri muodoissa.
Hyvin on purrut propaganda.
Työllistävä vaikutus on aina sitä, että mitä enemmän joku vaihe työllistää, sitä kannattamatonta se on ja sitä kalliimmaksi tulee lopputuote, mutta fraasina työllistäminen kuulostaa hienolta.
Vertailu puun ja kivihiilen välillä kulkee suunnilleen niin että jos myy puun ulos, niin maksuna saa 4-kertaisen energiamäärää vastaavan määrän kivihiiltä, mutta nykyinen ilmastohörhöily on johtanut tilanteeseen että puun polttoa tuetaan ja kivihiiltä rangaistaan.
Jos joku pitää tällaista jotenkin viisaana, niin perusteet löytyy varmaan ihan muualta kuin terveestä logiikasta.
Ei työllistämisessä mitään pahaa ole, kunhan työtä teettää valtio. Paljon menee energiaa aivan hukkaan siinäkin, kun työttömiä, vankeja ja maahanmuuttajia makuutetaan sohvalla. Kuokat hemmetti käteen jo rajalla joka ukolle. Suolle turvetta kuokkimaan.
Se vaan on niin, että yhteiskunnan kannalta työttömyyskorvauksen maksaminen, siis nykyisellään, tulee halvemmaksi kuin teettää tuottamatonta tai tappiollista työtä.
>
Mutta eihän kasvava puu sitä tiedä, mikä hiilidioksidimolekyyli on fossiilisesta peräisin ja mikä ei.
Kai tuo perustelu on vaan se, että uusituvasta vapautuva hiilidioksidi ei lisää hiiltä hiilen kiertokulkuun.
Olet hajulla.Uudestatuvasta ei vapaudu hiiltä, jos se on rakennettu puusta. Se on hiilivarasto.
Tilastokeskuksen hintatilaston mukaan halvinta (e /MWh) oli viime vuonna
jyrsinturve, seuraavaksi puuhake, kivihiili oli vasta 3. halvinta .
Totta kai kun valtio subventoi, sillähän hinta saadaan sellaiseksi että kukaan viittii hommaan edes ryhtyä.
Otas selvää hintatasosta ilman mitään lisämaksuja tai avustuksia.
Jokaisen maan kannattaa jo vaihtotaseen takia tukea oman maan energialähteitä.
Kun lisäksi vähäpäästöisyys on nykyään suosiossa joka paikassa, on melko outoa,
että suositaan saastuttavinta vaihtoehtoa eli kivihiiltä.
Kivihiili on halventunut viimeaikoina huomattavasti, koska sille maksetaan tavallaan piilotukea päästöoikeuksien halventumisen takia.
Suuret kivihiilen tuottajat (mm. Puola) eivät välitä p.. skan vertaa mistään
päästöistä, koska heillä ei juuri muita energialähteitä ole.
Ilmeisesti kauppapoliittisista syistä turvetta ei hyväksytty osittain uudistuvaksi ja
nurinkurisen (vihreittein aikaansaaman) sopimuksen vuoksi turpeelle tullut
"haittamaksu" pienentää samalla puulle maksettavaa tukea.
>
Tässä tietysti puhuttiin poltosta.
>
Mutta vain niin kauan kun rakennus on olemassa.
Mitään ylimääräisiä maksuja ei turpeelle ole laitettu, hinta määräytyy markkinoiden mukaan, sen kuten puuhakkeenkin hinta on painettava alle muiden , jotta sitä kukaan käyttäisi ja yhteiskunnan varoista maksetaan eri tavoin myyntihinnan ja todellisten kustannusten ero.
Subventointi on suoraan verrannollista takuutariffihölmöilyyn.
Kotimaisuus on toinen keppihevonen, jota "maksajille" syötetään, tappiollista työtä ei kannata kenenkään teettää, olipa perusteet kuinka yleviä tahansa.
"Turpeen energiavero nousi vuoden alussa 1,90 eurosta megawattitunnilta 4,90 euroon megawattitunnilta ja se nousee edelleen eurolla vuonna 2015."
Etkö näe kokonaisuutta ?
Verotuskohtelu on oltava EU-säädösten mukaan tasapuolista, mitta valtio maksaa epäsuorina tukina rakennus ja käyttökustannuksia, innovaatioavustuksia yym, jotta hinta saadaan kilpailukykyiseksi.
Todellisuudessa fossiilisia tuetaan enemmän (paitsi tuulivoimaa,jonka tuki on ylivoimaisen suuri) vaikka uudistuvan energian lisääminen on EU:nkin tavoite ollut jo pitkään.
Energiatukisopimukset tulisi neuvotella uusiksi, koska tilanne on muuttumassa
alkuperäisen tavoitteen vastakohdaksi.
Tuulivoimabuumi kestää muutaman tuetun vuoden, jonka jälkeen myllyt jää
muistomerkeiksi hyvin onnistuneesta lobbauksesta paikallisten asukkaiden
ihmeteltäviksi.
90 % kaikesta maailman sähköstä tehdään höyryturbiineillä. Siinä tekniikassa on pakko olla jotain hyvääkin. En tiedä, että kannattaako puukaasuun yksistään panostaa. Toki hyvä joissain erityistilanteissa, jos tarvitaan nimenomaan kaasua. Aivan tarpeetonta energianhukkaa on kuitenkin tehdä ensin puukaasua, jolla pyöritettäisiin aggregaattia tuomaan sähköä, jolla käytettäisiin sähkögrilliä lämmittämään makkaroita..
Paras hyötysuhde on hakkeen tai turpeeen poltossa siten, että tuotetulla lämmöllä pyöritettäisiin höyryturbiinia, joka tuottaisi sähkön. Samalla saisi lämpimän käyttöveden. Kaikki prosessissa syntyvä hukkalämpö asuintilojen lämmitykseen.
itseasiassa kaasuttaminen kannattaa, jos käytetään kaasuturbiinia combikytkennällä, eli ensin kiinteä polttoaine kaasutetaan, kaasu poltetaan joko kaasuturbiinissa, tai mäntäkoneessa, palokaasuilla keitetään vettä kattilassa ja syntyvällä höyryllä käytetään vielä höyryturbiinia. Höyryturbiini voi sitten olla vastapainetoimintoinen chp-laitosten tapaan, tai lauhduttaa vesistöön, riippuufn siitä, tarvitaanko sähkön lisäksi lämpöä, vai ei. Näin siis, jos sähkön tarve on suurta. Mikäli etusijalla on lämpö, on perus chp-laitos, tai pelkkä lämpökattila toki järkevämpi ja halvempi valinta.
Hyviä kommentteja. Mikä on tilanne, jossa puukaasumoottori ja siihen kytketty sähkögeneraattori ovat edullisempia kuin höyryturbiini-sähkögeneraattori, jota pyöritetään sillä samalla polttoaineella suoraan polttaen? Ilmeisen kapea mahdollisuusavaruus kaasutukselle.
Höyryturbiinejakin taitaa olla ostettavissa muutaman kilowatin tehosta alkaen, että myös pientarvekäyttö olisi kaiketi mahdollista? Ja kuten kommentoija khyllä toteaa, jokin syy höyryturbiinien yleisyyteen on olemassa.
Molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollista käyttää hukkalämpöä lämmitysenergian tuottamiseen.
Ehkä kaasutusprosessin eduksi jää puhtaammat pakokaasut. Jos ajatellaan, että metaani ja hiilimonoksidi olisivat ainoat palavat hiiliyhdisteet prosessissa, niin niistä ei nokea juuri muodostuisi. Tämä etu on siis verrattava pienhiukkasten poistoon suorassa poltossa höyryturbiinin kera, joka ilmeisesti kuitenkin on enemmän sähköä tuottava vaihtoehto.
Ja sitten on sellainen etäisempi mahdollinen etu kaasutusprosessissa, että sama moottori toimisi myös biokaasulla.
"Ehkä kaasutusprosessin eduksi jää puhtaammat pakokaasut. Jos ajatellaan, että metaani ja hiilimonoksidi olisivat ainoat palavat hiiliyhdisteet prosessissa..."
No, tällaisia näkökohtia minä lähdin esiin kaivamaan.
Minua kun viehättäisi se ajatus, että turve, jonka puitteissa meillä on mahdollisuus olla energian suhteen omavaraisia, saataisiin hyötykäyttöön ja tavalla, jossa sen hyödyntämisestä aiheutuvat päästöt eivät muodostuisi esteeksi. Sitä en epäile, ettemmekö keksi keinoja siirtää turvekerrostumamme ilman vesistöjen pilaamista soilta muutaman sadan metrin päässä sijaitsevien metsäautoteiden varteen; vaikkapa paaleina kuivumaan ja hakettamista odottamaan.
Venäjä, joka on fossiilisen energian merkittävin toimittaja meille eurooppalaisille, on poliittiselta järjestelmältään ajautumassa yhä leimallisemmin kohti diktatuuria. Tästä seuraa ongelmia, jotka saattavat merkitä molemminpuolisia kauppaboikotteja. Meillä pitää siis olla valmis konsepti sen varalle, että emme ajaudu energiahuoltomme takia pulaan tilanteessa, jolloin mahdollisesti joudumme EU:n mukana osallistumaan Venäjää vastaan käytäviin kauppasotiin.
Turpeen laajamittaisempi hyödyntäminen tai ainakin valmius siihen, antaisi pelivaraa tällaisten tilanteiden varalle.
itseasiassa kotitarvetuotannossa puukaasuttimen ja polttomoottorin yhdistelmä olisi melkeinpä järkevämpi vaihtoehto, varsinkin jos puu tulee omasta metsästä, eikä viimeisillä hyötysuhdeprosenteilla ole suurta väliä. Ensinnäkään laitoksen hoitajalla ei tarvitse olla pätevyyttä kattilan hoitoon. Lisäksi osaavalle kaverille laitteiston hankinta tulisi todennäköisesti edullisemmaksi. Kaasuttimia kätevät kaverit tekevät käsittääkseni itse ja moottoriksi käy hyvin vaikkapa romikselta hankittu toimiva auton moottori, sekä otto, että dieselmoottoreista saa värkättyä kaasukäyttöisen.
edellä olevan viestin oli tarkoitus päätyä vastaukseksi tuttumiehelle, mutta jostakin syystä toisinaan viestit menevät ketjun loppuun, vaikka painankin vastaa-linkkiä oikean viestin alla, pahoittelut siis, että viesti on irrallaan asiayhteydestä.
Energian tuotanto näyttää olevan alue, jossa kaikilla eturyhmillä on omat varmat mielipiteet ideoidensa oikeellisuudesta.
Todellisuudessa voidaan sanoa varmuudella että maamme on energiavaroiltaan omavarainen, niin tuuli-, aurinko-. biomassa-, aaltoenergia ym ym puolesta, mutta käytämme kuitenkin tuontienergiaa, miksi ? ?
Vastauskin on aivan yksinkertainen, =hinta.
Turpeen ja klapien haaliminen ympäri soita sen muokkaus nostaa energian hinnan sille tasolle että miltei mitä tahansa muuta työtä tehdessä voi ostaa halpaa energiaa ja jää vielä jää joku ropo ylikin.
On helppo vedota aina että kotitarpeiksi olisi hyvä käyttää lisäämä myös puuta YM, ja sitä pitäisi siksi tukea, mutta unohdetaan kertoa kuka on se kotimainen keskiverto kotitarvekäyttäjä, joka kerää traktorillaan kantoja omasta metsästään, hakettaa , säilöö ja käyttää kattilassa, joka vaatii lähes kokoaikaisen valvonnan, levittää tuhkat omille pelloilleen jne.
Huvittavinta näissä mielikuvissa on väite puukaasun puhtaudesta esim polttomoottori - tai kaasuturbiinikäytössä !
Olipa se puhdistettu kuinka hyvin tahansa, niin palamistuotteena on hiilidioksidin ja veden lisäksi aldehydit ja typen oksidit aivan samoin kuin fossiilisia poltettaessa (bensiini->CO2 H2O NOx...)
Koko energiasekoilu on mennyt täydelliseksi kaaokseksi, jokainen eturyhmä lobbaa omaa ratkaisuaan maailman pelastajaksi, ainoa motiivi rahan kiilto silmissä.
Lauhde1:lle
Juu, sehän siinä taitaa olla, että vaikka netistä saisi ostettua sen muutaman kilowatin höyryturbiinin, niin se rakennettu laitos olisi tarkastamattomana laiton, kun siinä on väistämättä höyryä paineessa. Ja näin omatarverakentajalle vanhat polttomoottorit ovat otollisempia aihioita häkäpöntön kera.
Jos taas niitä kotitaloushöyryvoimaloita valmistettaisiin tehtaassa, niin nuo lupa-asiat hoituisivat kuntoon kaikille tuotteille samasta sarjasta kerralla. En silti väitä, että tämä höyryturbiinikattila olisi ihan halpa ratkaisu. Pellettikäyttöisenä sen ehkä saisi jatkuvatoimiseksi, haloilla lämmitettäessä aamusella voisi olla sähköt vähissä tai pitäisi olla akkuvarmistus. Ei tosin kovin iso, jos kyse vain valaistuksesta.
Nimimerkille Missä mennään ?.
Hintahan se tietenkin on määräävä tekijä. Sitten noilla tuilla sitä voidaan "korjata", vaan niihin pitäisi keksiä jokin järkevä yleisperiaate. Esimerkiksi, että uudelle tuotantomenetelmälle tms. tukea saisi enintään 5 vuotta, mutta ei enää, jos markkinaosuus olisi yli 5%. Näin siis ne teknologiat, jotka ovat turhan hitaasti kehitettäviä, eivät jäisi ikuiseksi riipaksi ja ne teknologiat, jotka ovatkin kilpailukyisiä, eivät saisi kilpailua vääristävää tukea.
Juu, maanviljelijöitä on lukumääräisesti sikseen vähän, että ei siinä mitään isoa muutosta synny, jos jokin tuotantomenetelmä sopii vain heille. Voi toki kokonaisuudessaan pitää Suomessa peltoja vähän pitempään.
Päästöjen osalta CO2-päästöt ovat varmasti samaa tasoa kaasutussysteemissä, mutta noiden muiden osalta pitäisi nähdä mittaustuloksia. Esim. NOx:ien syntyminen on kiinni myös palamislämpötilasta sylinterissä. Häkäpöntömoottorissa se voisi olla viileämpikin, jolloin ei synny niin paljon näitä päästöjä. Samoin aldehydien osalta riippunee siitä, että meneekö kaasutusprosessi loppuun vai jääkö muutakin kuin hiilimonoksidia ja/tai metaania.
Jossain ylempänä oli maininta, että puutavaran arvo on nelinkertainen kivihiileen nähden. Niin kyllähän tuossa on jotain osviittaa, miten ne asiat pitäisi hoitaa. Sitä en sitten tiedä, miksei suomalaista "purulevyä" saada ilmastoperusteisesti enempi kaupan EU-alueellekaan. Eihän se poltettava puuaines pääosin ole sahatavaraksi kelpaavaakaan, siksi siis lastulevy.
tuttumiehelle siltä varalta, että menee taas ketjun loppuun. Varsinkin, jos on tarkoitus ottaa sähköntuotannon lämpö aina talteen, tarvitaan akkuvarmistusta pientalossa aina. Varsinkaan nykyaikainen talo ei kovinkaan suurta lämmitystehoa niele edes kovilla pakkasilla, eikä sähköntuotannon hyötysuhde kovin hyvä ole. Jos tarvittava lämpöteho olisi suurimman osan ajasta vaikkapa 4-kw ja sähköntuotannon hyötysuhde 30 prosenttia, niin eipä siitä irtoaisi, kuin reilun kilovatin sähköteho, jos nyt laskeskelin päässäni oikein. Tuollainen systeemi tulisi niin kalliiksi, ettei sillä kannattaisi tähdätä pelkkään valaistukseen, siitä pitäisi saada ulos kaikki sähkö. Siksi järkevin ratkaisu olisi kunnon akusto ja iso lämpövaraaja. Sitten joko puukaasulla, tai höyryllä polkaistaisiin molemmat latinkiin päivän, tai parin väliajoin. Kesää varten pitäisikin sitten olla aurinkokennojärjestelmä, kun lämpöä kuluu vähemmän. Sillä voisi ladata samoja akkuja, kuin generaattorilla talvella. Korostan, että tämä systeemi ei todennäköisesti maksaisi itseään takaisin, mutta sellaiselle, joka ei periaatteesta halua käyttää verkkosähköä se olisi toimiva ratkaisu. Niin ja vielä kattiloista, ei riitä, että systeemi on tarkastettu, käyttäjällä pitää olla myös pätevyys hoitaa sitä, jokin paineastia-asetus vaatii sitä.
häkätekniikkassa on paras hyötysuhde, energian tuotannossa. syöttämällä pönttöön vesihöyryä saadaan vedyn määrä nousemaan. ohjaamalla tämä seos riittävään polttomoottoriin johon on kiinnitetty mitoitettu generaattori. syntyy sähköä ja pöntön kylestä ja polttomoottorissa lämpöenergiaa. Tämän päästö yhdisteet ovat helposti luontoon sitoutuvassa muodossa.
bensiini on lisäaineidensa takia 5x myrkylli sempää kuin puu ja lisäksi se ei työllistä kuin muutaman ihmisen.
Ei se kotimainen niin kovin kallista ole verrattuna fossiilisiin, kun jopa ostoklapit,
joita saa kotiintuotuna ( -) 50 e /i-m³ vastaa n. 100 l polttöljyä energiasisällöltään.
Sähkö maksaa ~ 14- 16,5 s /KWh ja irtokuutiosta puuta saa 800 - 900 KWh
hyödyksi esim. varaavantakan käytöllä.
Jaksaa rehottaa! !
Se näyttää olevan ihan sama mitä kertoo tai miten, kukaan ei viitsi lukea kun tietää itse miten asiat oikeasti on.
Kun joku puuhastelee omissa metsissään vapaa-aikanaan jonkun pöllin harvennuksista talteen ja yrittää sitten myydä niitä saadakseen hieman suolarahaa, joutuu tiputtamaan hinnan tietenkin niin alas että joku niitä ostaa.
Tällä ei ole mitään tekemistä todellisen hinnan kanssa, voit sen itsekin todeta kun hieman mietit.
Ryhtyisitkö rikastumaan tekemällä motti halkoja ja viemällä 40 km päähän 50 .llä ? ?, siitä sotut ja alvit pois ja vaikka puut saisi ilmaiseksi niin eihän tuolla ole mitään tekemistä todellisten kustannusten kanssa.
Juu, tiedän ettei rikastu, mutta tuota luokkaa hinnat ovat moninpaikoin. Se oli
esimerkki "kalliista" puuenergiasta suhteessa "halpaan" fossiiliseen vaihtoehtoon.
Mietippä itse , kun niin viisas olet, mitä kerrannaisvaikutuksia voisi olla sillä, että
ryhdyttäisiin käyttämään tuontienergian sijaan kotimaista yli 30 milj. k-m³ vuosittaista hakkuusäästöä enrgiantuotantoon ?
(Rankapuun käytön kustannukset energialähteenä on pienemmät, kuin klapien.)
ainakin vaihtotaseelle se tekisi hyvää.
Miten vaihtotase paranisi, jos suurin osa lähes maailman parhaiten koulutettuja alansa parhaimmistoa keräisi risuja metsästä, ajaisi niitä voimalaan ja tuhkaa takasin.
Tuo 50 M k-m^3 on n. 20% koko energiatarpeesta ja sen hyödyntäminen sekä koneiden että muuhun energiatarpeeseen vaatii sellaisen määrän porukkaa, että palkanmaksuun joutuu ottamaan lainaa eri tavalla kuin nykyään.
Eiköhän se ole moneen kertaan laskettu asia, että tehdään sitä , mistä saa parhaan tuloksen, ja ostetaan se mitä tarvitaan halvimmalta tarjoajalta, joilla on paremmin tehtävään sopivaa tavaraa.
Tämä on ikävä tosiasia koko maailmassa, se korpeaa päättäjiä, kun toiset ilman ansiota rypee rahoissa ja käyttävät valtaa, mutta kun parempaa ei ole näköpiirissä, toistaiseksi vain ydinvoima on jotenkin kilpailukykyinen, mutta sen yleistymistä estämät taas muut syyt.
Muistaako kukaan, kun naapurimaamme pääministeri runnoi läpi lain, että v.n -12 mennessä koko maa on fossiili- ja ydinvoimavapaa maa, etanoli oli avainsana, huoltoasemat velvoitettiin lisäämään E85-pöntöt ja ydinvoimaloille runnottiin lakkautusaikataulut jne.
No edes naapurimme suht vakaaksi tunnettu varallisuus ei kestänyt edes alun laimeita kokeiluja ja vahingoniloista porukkaa riitti ympärillä kertoilemassa että mitäs minä sanoin, eli ainakaan tämän hetken taloudellinen tilanne ei kestä moista kokeilua, helpompi oppia muiden virheistä.
Toinen juttu on että biomassan riittävyys on laskettu vuotuisen kasvun mukaan, mutta pallonko siitä voidaan rokottaa, metsät on niin nuoria että liika verotus ohentaa vielä todella ohutta humuskerrosta eli uusiutumisen ja jatkuvan kasvun ehto on että ainakin kannot ja hakkuutähteet on jätettävä uuden kasvun alustaksi, tai hukka nokkii.
myönnetään, kirjoitin miettimättä loppuun asti.
"Et ole tosissasi ":lle
Risunkeruu ei olekaan kovin kannattavaa korjuukustannusten takia, mutta
Suomessa on kuitupuukokoisen puun käyttö vähentynyt niin paljon, että sitä
jää hakkaamatta koko ajan enemmän. Ylitiheys vähentää metsistä saatavan puun arvoa kiertoaikana. Myös vähempiarvoisen risupuun määrä lisääntyy ja
syntyy enemmän lahopuuta (=hiilidioksidia, mikä on nykyään sitä myrkkyä ilmastolle). Se ei ole samaa lahopuuta, minkä lisäämistä ympäristöjärjestötkin
kannattavat innokkaasti.
Mm. UPM:n parhaiten tuottavaa toimintaa on viime vuosina ollut sen energian-
myynti. Ei siinä lainarahaa ole tarvinnut ottaa palkanmaksuun.
Siitä olen samaa mieltä , että kannonnosto ja risunkeräys ei ole kestävää. Puu
pitäisikin hankkia (pitkänä)rankana eli karsittuna .
Suomella on turvevaroissa vielä suurempi energiareservi olemassa. Sen käytön
lisääminen ja kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan olisi kansantalouden kannalta katsoen kannattavaa, mutta taitaa siinäkin jonkin"suuremman etu" ajaa edelle.
Jos vaikka soiden vuotuinen kasvu otettaisiin energiantuottoon, se ei olisi vielä
kovin suuri osa soista, mutta riittäisi suunnilleen korvaamaan ulkomaalaisperäisen energian tuonnin lämmöntuottoon.
Vaihtotaseeseen vaikuttaa huomattavasti, jos ostojen sijasta rahat käytetäänkin
kotomaassa toimimiseen. Kustannusten ja tuottojen vertaaminen tahtoo vain usein olla liian lyhytnäköistä ja yksipuolista.
En malta olla palaamatta tähän Ruotsin esimerkkiin, siellähän johtoajatus kulki niin että hyvin kasvavat metsät tuottavat niin paljon biomassaa että kun se muutetaan etanoliksi, voidaan korvata ydinvoima ja öljyntuonti mennen tullen, Ruotsi olisi edelläkävijä-esimerkki koko maailmalle ja muut seuraisivat onnistunutta muutosta "puhtaampaan maailmaan".
Etanoliksi muutto oli selvästi käytännöllisin ja tehokkain tapa käyttää biomassaa ja suunnitelmia ruvettiin käynnistämään ja valtion subventointi-osuutta suunnittelemaan, suurempia energiahintoja kun ei voinut maksattaa teollisuudella, sen kilpailukyky olisi romahtanut ja kauppatase samalla.
Jotta etanolituotanto olisi ollut mahdollista, siitä piti maksaa tietty kustannuksia vastaava hinta, jonka valtio sitoutui maksamaan (vastaa nykyistä tuulisähkön takuutariffia).
Näin oli luotu maahan keinotekoiset markkinat, joiden hinta oli määritelty muuten kuin markkinoiden mukaan, ja haukat iskivät oitis.
Etanolia ruvettiin rahtaamaan etelä-Amerikasta tankkilaivoilla, sokeriruoko kun oli etanolin tuotantoon eri tasoa kuin kuitupuu, höystettynä palkkataso-erolla emämaahan verrattuna.
Kukaan ei ollut kiinnostunut etanolin valmistukseen ruotsissa, kun sitä sai halvemmalla ja helpommalla ostettua ja näin ollen Ruotsiin rahdatun öljyn määrä pieneni, sen korvasi etanoli, josta maksettiin runsasta ylihintaa valtion varoista.
Muutama vuosi paniikinomaisia verohelpotuksia ja muita säälittäviä yrityksiä teko hengittää kuningasajatusta, turhaa kaikki, valtiontalous ei olisi enää kestänyt ja lait kumottiin hiljaisuudessa.
Yhtään ydinreaktoria ei suljettu, vaikka voimassa olevien lakien mukaan ne olisi pitänyt olla kaikki mykkänä, toisaalta taas eipä ole ruotsin miljöö-puolue sen koomin saanut hallitusvastuussa määräävää osaa, joten esimerkki löytyy läheltä, kuinka suuri juopa kulkee ideologian ja realiteetin välillä.
Emmekö siis osaa oppia, öljytön talous ei ole onnistunut missään, kauniit ajatukset on kauniita vain ajatuksina, Siperia kyllä opettaa, ja sellunkeiton sivutuotteena syntyvän lämmön myyntikin kannattaa hyvin niin kauan kun naapurimaasta dumpataan alihintaista puutavaraa, hekin kun haluaisivat saada samaa "hunajaa", johon suomalaiset "metsä--ammattilaiset" on totutettu.
Voisihan sitä kenties ottaa oppia tuosta Ruotsista ja toimia eri tavalla tukien suhteen niin kuin joku tuolla aiemmin jo ehdottikin.
Melko kalliiksi näyttää tulevan ydinvoimakin. Oliko se 6 vai 6+X vuotta myöhässä
Olkiluoto3:nenkin ? Siihen päälle muutama vuosi riitelyä korvausten maksajista,
niin alkaa tulla hintaa tulevaisuuden sähkölle.
Ainakin pyöreä puu on paremminkin ylihintaista kotimaiseen verrattuna.Kuitupuu
on rajalla n. 40 % kalliinpaa, kuin tienvarsihinta täällä.