Kulkeeko junakiskoissakin sähkövirta? Jossain ulkomailla ihmiset ottivat kiskoilla sähkösokkihoitoa niin että makasivat kiskoilla niin että koskivat molempiin kiskoihin ja siinä sitten tärisivät. Kuulemma hengenvaarallista sellainen touhu.
Saako junakiskoista tällin?
iututu
399165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
ei kulje
vanhentunutta tekniikkaa...
Useimmissa metro- ja kaupunkijunissa on sähkön toimitus toteutettu virtakiskoilla, ilmeisesti ilmajohtimien tunneliin rakentamisen aiheuttamien suurten kustannusten takia. Kiskoilla kävely on hengenvaarallista.
Kiskoissa voi olla jännite myös sitä varten, että sillä tunnistetaan milloin rataosuudella on juna.
Juna siis kulkiessaan oikosulkee kiskot.
En tiedä käytetäänkö Suomessa.
VR:n junat ottaa sähkön junan yläpuolelja kulkevasta ajolangasta kuten raitiovaunut, junaraiteissa ei ole sähkövirtaa. Helsingin metro ottaa virran kiskojen vieressä kulkevasta kolmannesta kiskosta, virtakiskosta joka on vähän maata korkeammalla.
On hengenvaarallista. Kiskojen välillä on muutaman voltin jännite, jolla ohjataan opastimia. Jos junan pyörät kytkevät kiskot yhteen, niin opastimet menevät punaiselle kyseisen blokkiosuuden alussa, eli näyttävät punaista seuraavalle junalle kunnes edellinen on poistunut ko. blokkiosuudelta.
Muutaman voltin jännite ei ole ihmiselle hengenvaarallinen.
Pekka Puskan mukaan 4,5 volttinen keskiolutkin on ihmiselle liikaa.
Saako metrokiskoista sitten tällin?
Noin puolen metrin korkeudessa raiteiden toisella puolella on metron virtakisko:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Metro_Helsinki_Kulosaari_Train.JPG
Tuo kyllä näyttää kuvassa eristetyltä kaapelilta. Ei kai siitä virtaa revitä ainakaan suoraan? Vai olenko ihan väärässä?
Löytihän se yhden kuukeloinnin takaa. " Helsingin metrossa sähkö syötetään radan sivussa sijaitsevaa virtakiskoa pitkin ja sähkönä on 750 voltin tasajännite."
Eli sivusta ottaa tasasähköä, joka muutetaan vaihtosähköksi junassa. Ei kai se musta jööti sitten eristetty ollutkaan?
Se siis olikin se harmaa palkki, eikä se musta kaapeli, jolla sivukiskovirroitus on toteutettu.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCsQFjAA&url=http://www.kaupunkiliikenne.net/sivukisko.html&ei=P4TwUofFHIGVyAPy94EQ&usg=AFQjCNHv46hYxANCtA1tM87Jxw9EBtfr_Q&bvm=bv.60444564,d.bGQ&cad=rja
Helsingin metron virtakisko on suojattu sivuilta ja ylhäältä keltaisella muovisuojuksella, joka on alhaalta avoin (muutenhan metrojunan virranotin ei voisi liikkua siten, että kontakti virtakiskoon säilyy).
Linkatussa kuvassa:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Metro_Helsinki_Kulosaari_Train.JPG
kyseinen, alunperin keltanen muovisuojus on auringon UV -säteilyn vaikutuksesta haalistunut vaaleanharmaaksi, eikä alkuperäisestä väristä ole paljoa jäljellä.
Kannattaisi katsoa asiaa jollain maanalaisella asemalla (Sörnäinen, Hakaniemi, Kaisaniemi, Rautatientori, Kamppi, Ruoholahti), niin ehkäpä muovisuojuksen keltainen väri on nähtävissä, kun aurinko ei maan alle paista.
Junissa taas on 25 kV syöttöjännite, mutta junan kiskot ovat sähköisesti maahan yhteydessä. Toki eroaa todellisesta maatasosta hieman resistanssin ja junan kuormitusvirran tulon verran (Ohmin lain mukaisesti).
Junien osalta:
https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sähkörata
Jos linkki menee suomi24:n käsittelyssä rikki, niin:
https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=
ja tuohon perään kirjoita: Sähkörata
Mutta epäilen että ei ole kovin vaarallista radalla kulkeminen.
Tiettävästi yhtään ihmistä tai eläintäkään ei sähköiskuun radalla kulkiessa ole tainnut kuolla, joten Kuinka lie ?
Ei ehkä sähköiskuun, mutta jos juna osuu kohdalle niin kyllä se aika tälli on.
Aika monta kertaa olen kulkenut raitella, joiden yläpuolella ovat olleet sähköjohtimet. Salama ei iskenyt, valokaari ei tappanut.
Veturi ottaa virtaa ajolangoista, siis niistä sähköjohdoista ja se maadoittuu raiteisiin. Virta siis kulkee veturin läpi ja saa osat liikkumaan.
Kiskoissa ja maassa sinänsä ei ole mitään potentiaalieroa. Voit maata ja kosketella molempia kiskoja samaan aikaan. Olen jopa maannut molemmilla kiskoilla samaan aikaan, en tärissyt tai käyttäytynyt muutenkaan erikoisesti.
Rohkeasti vain, kyllä se juna sieltä tulla puksuttaa.
Suomalainen metro ottaa sähkönsä radan sivussa olevasta virtakiskosta, ei langoista. Normaali sähköjuna on eri asia. Kiskot ovat molemmissa maapotentiaalissa, kuten mainitsitkin.
"Olen jopa maannut molemmilla kiskoilla samaan aikaan, en tärissyt tai käyttäytynyt muutenkaan erikoisesti."
Kiskoilla makaamista voidaan pitää erikoisena käyttäytymisenä, vaikka sitäkin kyllä tapahtuu. Taitaa olla tosin nykyisin suositumpaa ajojohtoihin kiipeily, ainakin kaupunkiseudulla. Kaikilla rataosuuksillahan ei edes ole kyseisiä johtoja, jolloin kiskoilla makaaminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi.
Jos nyt aivan välttämättä haluaa tällin junan ajojohdoista, kannattaa mennä kävelemään radalle pitkä, vähintään seitsenmetrinen hiilikuituvapa olallaan. Vavalla kun sorhii ajojohtoa, saattaa onni suosia rohkeaa.
Ottamatta kantaa sähköteknisiin asioihin (tuolla yllä on myös oikeita vastauksia), on radalla liikkuminen Suomessa yksikäsitteisesti kiellettyä. Pysykää poissa - kaikista seurauksista joita aiheutuu jos jotain sattuu kärsii viime kädessä taloudellisesti suomalainen veronmaksaja eli me ja te, kaikki.
Valivali, mun äiti sano, että mä saan mennä kiskoille runkkaamaan.
Kiskojen välillä on heikko jännite, mutta ei aiheuta mitään vahinkoa, edes ajojohdossa ei ole jännitettä muuntajien välillä silloin kun sillä osalla ei ole liikennettä.
Tutustukaa onnettomuustilastoihin, ei kuole elukat , ei ole kukaan saanut vaurioita, ei mene ajoneuvot oikosulkuun tasoristeyksissä jne.
Virtakisko on englanniksi third rail. Tämä voi aiheuttaa käännösvirheitä. Ihan aluksi kai kokeiltiin toisen kiskon sähköistämistä. Tämä aiheutti ongelmia esimerkiksi silmukoissa. Siksi kolmas kisko otettiin käyttöön voi myös suojata niin, ettei siihen niin helposti vahingossa koske.
On niissä maata vasten olevissa kiskoissa myös ongelmana toisen kiskon erottaminen maapotentiaalista, siis sähköteknisessä mielessä.
Ei kiskoista saa sähköiskua kun ne on maanpinnalla joten ne on maadoitettu.
Saa niistä jos roikkuu ajolangasta ja sitten saa kiskoon koskettua... on aina suhteellista tämä...
Kiskot toimivat maan kanssa paluujohtimina, tämä paluuvirta kyllä pyritään "keräämään hyvin pian" "imumuuntajilla" paluujohtimiin pois mummojen kukkapenkeistä -kuten joku kouluttaja joskus hommaaa kuvaili -tämäkin tietty sitten suhteellista kumpaa äärijohtoa haluaa sanoa paluujohtimeksi...
Unohdit vielä senkin että ajojohtimessa ei ole aina jännitettä.
Systeemi toimii jotenkin niin että molemmat kiskot on oltava oikosessa toisiinsa ja joku herätysimpulssi ajojohdosta kiskoihin ennen kuin muuntajien välille kytkeytyy ajojohdolle virtaa.
Tilanne on siis se että juna itse avaa tarvitsevansa virtapiirin.
Muuntajien väli on jotain 20...200 km ja jos välillä ei junaa ole, ei edes ajojohdossa kulje tappavaa jännitettä.
Mitä sekoilet....
Täsmennetään, kyse ei ollut mistään metroradasta vaan oikeasta junaradasta.
Olen lukuisia kertoja maannut kiskojen välissä lapsuudestani lähtien, enkä ole vieläkään sähköiskua saanut.
Kuten jo aiemmin sanoin, meilläpäin oli ajanvietettä osoittaa uskallustaan paikallisjunan raiteilla.
En tiedä, mistä tässä ketjussa on kyse, mutta me lapset tykkäsimme leikkiä radalla, oli siellä sähköä tai mitä ikinä.
Tällin "junakiskosta" sai naamariinsa Youtuben failures-videolla kaasuhitsaaja, joka ilmeisesti ilman tukkimiehen järkeä meni katkaisemaan junaonnettomuudessa vääntynyttä ratakiskoa.
Lontoon metrosssa on 4-raidejärjestelmä: 2 ajoraidetta (niissä kulkee junan pyörät) ja 2 jänniteraidetta (niiden välillä 660 V). Suoritin joskus LUL:in ratatyöpassin ja siihen liittyi ratakävely, ohje oli "always step on cess" eli "astu aina sepelille", ei koskaan kiskoille. Sieltä tuli juna niin kovaa vauhtia, että kuskimuija keikkui pallillaan kun tuli vaihteesta. Hetken oli kuskilla pelästynyt ilme, kun miehiä kiskoilla, litteenä aitaa vasten, ilmavirta oli kova. Kurssilla opetettiin varoitukset, ratavalot -> missä on milloinkin jännite päällä ja turvallisuus: joko nalli junantuloraiteesen tai lookoutman pillin kanssa (oli eri merkkivihellyksiä esim lyhyt-pitkä, ja pillin on silloin parasta olla kunnossa!)
"Ottamatta kantaa sähköteknisiin asioihin (tuolla yllä on myös oikeita vastauksia), on radalla liikkuminen Suomessa yksikäsitteisesti kiellettyä"
Paitsi tietysti siellä, missä vielä on tasoristeyksiä. Niissä radan poikki kulkeminen on tietysti sallittua. Eikä siellä sähköiskua saa, vaikka kulkisi paljain jaloinkin.
Ja onhan epäilemättä olemassa joitakin käytöstä poistettuja sivuratoja, joissa kiskot vielä ovat jäljellä vaikka liikennettä ei enää ole. Sellainenhan oli Helsingin vanhan satamaradankin osuus Merisatamassa useiden vuosien ajan, ennen kuin kiskotkin lopulta poistettiin.
Joukkoliikenteen viritykset ovat aina vaarallisia. Ja vieläpä monilla tavoilla.
Itseämme jo ympäröi jopa tuhannen voltin energiakentät. Ampeereita ei juuri mitään. 5 ampeeria alkaa olla vasta tappava. Käytännössä se on paljon enemmän. Ihmis ja tilannekohtainen.
Mitähän jos jakaisit tuon 5-ampeeriasi sadalla niin saataisiin lähelle oikeata oleva lukema.
Radalla kävely on sakon uhalla kielletty.
Se ei ole mikään junakisko vaan ratakisko.
Etkö ole koskaan nähnyt rautatietä tai junaa?
Kaikki virta mikä tulee ajolangoista päätyy kiskoihin ja sieltä takaisin voimalaitokseen jotain kautta.